- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1139-1140

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Foinikian kieli ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1139

Folkungit—Fonetiikka

1140

Englannissa 1846 kansanrunoutta ja sen
tutkimusta osoittamaan keksitty sana, jolla nykyisin
on yleiseurooppalainen käytäntö, ks.
Kansanrunous. K. K.

Folkungit, ruots. ylimys- ja hallitsijasuku
polveutuu todennäköisesti siitä Folkesta, joka eli
v:n 1100 vaiheilla ja silloin mainitaan olleen
„ylhäissukuisin mies Ruotsissa". Hänen
pojanpoikansa oli jaarli Birger Brosa ja tämän
veljenpoika nuorempi Birger jaarli, joka tuli
kuninkaallisen Folkungi-suvun kantaisäksi. Suvun
vaakuna oli pysty-jalopeura kolmen orren päällä ;
sen nimi tavataan ensin 1200-luvun lopussa;
Birger Brosan tytär Ingegärd oli naimisissa
kuningas Sverker nuoremman kanssa, mutta siitä
huolimatta mainitaan Folkungein liittyneen
hänen vastustajiinsa. V. 1229 kerrotaan heidän
olleen mukana nostamassa Knut Lången
valtaistuimelle. Eerik Eerikinpojan sijaan. Seuraavalla
ajalla syntyi eripuraisuutta F.-suvun omassa
keskuudessa, ja he olivat osanottajina kaikissa
niissä sisällisissä kapinoissa, jotka 1200-luvulla
järkyttivät Ruotsia, esim. kapinayrityksissä
1251 ja 1278 (mahtava Juhana Filipinpoika
mestattiin 1280). Ruotsin valtaistuimella oli
Folkungein suku v:sta 1250 v:een 1363 ja Norjan
1319-87 (ks. Ruotsi, historia). ’ K. G.

Folkvinus [-V-]. Suomen kirkon johtaja,
vaikutti maassamme lähetyssaarnaajain päämielienä
12:nnen vuosis. viimeisillä vuosikymmenillä,.
Piispainkronikka sanoo hänen olleen
ruotsalaisen ja ennen kuuluneen Upsalan
tuomiokapituliin. Varsinaista piispanarvoa hänellä tuskin
oli. Muutamat kirjoittajat yhdistävät F:n
erääseen paavi Aleksanteri III:n asettamaan Fulco
nimiseen virolaisten (eestein) piispaan, mutta
ilman pätevää todistusta. Syntymä- ja
kuolinvuotta ei tiedetä. K. G.

Follikeli (lat. folWculus- pussi),
yksinkertainen pussimainen rauhanen.

Follingius 1-i’rj-J, Petrus Nicolai (k.
1565), Turun piispa, synt. Follengen kylässä
Ifcä-göötanmaalla Ruotsissa, opiskeli
Kööpenhaminassa ja tuli 1545 Linköpingin koulun rehtoriksi,
tuomiokapitulin kaniikiksi ja Skedan pitäjän
kirkkoherraksi. Muutamain suomalaiselle
kansallisuudelle vihamielisten Juhana herttuan
neu-vonantajain suosituksesta nimitti Kustaa Vaasa
1558 jo iäkkäänlaisen F:n Mikael Agricolan
seuraajaksi Turun piispanistuimelle, jossa pitkät
ajat oli ollut yksinomaan kotimaisia miehiä.
F:ta sanotaan oppineeksi ja varsinkin
musiikkiin perehtyneeksi mieheksi, mutta pysyen
ummikkoruotsalaisena hän ei saavuttanut
papistonsa luottamusta; myös moitittiin häntä
ahneudesta ja kopeasta esiintymisestä. Eerik XIV,
joka epäili häntä Juhana herttuan
kannattajaksi, erotti hänet 1563 piispanvirasta, mutta
nimitti jo 1565 hänet Räävelin piispaksi;
melkein heti sen jälkeen F. kuoli matkalla Turussa.

J. G.

Fomalhaut (arab.), lähti ensimäistä suuruutta
Eteläinen Kala nimisessä tähdistössä eteläisellä
tähtitaivaalla.

Fomes ks. P i 1 1 i s i e n e t.

Fomitopsis ks. P i 11 i s i e n e t.

Fonautografi (kreik. phönë’ = ääni, ja a u t
o-g r a f i, ks. t.), koje, mikä automaattisesti
piirtää ääniaaltoja. Sellainen on esim. metallikär-

jellä varustettu äänirauta, mikä piirtää
värähdykset pyörivälle noetulle lieriölle. Useita eri
rakenteita. Hensenin f., jollaisella H. Pipping
on tutkinut suomenkin kielen fonetiikkaa,
piirtää värähdykset lasilevylle. (V. V. K.)

Fondi (ransk. fond < lat. fundus - pohja,
perustus), oikeastaan pohja, perustus. 1. Tausta
(ks. t.). — 2. (ransk. fonds, engl. fund),
pohja-pääoma, pohjarahasto (ks. n.). — Fonds
perdu (ransk.), ,,menetetty f.", irti sanomaton
pääoma, joka tuottaa elinkoron, tai myöskin
jonkun yleishyödyllisen yrityksen
kannattamiseksi annettu rahasumma, jota ei saada takaisin
ja joka ei tuota korkoa.

Foneemi (kreik. phönéma = ääntymä),
äänne-määrä, puhutun kielen joku määrätty
äänteellinen osa. Pienin f. on yksityinen kielenäänne,
esim. a; f. on myös esim. tavu, joka on yhdellä
itsenäisellä, yhtenäisellä henkäystyönnähdyksellä
tuotettu äänuemäärä; tai esim. puhetahti,
joka on korkeimman intensiteettiasteen ja
paussin tai myös kahden korkeimman
intensiteetti-asteen välinen äännemäärä (esim. sanassa tupa
on kaksi tavuksi nimitettyä, ja lauseessa ku’inka
kauan te IviVvyttel ko’tonaf kolme puhetahdiksi
nimitettyä foneemia), vrt. Fonologia.

(Y. W.)

Foneettiset 1. äänteeninukaiset kirjaimet,

sellaiset kirjaimet, jotka tarkasti ilmaisevat
määrättyjä kielenäänteitä ja samalla myös
näiden keskinäistä erilaisuutta. Ollakseen
foneettisen tulee kirjaimiston siis eri kirjaimillaan
voida ilmaista kielen kaikki eri äänteet siten,
että jokainen eri äänne ilmaistaan vain yhdellä
(eikä sen ohella myös jollakin toisella)
kirjaimella ja että jokainen kirjain merkitsee vain
yhtä (eikä sen ohella myös jotain toista)
äännettä. Foneettisia kirjaimistoja on koetettu
laatia osaksi tavallisen eurooppalaisen
kirjaimiston perustuksella (Ellis. Lepsius), osaksi aivan
uusia merkkejä keksimällä (Brucke, Bell).
Edellistä lajia on se kirjaimisto, jota nykyään
tavallisesti käytetään suomalais-ugrilaisten kielten
äänteenmlikaisessa kirjoittamisessa. Muutamien
kreikkalaisten kirjainten ohella siinä
pääasiallisesti käytetään latinalaista kirjaimistoa siten,
että avuksi on otettu eri tyylilajeja,
nurinkään-nettyjä kirjaimia ja joukko lisämerkkejä
(diakriittisiä merkkejä, vrt. esim. s, z, T), ä, a, joita
tässä Tietosanakirjassakin käytetään). Tästä
äänteenmukaisesta kirjoitustavasta E. N. Setälä
tekee seikkaperäisesti selkoa .,Finniseli-ugrische
forschungen" aikakauskirjan I osassa. Y.

Forieidoskooppi (kreik. phönë’ = ääni. eidos =
kaltaisuus, ja shopein = katsella), koje. millä
resonanssin avulla saadaan syntymään äänikuvioita
saippuavesikalvoille. Jokaisella äänellä, sävelellä
tai vokaalilla on määrätty, symmetrinen
reso-nanssikuvionsa. V. V. K.

Fonetiikka (kreik. phönë’ = ääni), oppi
kielen-äänteistä. Voidaksemme perehtyä jonkun kielen
äänneoppiin, on välttämätöntä, että tunnemme
puhutun kielen puhtaasti fyysilliset edellytykset,
jotka ovat kolmea lajia: 1. akustisia, siinä
määrässä kuin on kysymys kielenäänteiden
akus-tillisista ominaisuuksista, 2. anatomisia,
siinä määrässä kuin on kysymys inhimillisen
puhekoneen rakenteesta. 3. fysiologisia,
siinä määrässä kuin on kysymys puhe-elimien

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0614.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free