- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1141-1142

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fonismi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1141

Fonismi—1

Fonologia

1142

toiminnasta eli ii. s. artikulatsionista. Oppia
näistä puhutun kielen akustisista, anatomisista
ja fysiologisista edellytyksistä nimitetään
fonetiikaksi. vrt. Äänneoppi,
Äännehisto-r i a.

Äännefysiologian alalla jo muinaisintialaiset
kieliopintekijät suorittivat varsin huomattavia
tutkimuksia. 16:nnella vuosis. Euroopassakin
kuuromykkäin opetuksen edistämiseksi syntyi
harrastusta samantapaisiin tutkimuksiin. Mutta
vasta lS:nnen vuosis. loppupuolella syntyi teos,
joka tuli vastaisten äänneopillisten tutkimusten
peruskiveksi, itävaltalaisen W. v. Kempelenin
..Mechanismus der menschlichen Sprache nach
der Beschreibung seiner sprechenden Maschine"
(1791). Ja vasta 19:nnellä vuosis. f. saavutti
suurimmat ennätyksensä, osaksi
luonnontutki-jain. osaksi kielentutkijain tutkimusten kautta.
Edellisistä mainittakoot saksalaiset G. S. Ohm,
E. W. v. Briicke, C. L. Merkel, H. v.
Helmholtz ja Fr. Techmer, jälkimäisistä
englantilaiset A. J. Ellis, A. M. Bell, H. Sweet,
saksalaiset E. Sievers, W. Vietor, ruotsalaiset J. A.
Lundell, Fr. Wulff, norjalainen J. Storm ja
tanskalainen O. Jespersen (ks. n.).

Viime aikoina on kielenäänteiden tutkimisessa
menestyksellä käytetty (V. Hensenin, Rousselofn
y. m. laatimia) koneita, joiden avulla voidaan
saada graafillisia kuvia puhe-elinten liikkeistä.
Laboiatori tällaisia kokeellis-foneettisia
tutkimuksia varten on olemassa m. m. Helsingin
yliopistossa.

[Breymann, ,,Die phonetische Litteratur
1876-95" (1897) ; Sievers, „Grundzüge der Phonetik",
5:s p. 1901. Techmer, „Phonetik" (I-II, 1880,
1884); Sweet, „IIandbook of phonetics" (1877),
..Primer of phonetics" (1890), Jespersen,
„Fone-tik" (I-IT, 1897-98).] Y. W.

Fonismi (kreik. phönë’ = ääni),
ääniaistimuk-sen synnyttäminen valon avulla. (V. V. K.)

Fonofori (kreik. phönë’ = ääni, ja pherein =
kantaa), Wredenin suunnittelema mikrofoni,
mikä tekee pienimmätkin äänet kuuluviksi.

(V. V. K.)

Fonofotografia ks. Äänivalokuvaus.

Fonografi (kreik. phönë’ = ääni, ja graphein =
piirtää), Edisonin 1877 keksimä kone, joka graa-

fillisesti merkitsee
vastaanottamansa
äänet ja voi ne
kerrata
jälkeenpäin. Koneeseen
kuuluu vahalla
päällystetty,
sähkömoottorin tai
kello-laitoksen pyörittämä lieriö, minkä
akselissa on ruuvi,
joten lieriö
pyöriessään samalla
liikkuu akselinsa
suuntaan. Lieriön
edessä on
äänen-keräyssuppilo, jonka pohjassa on ohut metalli-, lasi- tai
norsunluu-levy ja tähän kiinnitetty piirtokynä, mikä
kevyesti painaa lieriötä päällystävää vahaa.
Lieriön pyöriessä kynä piirtää siihen ruuviviivan.
Suppilon kautta levyä kohtaava ääni (puhe, laulu,

soitto t. m. s.) saattaa levyu värähtelemään ja
kynä painaa kohtisuorasti lieriön
vahapintaan värähdyksiä vastaavia syvennyksiä. Jos
tahdotaan saada kone kertaamaan täten
merkitse-mänsä äänet, asetetaan äänisuppilon kynä
takaisin ruuviviivan alkupäähän ja lieriö pannaan
pyörimään samalla tavoin kuin äskenkin. Kynä
kulkee silloin vahassa olevia syvennyksiä myöten,
suppilon pohjakalvo värähtelee samalla tavoin
kuin silloin, kun siihen puhuttiin, ja kertaa samat
äänet. Alkuperäisessä fonografissa oli lieriön
päällystys tinapaperia ja sitä kierrettiin
käsi-kammilla. F:ssa voi myös vastaanottavana
pintana käyttää vaakasuoraa levyä. —
Periaatteeltaan samanlainen kuin Edisonin f., on Berlinerin
gramofoni, missä äänivärähdykset piirtyvät
vaakasuoralle levylle pitkin spiraalinmuotoista
viivaa. Mutta äänikynä ei liiku ylös ja alas
niinkuin f:ssa, vaan yhdensuuntaisesti
pinnan kanssa. — Aivan toinen on
suunnittelultaan Valdemar Poulsenin telegrafoni eli
tele-fonografi, mikä kiinnittää ääniliikkeet
magneettisesti teräslankaan. Mikrofoni-johtoon asetettu
elektromagneetti kiinnittää magnetiseeraamalla
äänenväreiden mukaan vaihtelevan
mikrofoni-virran vaihtelut teräslankaan, mitä kellolaitos
kuljettaa magneetin ohi noin 1 m nopeudella
sek:ssa. Kun teräslanka sittemmin kuljetetaan
samalla nopeudella elektromagneetin ohi,
synnyttää sen vaihteleva magnetismi sähkömagneetin
kierroksissa i n dukt s ioni virtoja, mitkä
johdettuina telefonin kuulotorveen toistavat äänet
erittäin selvästi. -— E. Ruhmer käytti
fotografofonis-saan, fotografonissaan eli fotofonografissaan
,,puhuvaa kaarivaloa", minkä valo
sylinterilins-sillä kootaan liikkuvalle valokuvausfilmille.
Tämän erilainen mustuminen vastaa eri ääniä.
Äänen kertaaminen tapahtuu seleenikappaleen ja
telefonin avulla. V. V. K. (J. P-t.)

Fonografia (kreik. phönë’ = ääni, ja grnphein
= piirtää). 1. Äännekirjoitus (ks. t.). -—2.
Englannissa ja Ameriikassa käytetyn,
äänteenmukai-seen kirjoitustapaan perustuvan Pitmanin
pika-kirjoitusjärjestelmän nimitys, ks. P i k a k i
r-j o i t u s.

Fonola, mekaaninen pianonsoittokoneisto. Se
saatetaan toimimaan joko sähköllä tahi
pneumaattisilla jalkapolkimilla. Soittajan vallassa
on ohjata soitettavan kappaleen tempoa ja
verrattain suuressa määrässä sen muitakin
esityskeinoja. Samankaltaisia, mutta kehittyneempiä
koneistoja ovat Pianola ja Triumphola;
vastaava urkusoittokoneisto on Organola.

I. K.

Fonoliitti (kreik. phönë’ = ääni, ja lithos =
kivi) 1. kaikukivi, porfyyrinen tai tiivis
vuorilaji, väriltään harmaa tai vihertävä, usein
levyiksi halkeileva. Tiiviissä perusmassassa
aineksina ortoklaasia ja nefeliiniä, hajarakeet
samoja kivennäisiä, myös leukiittia, hanynia, ja
pyroksceneja. F. on nefeliinisyeniittiä vastaava
vulkaaninen vuorilaji. Tavataan
Keski-Rans-kassa Reinin-maakunnissa, Saksissa, Unkarissa
y. m., vaan ei pohjoismaissa. P. E.

Fonologia (kreik. phönë = ääni, ja logos =
oppi), se osa kielioppia, jossa käsitellään
foneemeja (ks. t.): näiden (absoluuttisia ja
relatiivisia) ominaisuuksia, esiintymistä ja historiallista
kehitystä.

Fonografi.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0615.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free