- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1143-1144

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fonismi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1143

Fonometri—Fontenelle

1141

Fonometri (kreik. phönë’ - ääni, ja metron =
mitta), koje, millä määrätään puhuessa käytetyn
hmgityspaineen suuruus. (V. V. K.)

Fonometria (kreik. phönë’ = ääni, ja metrona
mitta), muutamien ruumiinosien resonanssin
(ks. t.) tutkiminen asettamalla niille värähtelevä
äänirauta, joka soi kovemmin ilmakkailla osilla,
hiljemmin ilmattomilla tiiviillä kudoksilla.

Fonoskooppi (< kreik. phönë’ = ääni, ja
sko-pe’in = katsoa), tanskalaisen
kuuromykkäkoulun-johtajan G. Forchhammerin keksimä koje, jonka
avulla kuuromykät voivat havaita säveleiden
korkeuden. F. V-la.

Fonseca [-se’-] Manoel Deodoro da
(1827-92), Brasilian yhdysvaltain ensimäinen
presidentti, oli 1860-luvulla mukana sodassa
Paraguayta vastaan, yleni 1874 kenraaliksi ja
1889 marsalkaksi; otti 1889 tehokkaasti osaa
keisarivallan kukistamiseen, ja oli
vallankumouksen jälkeen väliaikaisen hallituksen
presidenttinä, mutta valittiin laillisesti vasta 1891
uuden liittotasavallan presidentiksi; riitaantui
uuden eduskunnan kanssa, hajoitti sen ja
julistautui diktaattoriksi, mutta pakotettiin
luopumaan jo sam. v. (1891). J. F.

Fontainebleau [föttnbW], kaup. Ranskassa,
Seiiie-et-Marneu dep:ssa, 60 km kaakkoon
Pariisista: 10,786 as. (1901). M. m. fajanssi- ja
pos-liiniteollisuutta. — Tunnettu on F. sen
ulkopuolella, 167 km2 laajuisen metsän ympäröimän F:n
liuvilinnan takia. V. 998 Robert Hurskaan
tänne rakentaman metsästyslinnan muutti
Ludvik VII huvilinnaksi 1169; sittemmin 011
vuosisatojen kuluessa siihen yhä rakennettu lisää
joten se ympäröi nykyään 5:ttä pihaa. Tässä
Ranskan hallitsijain mieluisassa asuinpaikassa
on sattunut monta merkittävää tapausta; esim.
1814 luopui Napoleon I kruunustaan ja jätti
kaartilleen hyvästi. — Linnassa 011
upseerikouluja sekä runsaita taidekokoelmia. E. E. K.

Fontana, Felice (1730-1805), it. fyysikko ja
kemisti, fysiikan professori Pisassa ja
myöhemmin Firenzessä; teki useita
huomiota-heräitä-viä tutkimuksia ; oli ensimäinen (1776), joka
happikaasun keksimisen jälkeen typpioksidin
avulla (eudiometria) määräsi sen määrän ilmassa.

Edv. Hj.

Fontane [-tä’ne], Theodor (1819-98), saks.
kirjailija ja essayisti, julkaisi
Englannin-matko-jensa tuloksena „Aus England. Studien und
Briefe" (1S60). Kertomuksissaan F. on
kuvannut kaikkia Pohjois-Saksan kansankerroksia.
Mainittaviinmat niistä ovat: ,.Vor dem Sturm,
Roman aus dem Winter 1812-13" (1878) ;
novellit „Grete Minde" (1880), „Ellernklipp" (1881),
„L’Adultera" (1882), „Schach von Wuthenow"
(1883) ; romaanit ,.Graf Petöfy", „Unterm
Birn-baum" (1885), „Ceeile" (1887), „Irrtingen,
Wir-ruiigen" (1888), ..Unwiederbringlich" (1891),
,.Frau Jenny Treibel" (1892), ,.Effi Briest’
(1895), ,.Die Poggenbuhls" (1896). F:n
omintakeinen proosatyyli on hyvin havainnollinen,
luonnollinen ja värikäs. Hän on ankara
realisti, mutta samalla, huumorillinen. Vv. 1860-70
F. oli toimittajana sanomalehdessä „Neue
Preus-sische Zeitung". Lisäksi F. on julkaissut
teokset: ,,Wanderungen durch die Mark
Brandenburg" (1862-82, 4 nid.), „Der
schleswig-holstei-nisclie Krieg im Jahre 1864" (1866) ja ,.Der

deutsche Krieg von 1866" (1869-71). V. 1870
hän kävi sotanäyttämöllä Ranskassa, joutui
vihollisten vangiksi ja on kuvannut tämän
kolmi-kuukautisen, runsasten kärsimysten ajan
kokemuksia teoksessa: „Kriegsgefangen. Erlebtes
1870" (1871). Vv. 1874-76 hän kirjoitti lisäksi
teoksen „Der Krieg gegen Frankreich 1870-71".
Teatteriarvostelijana vv. 1870-90 F. nautti suurta
kunnioitusta. F:n romaanit ja novellit
ilmestyivät 12 nidoksena (1890-91). [Servaes,
..Theodor F." (1900), Erich Schmidt,
..Charakteristi-ken", Bd. 2 (1901).] J. H-l.

Fontaiielli (lat. fontä’nus = lähde-) ks.
K u o p p a.

Fontangi (ransk. fontange), nauhoista,
pitseistä, poimutetusta musliinista y. m. s. tehty
korkea, porrasmaisesti kohoava naisten
hiuslaite. Tuli käytäntöön Pariisissa n. 1670, jolloin
se vielä oli vain pieni nauharuusuke mutta
kasvoi sitten nopeasti, niin että se jo 1600-luvun
viime vuosikymmenellä oli kaksivertaa päätä
korkeampi. F. pysyi muodissa lähes 50 vuotta,
myöskin muissa maissa. F. sanotaan Ludvik
XIV:n rakastajattaren FontangesMn
herttuattaren keksimäksi.

Fonteeni (ransk. fontaine < fontä’nus <
fons - lähde), suihkukaivo.

Fontell
e’lj. 1. Kaarle Wilhelm F.
(1794 1862), suom. lääkäri, tuli 1832 lääketieteen
tohtoriksi väitöskirjallaan: ,,Om neuralgierna
i allmänhet", oli v:sta 1833 kaupungin- ja v.sta
1839 piirilääkärinä Pietarsaaressa. Suuri [-kokemus ja taito ynnä samalla herttainen luonne ja
ystävällinen kohtelutapa tuottivat F:lle erittäin
suuren maineen lääkärinä sekä avunhakijoita
pitkienkin matkojen päästä. F:n julkaisuista
mainittakoon vielä: ,.Therapeutiska
aiiteckiiin-gar" ja ,,N&gra anteckningar om
laryngothra-cheitis iufantum". M. O B.

2. August G i d e o n F. (s. 1854),
historioitsija, fil. tohtori 1886, palveli ensin Suomen
valtionarkistossa, tuli 1885 ensimäiseksi
aktuaariksi tilastolliseen keskustoimistoon; julkaissut
m. m. ,,Finska och svenska rätten" (1883),
,.Fin-lands sölfskattsregister 1571" (1892), ,,Äbo
aka-demis äldre protokoll I-II" ja toisen painoksen
K. E. F. Ignatiuksen tilastollista käsikirjaa.

Fontenelle [fötane’1], Bernard le Bovyer
de (1657-1757), ransk. kirjailija, sai
kasvatuksensa jesuiitoilta, vaihtoi aloittamansa
asianaja-j januran kirjalliseen. Ensin hän Pariisissa
yritteli traagillisena ja paimenrunoilijana, mutta
saavutti menestystä vasta Lukianoksen tyyliin
kirjoitetuilla dialogeillaan ,.Dialogues des Morts"
(1683). Oikean alansa hän kuitenkin löysi vasta
ruvetessaan oppineen ja sivistyneen maailman
välittäjäksi. Teos ,,Entretiens sur la Pluralitö
des Mondes" (1686). oli ensim. onnistunut yritys
yleistajuisesti esittää Kopernikuksen, Galilein ja
Descartes’n oppeja. Teos ,.L’histoire des oracles"
(1687) oli sivistyneitä varten tehty
hollantilaisen oppineen Van Dalen kirjan muovailu, jossa
F. joutui ristiriitaan kirkon kanssa. Tässä oli
alku ironillis-leikilliseen ja historialliseen
kritiikkiin, joka nojaa uudenaikaisen
luonnontieteen peniksiin. Markiisitar de Lamberfin
suuntaa-määräävissä hienon maailman salongeissa
F:lla oli suuri vaikutusvalta. V. 1691 F:stä tuli
Akatemian jäsen ja 1699 sen pysyvä sihteeri.

%

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0616.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free