- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1149-1150

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Foreign office ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1149

Foreign office—Formaldehydi

1150

Pojat Ilannu ja Lauri jatkoivat isän jo
aloittamaa kaupankäyntiä, nimenomaan
Tukholmassa, ja näyttävät sillä koonneen melkoisen
omaisuuden. Pohjanmaan rahvaan lähettiläänä
Hannu F. kävi 1550 kuninkaan puheilla ja
käytettiin sen jälkeen tärkeissä toimissa, esim.
järjestämässä uutisasutusta Korsholman läänin
erämailla ja myöhemmin (1566) voutina ensin
Kors-holmassa, sitten Peräpohjassa. Sille paikalle,
jossa Pietarsaaren kaupunki nykyään 011, F. oli
rakennuttanut suuren Pinnonäsin kartanon,
jonka hän vaihdossa antoi kruunulle, mutta sai
läänityksenä takaisin. Siitä rikkaudesta, minkä
Hannu F. oli koonnut, ovat m. m. todistuksena
suuret lainat ja etukäteen kruunulle suoritetut
maksut veroista y. m. Juhana III:n mainitaan
itse olleen hänen tyttärensä kummina. Myöskin
hänen veljensä Lauri Knuutinpoika oli mahtava,
voudin ja tuomarin toimissa paljon käytetty
mies.

2. Hannu F. nuorempi (k. 1606),
rah-vaanjohtaja, edellisen poika, astui samaa uraa
kuin isäkin; kuitenkin oli nimismiehenvirka
Pietarsaaressa Juhana III:n loppuaikoina
hänen ainoa virallinen toimensa. Ristiriidan
syntyessä Klaus Flemingin ja Kaarle herttuan
välillä F. asettui päättävästi jälkimäisen puolelle.
Kesällä 1595 hän pohjalaisten lähettiläänä kävi
Tukholmassa valittamassa Flemingin voudista ja
saman vuoden lopulla, annetusta kiellosta
huolimatta, Söderköpingin valtiopäivillä. Fleming
sentähden erityisellä kirjeellä varoitti
pohjalaisia „tuosta valapattoisesta ja kunniattomasta
konnasta Hannu Fordellista", erottaen hänet
nimismiehen virasta, ja F. katsoi viisaimmaksi
nopeasti paeten pelastua Ruotsin puolelle, missä
hän sitten pohjalaisten pysyväisenä asianajajana
viipyi niin kauan kuin taistelua kesti. Marski
ryöstätti huoveillaan Pinnonäsin ja lahjoitti sen
Arvi Stålarmille. Herttuan voiton jälkeen F.
sai tietysti kaiken omaisuutensa takaisin, istui
siinä lautakunnassa, joka 1600 Linköpingissä
tuomitsi valtaneuvokset, ja matkusti Pohjanmaalle
palattuansa, niinkuin mikäkin käskynhaltia,
ympäri maakuntaa asioita tutkimassa ja
ratkaisemassa. Nimenomaan hän nyt esiintyi
maakunnan uuden voudin Hannu Hannunpojan,
Monik-kalan herran, vastustajana ja vaikutti
epäilemättä suuresti tämän onnettomaan loppuun.
Monikkalan herra puolestaan jätti F:ia vastaan
22-pvkäläisen valituskirjelmän, jossa häntä
syytettiin kruununsaatavain salaamisesta, laittomain
verojen kannosta, nuijasodan aikaansaamisesta
y. m. ja viimeiseksi kerrottiin, että „F. paljon
seurustelee noitien kanssa ja käy joka vuosi
heidän puheillaan Kemin pitäjässä sekä kerskaa
heiltä saaneensa kiven, jolla on se omaisuus, ettei
herranviha, laki tai oikeus häneen pysty, hän
tehköön kuinka paljon pahaa tahansa".
Ainakaan ei tämä valitus näy pystyneen F:iin, joka
rauhassa eli viimeiset vuotensa Pinnonäsissä.

K. G.

Foreign office [forin ofis] (engl.), ulkoasiain
ministeriö Englannissa.

Forel
re’lj. 1. Francois Adolph F.
(s. 1841), sveits. eläintieteilijä ja hydrografi,
limnologian 1. järvitieteen perustajia, Lausannen
yliopiston anatomian professori. Tutki aluksi
maanjäristyksiä ja jäätiköitä, mutta omisti sit-

ter työnsä Sveitsin järvien, varsinkin [-Genèven-järven hydrografian ja eläimistön tutkimiseen.
Teoksia: „Faune profonde des lacs suisses" (1885),
„Le lac Leman" (2 pain. 1886), „Le Léman.
Mo-nographie limnologique" (3 nid., 1892-1904),
„Handbuch der Seenkunde" (1901). (J. A. W.J

2. Auguste Henri F. (s. 1848), sveits.
lääkäri, psykiatrian professori Zürichissä. F. on
suurella menestyksellä toiminut aivojen
patologian alalla sekä perusteellisesti tutkinut
hypno-tismia; hän 011 jo aikoja sitten ollut
ehdottoman raittiuden ensimäisiä uranuurtajia. Tämän
ohessa F. on luonnontutkijana hyönteisten ja
varsinkin muurahaisten etevimpiä tuntijoita.
Julkaisuja: „Der Hypnotismus" (1889), ,,Die
Eirichtung von Trinkasylen" (1891), „Gehirn und
Seele" (1894), ,.Die sexuelle Frage" (1905),
„Sexuelle Ethik" (1906), y. m. M. O-B.

Forelli, rautu, taimen, ks. Lohi.

Forenede Dampskibsselskab, Det,
„Yhdis-tetty höyrylaivaylitiö" Tanskassa, sen perusti
1866 C. F. Tietgen yhdistämällä useita
höyry-laivayhtiöitä 3 milj. kruunun pääomalla. Suurin
osa tanskalaista laivaliikennettä on sen käsissä,
sitäpaitsi se on vähitellen avannut linjat
Pohjois-Ameriikkaan, Fär-saarille, Venäjälle,
Englantiin. Väli- ja Mustalle-merelle, Suomeen sekä
viimeksi 1907 Etelä-Ameriikkaan. Pää-oma on 25
milj. kr., sen laivaston 200 alusta käsittää 157.312
rrk. ton. brutto, palveluskunta on 2,500 henkeä.
Huolimatta suuresta brutto-rahdista (1907 27
milj. kr.) ei yhtiö ja’a kuin n. 4 %. — Laivojen
savupiipun merkki on musta, jossa leveä,
punainen vyö. E. E. K.

Forficula ks. P i h t i h ä n n ä t.

Forgäcs, Ferenc [forgäts färänts]
(1530-75). unk. historioitsija, oli 1556-67 Nagyväradin
piispana, otti osaa Tridentin
kirkolliskokoukseen, kävi 1562 lähettiläänä Hollannissa, liittyi
1568 Zapolyan puolueeseen. v:sta 1571
Sieben-btirgenin ruhtinaan Bathoryn kanslerina; on
kirjoittanut latinaksi arvokkaan oman aikansa
historian „Rerum hungaricarum sui temporis
commentarii libri XXIT".

Forint ks. Floriini.

Forkel, Johan Nikolaus (1749-1818),
saks. musiikkihistorioitsija, alallaan
varhaisimpia, musiikinopettaja Göttingenin yliopistossa
(v:sta 1778) ; pääteokset: „Yleinen musiikin
historia" (15:nteen vuosis. asti I-II. 1788-1801),
.,Allgemeine Litteratur (ler Musik" (1792),
ensi-mäinen laatuaan, sekä jotenkin yksipuolinen J.
S. Bachin elämäkerta. F: n sävellykset ovat
kaikki unohtuneet. I. K.

Formaalinen (lat. formä’lis, < forma = muoto),
muodollinen.

Formaaliprinsiippi, se protestanttisuuden
periaate, joka ilmaisee, että Raamattu on ainoa
ohje, jonka mukaan seurakunnan usko ja elämä
on arvosteltava. Tämä periaate 011 selvimmin
ilmilausuttu Sovintokaavan (ks. t.) esipuheessa.

E. K-a.

Formaani (kloorimetylimentylieetteri), eräs
nuhalääke. — F.-v a n u, f :11a imeytetty vanu,
jota nuhan hoitelua varten pannaan sieramiin.

Formaatti (ransk. format, < lat. formä’tus =
kaavailtu), kirjan- t. paperinkoko.

Formaldehydi, m e t y 1 i a 1 d e h y d i, CILO,
syntyy hapettumalla metvlialkoholista, kun tä-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0619.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free