Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Foreign office ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1151
Formaliini—Forrest
1152
män höyryjä ynnä ilmaa johdetaan hehkuvan
platinakierukan tai kuparilaukaverkon yli;
pis-tävänhajuiuen kaasu, liukenee veteen
(formaliini), vaikuttaa kuolettavasti bakteereihin ja
käytetään sekä kaasuna että liuoksena
desin-fisioimiseen. Edv. Ilj.
Formaliini, formaldehydin (ks. t.) vesiliuos;
käytetään desinfisioimisaineena ja anatomisten
sekä a.rkaväristen orgaanisten aineiden
säilyttämiseen. Kaupassa käypä f. sisältää noin 40 %
formaldehydiä. Edv. Hj.
Formalismi (-ransk. formalisme < lat.
formä’-lis = mallina oleva, < f omia = muoto),
muodollisuus, muodollisuuksien tarkka noudattaminen,
kaavamaisuus. ■— Formalisti (ransk.
forma-liste). henkilö, joka yksipuolisesti pitää kiinni
muodoista, ulkonaisista seikoista, tavoista j. n. e.
Formaliteetti (ransk. formalité),
muodollisuus.
Formatsioni (lat. formä’re = muodostaa),
geol. käytetään etenkin vanhemmassa
saksalaisessa ja skandinaavialaisessa kirjallisuudessa
samassa merkityksessä kuin systeemi.
Viimemainittu nimitys on alun pitäen ollut
käytännössä Ranskassa ja Englannissa ja on viime
aikoina kansainvälisten geologikongressien
päätöksestä otettu kaikkialla yleiseen käytäntöön.
Laajemmassa merkityksessä formatsioni =
muodostuma. ks. Geologiset muodostumat.
(P. E.)
Formeerata (ransk. former, < lat. †ormä’re,
< f orina = muoto), muodostaa.
Formiaatit, muurahaishapon suolat.
Formica ks. Muurahaiset.
Formicatio (lat. formicä’re = ryömiä, <
for-ml’ca = muurahainen), kuteloiminen, erityinen
hermoston kiihottumistila, joka tuntuu siltä kuin
muurahaisia kävelisi iholla tai ihon alla.
Forminks ks. P li o r m i n k s.
Formosa f-ö’-] (,,kaunis"), kiin. ja jap.
Taivun, Japanille kuuluva saari Kiinan
kaakkoisrannalla, missä F:n- 1. Fukienin-salmi sen erottaa
mannermaasta, 380 km pitkä, 120 km leveä,
ran-nikkosaarineen 34.074 km2, 3,178,884 as. (1908).
Läntinen osa on enimmäkseen tasankoa, itäinen
ylänköseutua. jossa kulkee kolme vuorijonoa
pohjoisesta etelään. Keskimäinen, jolla on saaren
korkein huippu Niitaka-yama 1. Mount
Morrison (4.145 m), on arkeista ja paleozooista,
molemmat reunimmaiset pääasiassa tertiääristä
muodostusta. Saaren aikaisempaa tuliperäisyyttä
todistavat sammuneet tulivuoret, solfataarit,
kuumat lähteet ja usein uudistuvat maanjäristykset.
Ilmasto on troopillinen (vuoden keskilämpö
pohj:ssa 21,7°, etelässä 24,7°) ja epäterveellinen,
sademäärä runsas (pohjissa 3.000 mm).
Kasvimaailma. joka toisaalta muistuttaa japanilaista,
toisaalla taka-intialaista, on troopillista n. 500
m:n korkeuteen. Troopillinen on myös eläimistö,
jossa 1 avataan useita saarelle omituisia
muotoja-Asukkaat ovat viimeaikoina saarelle muuttaneita
japanilaisia, jo ammoisista ajoista varsinkin
pohj.-osassa asuvia kiinalaisia ja sisäosissa
ma-laijien sukuisia alkuasukkaita. Viimemainitut
ovat vielä osaksi ihmissyöjiä. Elinkeinoja:
maanviljelys (sokeria, teetä, bataatteja, y. m.),
vuorityö (kultaa, 1905 2,192 kg, kivihiiltä ja
pet-roleumia), teollisuus (kamferia, väriaineita ja
riisipaperia) sekä kauppa, jota edistää 12 sata-
maa (4 avoinna ulkomaiselle kaupalle) ja 370
km rautateitä. V. 1907 vienti arvoltaan 69,a
milj. mk, tuonti 78,35 milj. Pääkaupunki on
Taihoku. — Saari on portugalilaisilta saanut
nyk. niinensä; kiinalaisten historiassa se
mainitaan jo 7:nnellä vuosis. 1600-luvulla
hollantilaiset ja espanjalaiset kilvan tavoittelivat saarta
saaden kuitenkin väistyä erään merirosvon tieltä,
joka 1662 perusti tänne itsenäisen valtion. V.
1683 F. joutui Kiinalle ja jap.-kiinal.-sodan
kautta 1895 Japanille. Järjestämällä saaren
hallinnon uudestaan 1901 japanilaiset saivat yhä
uusiutuvat kapinat lakkaamaan ja viime vuosina
he ovat tehneet voitavansa edistääksensä saaren
kaikinpuolista kehitystä. Niinpä on perustettu
lukuisia kouluja, rakennettu sairaaloita,
rautateitä, satamia, vesijohtoja y. m. V. v. F.
Formosa-salmi 1. F u k i e n-s a 1 m i erottaa
Formosan kiinalaisesta Fukien maakunnasta.
Sen leveys on 130-250 km, eteläosassa on
saariryhmä Peseadores.
Formosus f-ö’-], paavina 891-896, oli
aikaisemmin toiminut m. m. lähetyssaarnaajana
bulgaarien keskuudessa. F. kutsui avukseen
vastustajaansa Spoleton ruhtinasta Guidoa vastaan
Arnulf Kärntliiläisen. jonka sitten kruunasi
Rooman keisariksi. F:n toinen seuraaja, Guidon
kannattaja Stephanus VI, kirosi F:n, kaivatti
hänen ruumiinsa haudasta ja heitätti sen
Tibe-riin; myöhemmin se kuitenkin haudattiin
Pietarin kirkkoon. K. Ö.
Formula eoncordiæ ks. S o v i n t o k a a v a.
Formuleerata (ks. Formulääri), antaa
jollekin väitteelle tai ehdotukselle tarkalleen
punnittu sanamuoto (joko suullisesti tai
kirjallisesti) .
Formulääri (ransk. formtriaire, < lat.
formula. väliennysmuoto sanasta f omia = muoto),
kaava (esim. sopimus-, velka- tai muun
asiakirjan kirjoituksella täydennettäväksi aiottu
painettu kaavake).
Fornarina f-i’-] (it.), oik. ..leipuritar" 1.
„lei-purintytär", Rafaelin lemmityn ja R:n
mahdollisesti itsensä maalaaman, Rooman Palazzo
Barbe-rini’ssa olevan naismuotokuvan nimi. N. s.
For-narinan kuva Firenzen ITffizi-galleriassa esittää
Sebastiano del Piombon 1512 maalaamaa roomal.
ylimysnaista. E. R-r.
Forneskipt tavataan muutamassa
maakuntalaissa niinkuin Uplannin ja Vestmanlannin laissa
sekä Maunu Eerikinpojan ja Kristofferin
maanlaissa yhdessä „hamarskiptin" kanssa.
Maakuntalaissa ja Maunu Eerikinpojan laissa
sanotaan, että talo voi olla maanjakoon nähden
,,i hambri ok forneskipt". Kristofferin maanlaissa
taas ,,i forneskipt ocli hambri". Näillä
nimityksillä tarkoitetaan ennen aurinkojakoa vallinneita
jakotapoja, jotka aurinkojaon käytäntöön tultua
vielä paikoittain säilyivät. Luultavata on, että
,,forneskipt" tarkoitti yleensä vanhaa jakotapaa
ja „hamarskipt" enimmin levinnyttä vanhan
jakotavan muotoa. [Upl. lain Widherboakaaren
1 luvun 1 §. Vestmanlannin lain rakennuskaaren
1 luku, Maunu Eerikinpojan ja Kristofferin
maanlain rakennuskaaren 1 luku.] K. R. M.
Forrest [foristj. 1. S i r J o h n F. (s. 1847),
austr. tutkimusmatkailija, johti 1869 erästä
Leichardtin etsimistä varten lähetettyä
retkikuntaa, tunkeutuen lännestä syvälle sisämaahan;
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
