- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1153-1154

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Forsberg ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

115-5

Forsberg—Forselles

1154

1870 tutkittuaan etelä-rannikkoa, F. lähti 1874
mainiolle retkelleen lännestä poikki mantereen
sähkölennätinlinjalle asti. Toimi sittemmin
kartoittajana sekä komissaarina. Oli vv. 1890-1901
johtavana sekä raha-asiaiu, 1901-03 sisä-asiain
ja 1905-07 ulkoasiain ministerinä
vastamuodostetussa Austraalian liittovaltiossa.

2. Alexander F. (1849-1901), edellisen
veli, insinööri, otti osaa hänen retkiinsä 1870 ja
1874. V. 1879 hän teki uutisasuttamiselle
tärkeitä tutkimuksia Luoteis-Austraaliassa,
seuraten m. m. Fitzroy-joen vartta 400 km ylöspäin.

E. E. K.

Forsberg, Karl Johan (1828-1901),
val-tionagronomi, sittemmin yli-insinööri
maan-viljelyshallituksessa, vaikutti pitkänä
toiminta-aikanaan tehokkaasti maataloutemme
kehitykseen. Harjoiteltuaan yliopisto-opintojen jälkeen
käytännöllistä maataloutta ja hoidettuaan
omaakin maanviljelystä F. toimi lyhyen aikaa
Maaskolan maanviljelyskoulun johtajana ja
sen-jälkeen (1863-67) lääninagronomina Kuopion
läänissä. Päätyönsä hän suoritti kuitenkin
\altionagronomina (1867-92) ja kohdistui se
etupäässä kiertosuunnitelmien laatimiseen, jolla
alalla hän nähtävästi on suorittanut enemmän
kuin kukaan muu suomalainen. Alkaen
toimintansa 1860-luvun käänteentekevänä aikana hän
oli ensimäisiä johtamassa siirtymistä
yksinomaisesta viljan viljelyksestä laajempaan rehun
kasvatukseen ja siten valmistamassa tietä
kehittyneelle karjataloudelle. F. oli viimeinen
valtion-agronomi maassamme. J. E. S.

Forsberg, Nils (s. 1842), ruots. maalaaja.
Opiskeli v:sta 1867 Pariisissa. Bonnafn oppilas.
Herätti huomiota laatukuvallaan
,,Akrobaatti-perhe" (1877, Gööteporissa). Miehekkään
vakava, hyvää realismia osoittava pääteos „Sankariu
kuolema" (1888, aihe Pariisin piirityksestä 1871;
Tukholman kansallismuseossa) ja F:n
suurikokoisin maalaus „Kustaa Aadolf ennen Lützenin
taistelun alkamista" (1900, Gööteporissa) ovat hänen
tunnetuimpia teoksiaan. E. R-r.

Forsby. 1. Maatila ja tehdaspaikka (suom.
Koskenkylä) itäisellä Uudellamaalla
Pernajan pitäjässä F:n-joen varrella Pernajan-lahden
sopukassa. F.-hyn, jonka rälssitilaksi osti Hannu
Björnram 1564, perusti maaherra Lauritsa Creutz
rautatehtaan (privil. 17/0 1682). Sitä ennen oli
paikalta saatu hopeata, josta ensimäinen saalis
käytettiin 1012 Pernajan kirkon kalkkiin ja
pa-teeniin. Vv. 1751-52 koetettiin uudelleen
hopeakaivosta, mutta saamatta siitä vastaavaa hyötyä.
Tehdas kulki aikain kuluessa useissa käsissä,
niinpä se 1800-luvun ensi puoliskolla oli m. m.
kapteeni Lars Falekilla (aateloitu:
Falcken-berg), ja maaherra Johan Fr. Stichaeuksella.
Nykyisin F:u suurine maa-aloineen,
juustomeije-reineen ja sahalaitoksineen omistaa
kauppaneuvos J. Askoliu. Sahan vuotuinen tuotanto on n.
5,000 stand. ja siinä työskentelee 150 miestä.
Tilalle on rakennettu upea kivilinna 1906-08. —
2. Ent. tehdasseurakunta edellämainitulla
tehtaalla. V. 1688 rakennettiin tänne kirkko, joka
purettiin 1862. Tehtaansaarnaaja oli täällä
1691-1826 ja seurakunnalla erikoiset kirkonkirjat
1748-1840). — 3. Kylä ynnä baptistiseurakunta
(n. 75 henkeä) Purmon kunnassa Pohjanmaalla.

K. 8.

37. H Painettu "/61U

Forseen, Samuel (n. 1690-1742), lain
suomentaja, tuli ylioppilaaksi Turussa 1706,
maisteriksi 1712 sekä Turun konsistorin ja akatemian
virkamieheksi. Ollessaan pakomatkalla
Ruotsissa Isonvihan aikana F. nimitettiin
lääninsih-teeriksi Turkuun, johon virkaansa hän astui
rauhanteon jälkeen 1721. F:lla on merkitystä
ensimäisenä 1734 vuoden lain suomentajana,
jonka työn hän sai suoritetuksi jo 1738.
Käännös jätettiin erityisten virastojen y. m.
tarkastettavaksi, mutta jäi kuitenkin painattamatta
aina v:een 1759, jolloin se ilmestyi nimellä
,,Ruotzin Waldacunnan Laki". Sen kieli on
länsisuomalaista murretta ja siinä on paljon
ruotsinvoittoisia lausetapoja. G. R.

Forseerata (ransk. for cer), pakottaa,
ahdistaa, jouduttaa.

Forselius f-è’-] Viktor (1838-1905),
liikemies, tuli yliopp. 1859, maist. 1864.
narjoitet-tuaan 1864-66 kauppaopintoja ulkomailla F.
toimi Turun kauppakoulun johtajana 1866-73,
Pohjoismaiden osakepankin Turun
haarakonttorin johtajana 1873-1903. V. 1868 F. perusti
Turkuun maamme ensimäisen maanviljelyskone- ja
kalustokaupau (muutettu osakeyhtiöksi).
Harrasti innolla kanan- ja mehiläishoitoa. Edusti
Turkua vuosien 1891-99 valtiopäivillä.

Forsell [-e’-], John (s. 1868), ruots.
oopperalaulaja, barytoni. Oltuaan alkuansa sotilasuralla,
F opiskeli laulua Tukholman konservatorissa
1S92-94 ja Pariisissa 1894-95; toimi
voimistelun-johtajana v:sta 1894 ja palveli luutnanttina
1896-97, mutta muutti sitten uraa ja rupesi 1896
laulajaksi Tukholman kuninkaalliseen oopperaan.
Esiintynyt Helsingissäkin tilapäisissä
ooppera-näytännöissä sekä konserteissa. I. K.

Forselles
se’l-J. 1. Jaakko af (1696-1768),
suom. liike- ja valtiopäivämies, alk. vanhaa
vehkalahtelaista F o r s e 1 l’in sukua. Toimi [-Isonvihan aikana maakauppiaana Vehkalahdella.
Oltuaan eräällä kaupparetkellä Savossa
pakotettu liittymään kotipitäjästään peräisin olevien,
ryöstöteillä liikuskelevien sissien pariin, hän
joutui niin huonoon maineeseen, että maaherra
1725 tahtoi evätä porvarioikeuden myöntämisen
hänelle kauppiaaksi Haminaan, jota paitsi häntä
julkisesti, joskin vallan aiheettomasti, syytettiin
yhteistoiminnasta rosvojen kanssa. Tästä F.
lienee saanut „Sissi-Jaakon" nimen. F. kohosi
jo 1730-luvulla Haminan huomatuimpien
liikemiesten joukkoon (oli m. m. Metsäkylän suuren
sahan toinen perustaja ja suunnitteli 1740-luvun
alkuvuosina tupakkatehtaan perustamista
Haminaan). Pikkuvihan aikana F. Tukholmaan
paenneiden Haminan kauppiaiden, virkamiesten
ja käsityöläisten vaikutusvaltaisena johtajana
1744 hankki heille oikeuden harjoittaa kauppaa
Ahvenkoskella, josta he kuitenkin pian senjälkeen
muuttivat F:n ehdotuksesta perustettuun uuteen
Degirbyn (Loviisan) rajakaupunkiin. Tätä
kaupunkia hän. hattupuolueen innokkaana ja
arvossapidettynä jäsenenä, edusti 1746-47, 1751
-52 ja 1755-56 vuosien valtiopäivillä. Loviisan
ensim. pormestari 1747, josta toimesta 1765
erottuaan sai kauppaneuvoksen arvon sekä
aateloitiin 1767 af Forselles nimiseksi. [Nordenstreng,
,,Haminan kaupungin historia" I.] -Iskm-,

2. Edvard Gustaf af F. (1817-91),
vapaah., Suomen kenraalikuvernöörin apulainen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0621.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free