Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Forsberg ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1155
Forselles-lamppu—Forsius
1156
Palveltuaan tykistön upseerina Kaukaasiassa, F.
1553 nimitettiin teknillisen tykistökoulun
johtajaksi. V. 18C3 hän siirtyi Suomen
palvelukseen, tullen Haminan kadettikoulun tirehtööriksi.
Nimitettiin kenraaliluutnantiksi 1867, senaatin
talousosaston salkuttomaksi jäseneksi 1871, sen
varapuheenjohtajaksi sekä tykistön kenraaliksi
1882 ja Suomen kenraalikuvernöörin apulaiseksi
1885. Korotettiin 1874 vapaaherralliseen säätyyn.
3. Jakob Henrik Alexander af F.
(1820-96), Suomen metsänhoitohallituksen
yli-tirehtööri, edellisen veli. Opiskeltuaan Haminan
kadettikoulussa ja Pietarin insinööriakatemiassa
F. 1841 tuli aliluutnantiksi sotainsinöörikuntaan.
Otti osaa Unkarin sotaretkeen 1849. Sai
everstiluutnanttina eron 1856, jonka jälkeen siirtyi
insinööriksi tie- ja vesirakennuskuntaan. V. 1858
F. nimitettiin Evon metsäopiston johtajaksi;
1870-93 metsänhoitohallituksen ylitirelitöörinä.
Varsinaisten virkatointensa ohella F. omisti
harrastusta teknillisille kokeiluille, joiden tuloksena
m. m. on F:u polttoöljykaasulamppu, ks.
Forselles-lamppu.
4. S l g r i d M a r i a R o s i n a a f F. (s. 1860),
kuvanveistäjätär, edellisen tytär. Opiskeli
Suomen taideyhdistyksen kouluissa ja v:sta 1880
Pariisissa, m. m. Boucher’n ja Rodin’in johdolla;
tutki 1887-91 Italiassa varhaisrenesanssin
taidetta, aloittamaansa isoa korkokuvasarjaa
varten, jota hän jatkoi Pariisissa sinne taas
siirryttyään. Viisirylimäinen, osaksi Eddan-, osaksi
Raamatun-aiheinen sarja (,,Ihmisten taistelu",
„Vankeus", „Kristinuskon julistus", „Kotimatka"
ja ,,Kotiintulo") oli kipsiin valettuna Pariisin
salongeissa näytteillä 1901-03, jolloin F.
nimitettiin „La Société nationale des artistes frangais"
yhdistyksen sosietääriksi, ja kev. 1908 suomal.
naistaiteilijani näyttelyssä Helsingissä
(,,Ihmisten taistelu" Antellin
valtuuskunnan ostama 1909). F.
on tehnyt rinta- ja kokokuvia
(pronssinen naisenpää
„Nuo-ruus" Suomen t.-yhd:n
kokoelmissa) y. m. s. sekä
lisäksi lasitettuja ja värillisiä
polttosavimaljakkoja, joissa
on vaihtelevia
korkokuvasom-mitelmia. E. R-r.
Forselles-lamppu, J. H. A.
af Forsellesin keksimä ja
hänen poikansa, professori A. af
Forsellesin kehittämä. Lopulla
1860-lukua keksi valtioneuv.
af Forselles lampun, jossa
silloin polttoöljynä käytettiin
tärpättiä, joka lampussa
kaasuuntui. Lamppua käytettiin
katuvalaistukseen Helsingissä
ja Porvoossa ja
sisävalaistukseen m. m. kadettikoulussa.
Lampun valovoima oli noin
12 normaalikynt. Sittemmin
sovitettiin lamppu paloöljyä
(petrolia) varten, ja sen
valovoima nousi noin 22
norm.-k. Kun Auerin
hehku-sukka keksittiin, oli
valtioneuv. af F. ensimäinen. joka
sai polttoöljylampun sovite- Forselles-lamppu.
Lyijyä
Nahkaa
..Korkkia
tulesi Auer-valoa varten, ja patentti tälle
keksinnölle otettiin 1895. Sen valovoima oli silloin
noin 60 norm.-k. Lamppu on
polttoöljykaasu-hehkulamppu, jossa polttoöljy, kun lamppu aluksi
on väkiviiualla kuumennettu (kuten
priimus-keittiötä), muuttuu kaasuksi ja ilman kanssa
sekoittuneena muodostaa kuumalla sinisellä
liekillä palavaa kaasua, joka sitten edelleen
pitää lampun kuumana. Lampun päälle
ripustetaan tavallinen Auerin hehkusukka, joka
silloin lampun kehittämässä kaasussa hehkuu
kuten tavallisen kaasulampun hehkusukka, ja
valaisee kirkkaalla, jotakuinkin valkoisella
valolla, öljyn täytyy tulla lamppuun paineen
alaisena, joka aikaansaadaan joko
pumppua-malla ilmaa tahi muuta kaasua öljysäiliöön
(prof. af Forsellesin kehitys) tahi asettamalla
öljysäiliö lampun yläpuolelle, jolloin öljy omalla
paineellaan painuu lamppuun. Viimemainitulla
tavalla laitettuna käytetään tahi käytettiin näitä
lamppuja m. m. katuvalaistukseen (Helsingin
syrjäkaduilla ja monessa pikku kaupungissa
kuten Loviisassa, Tammisaaressa, Raahessa,
Lahdessa ja useilla rautatieasemilla). vaikka
näissäkin on tavallisesti priimuskeittiön kaltainen
säiliö, johon ilmaa pumputaan. V:sta 1901
käytetään niitä myös melkein kaikissa suurissa
majakoissamme. Öljy puristetaan näissä
lamppuun n. 0,ö-0,8 atmosfäärin paineen alaisena.
Lampun valovoima on silloin n. 100-150
kynttilää ja se kuluttaa n. 0,i-0.2 litraa öljyä
tunnissa. Suurempaa painetta käyttämällä voidaan
saada 250 normaalikin valovoima. Hehkusukan
läpimitta on 30 mm ja korkeus 75 mm.
Lamppua on hyvin helppo hoitaa ; tarvitsee vain tuon
tuostakin hienolla neulalla pistää auki pieni
kaasureikä (kuten priimuskeittiössä).
Sisävalaistuksessa ei tätä lamppua juuri käytetä, koska se
aina jonkun verran surisee ja myös levittää
polttoöljykaasun hajua. I. K-nen.
Forseti, niuinaisskand. jumala, yksi aasoista,
oikeuden edustaja. F. on myöhempisyntyinei)
jumaluuskäsite. K. G.
Forsius, Sigfrid Aronus, suom. pappi
ja tähtientutkija, s. 1550-luvulla Helsingissä,
k. 1624
Tammisaaressa; opiskeli
saksalaisissa yliopistoissa
ja Upsalassa 1595,
vihittiin papiksi
luultavasti 1597, tuli 1602
papiksi Kemiöön, teki
matkoja Saksaan,
pidettiin 1606-07
vangittuna Örebrossa
epäiltynä leimasimen
käyttämisestä Sigismundin
hyväksi, hoiti 1608-10
tähtitieteen
professorinvirkaa Upsalassa
ja oli ainakin jonkin
aikaa, 1613-15,
Riddar-holman seurakunnan
kirkkoherrana Tukholmassa. Käytti vv. 1612-19
arvonimeä ,,Astrouonms regius".
Harjoittaessaan astrologista ennustustaitoa hän joutui
tekemisiin Upsalan tuomiokapitulin kanssa ja
menetti virkansa. V. 1621 hän muutti Tukholmasta
Tammisaareen, missä oli kuolemaansa saakka.
Sigfrid Forsius.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
