- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1159-1160

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Forskål ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1159

Forssa—

Forssell

1160

saanut Hegel-Hälsclinerin hengessä, jonka
suunnan opit sangen huomattavasti ovat painaneet
leimansa varsinkin hänen ensiiriäiseen teokseensa
„Pakkotilasta kriminaalioikeudessa". Mutta jo
seuraavassa kirjassa „Grunderna för läran om
delaktighet i brott" huomataan toisaalta,
etupäässä saksalaiselta Berneriltä ja norjalaiselta
Getziltä saatua vaikutusta. Bernerin vaikutus
häneen jäi pysyväiseksi ja on varsinkin hänen
luennoissaan siksi tuntuva, että liioittelutta voi
pitää häntä Bernerin oppilaana. Opettajansa
tavoin F:kin pysyi uskollisena rikosoikeuden
n. s. klassilliselle koulukunnalle, ollen kuten
useimmat tähän koulukuntaan lukeutuvista
rikosoikeuden opettajista indeterministi (tahdon
vapauteen uskoja). Kummassakaan suhteessa
hän ei kuitenkaan ollut äärimäisyyden miehiä,
vaan pysytteli, siinäkin opettajansa esimerkkiä
noudattaen, aina sovittelevalla kannalla uutta
n. s. yhteiskunnallista koulua kohtaan.
Huomattavin F:n omista julkaisemista teoksista on
hänen kirjansa „Bidrag tili läran om skadestånd
i brottmål", joka epäilemättä on hänen
tieteellisesti arvokkain ja täyteläisin sekä samalla
omintakeisin tuotteensa.

Arvokkain perintö, minkä Jaakko Forsman on
jälkimaailmalle jättänyt, 011 kuitenkin voimassa
oleva rikoslakimme, joka nykyisessä asussaan
suurimmaksi osaksi on hänen työtänsä.
Alkuperäistä 1875 vuoden rikoslainehdotusta
tarkastamaan asetettu komitea, jonka jäsenenä ja
johtavana sieluna Forsman oli, toimitti itse asiassa
aivan uuden ehdotuksen, jossa, varsinkin mitä
yleiseen osaan tulee, vanhasta ei näkynyt paljo
jälkiäkään. Tarkastuskomitean ehdotuksesta tuli
se pohja, jolle voimassa oleva rikoslaki
sittemmin rakennettiin. Oltakooupa itse tästä
rikoslaista mitä mieltä tahansa, niin ei kukaan voi
kieltää sitä, että se käsittää aivan suunnattoman
suuren edistysaskeleen 1875 vuoden pikemmin
oppikirjaa kuin lakia muistuttavasta
ehdotuksesta. Ja yhtä kieltämätön tosiseikka on, että
parannus on etupäässä F:n ansioksi luettava.

Suurin oli F:n vaikutus sittenkin valtiollisen
elämän alalla. Yhdessä vanhemman veljensä
Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen kanssa, hänen
vähemmin huomattuna, mutta epäilemättä aivan
yhtä vaikutus voi maisena ja jonkun verran
maltillisempana työ- ja taistelutoverinansa hän
jatkoi sitä kansallista suurtyötä, minkä Juliana
Vilhelm Snellman oli pannut alulle. Tälle
nuoruutensa ihanteelle hän pysyi uskollisena
viimeiseen asti ja sille hän uhrasi parhaat
työvoimansa. Valtiopäivillä hän oli suomal. puolueen
johtomiehiä. Tärkeä oli myöskin hänen
toimintansa sanomalelitimiehenä. V. 1863 hän oli
,,Helsingin uutisten" päätoimittajana ja otti
sittemmin huomattavalla tavalla osaa varsinkin ,.Uuden
Suomettaren" avustamiseen. A. 8.

4. Emesti Eemil F. (s. 1843), edellisen
veli, presidentti, palveli ensin hovioikeudessa,
ruots.-suom. laki- ja virkakielen sanastoa
laatimaan asetetun komitean jäsen 1883, tuli
Uudenmaan läänin lääninsihteeriksi 1884, oli 1885-1900
jäsenenä lainvalmistuskunnassa ottaen
tehokkaasti osaa varsinkin uuden ulosottolain
säätämiseen, jonka on julkaissut muistutuksilla ja
selityksillä varustettuna; 1891 edusmiehenä
por-vai issäädyssä; tuli hovioikeudenneuvokseksi

1900, senaatin oikeusosaston jäseneksi 1901,
Viipurin hovioikeuden presidenttinä 1903-06.

5. Kaarlo F., ks. Koskimies.

0. Aukusti Valdemar F., ks.
Koskimies.

Forssa. 1. Tehdaslaitokset
Tammelassa, ovat saaneet alkunsa F:n kehruutelitaasta,

Forssa, Yiksbergin tehdas.

jonka Kuhalan kosken rannalle perustivat 1847
konsulit Henrik Borgström ja Konrad
Hern-marck sekä tehtailija A. W. Wahren, ja
Viks-bergin kutomatehtaasta, jonka perustivat 1855
Kossilan maalle Haudankorven kylässä A. W.
Wahren ja K. Zuhr. Nämä tehtaat, joiden väliä
on n. 1 km ja sijaitsevat eri puolilla jokea,
yhdistettiin 1859 yhdeksi ,,F:n osakeyhtiön
puuvillatehtaaksi". Sittenkuin molemmat tehtaat,
edellinen 1872, jälkimäinen 1877, olivat palaneet
poroksi, rakennettiin ne uudelleen, ja ne ovat
hyvällä johdolla kohonneet huomattavaan
kukoistukseen. Tehtaita ovat johtaneet kauppaneuvos
A. W. Wahren (k. 1885), jonka (Walter
Runebergin muovailema) rintakuva 011 tehtaan
pihamaalla (paljastettu 1887), kauppaneuvos Aug.
Borgström (k. 1S99), ja vapaaherra K. A.
Taimen (v:sta 1899). Laitoksiin kuuluu nykyään
kehruutehdas (n. 42,000 kehrätintä), kutomo
(1,000 kangaspuuta), lanka- ja
kangasvärjäys-laitos, kangaspaino ja kiillotuslaitos, konepaja,
valimo, saha, puusepäntehdas, mylly, kalkkiuuni
y. 111. Tuotannon arvo oli 1906 n. 6 milj.
markkaa ja henkilökunta 1,600. Yhtiö harjoittaa
maanviljelystä ja karjanhoitoa, omistaen
viljelystilan sekä kolmattakymmentä metsätaloa.
Työväestölle on rakennettu tehtaan puolesta
asumuksia, kouluja, rukoushuone, sairashuone,
kirjasto ja lukusali sekä juhlasali y. m.

2. Seurakunta (tulevaisuudessa),
keisarillinen, joka muodostuu 27 "/M ympäristönä
olevasta manttaalista Sen. päät. muk. M/, 1901.

F:ssa on yliopistoon johtava 8-luokkainen
suom. yhteiskoulu (avattu 1899, oma talo). —
Kapearaiteinen rata (myös nimitetty Jokioisten
radaksi) F:sta Turku-Toijalan radalle yhtyen
siihen Humppilassa; pituus 23 km, avattu
liikenteelle 1898. K. S.

Forssell, Hans Ludvig (1843-1901), ruots.
historioitsija ja valtiomies. Ylioppilas 1859,
nimitettiin historian dosentiksi Upsalaan 1866.
Toimi sihteerinä erinäisissä
valtiopäivävaliokun-nissa, rahakomiteassa 1869-70 sekä Ruotsin,
Norjan ja Tanskan välisessä raliakonfereussissa,
jonka hyväksi teki erittäin ansiokasta t tä.
Tuli 1874 valtiopankin sihteeriksi ja kutsuttiin
1875 valtioneuvoston jäseneksi ja rahavarain-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0624.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free