Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Forssman ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
11G1
Forssman—Förster
11 (12
departementin päälliköksi. Hänen aikuisiaan
reformeja mainittakoon kamarikollegin,
valtiokonttorin y. m. hallinnollisten virastojen
uudesta-järjestely sekä uudistukset valtion kulunkiarvion
laadinnassa. F. pyrki yksityisiltä pankeilta
riistämään setelinanto-oikeutta ja lakkautti 1879
niiden 5-kruunun setelit. De Geerin
ministeris-tön 1880 kukistuttua, F. liittyi Arvid Possen
kabinettiin, mutta erosi siitä jo jouluk. 1880 ja
nimitettiin kamarikollegin presidentiksi. Ensim.
kamarin jäsenenä 1879-97 F., joka oli loistava
puhuja ja taitava väittelijä, vakaumuksensa koko
voimalla taisteli kaupan ja taloudellisen elämän
mahdollisimman suuren vapauden puolesta sekä
kannatti Ruotsin ja Norjan välisten siteiden
lujittamista, mikä hänen mielestään oli
välttämätön ehto unionin säilymiselle ja
kehittymiselle. Toimi eräiden valtion asettamien
komiteo-jen puheenjohtajana ja edusti Ruotsia Pariisin
(1881) ja Briisselin (1892) rahakonferensseissa,
joissa taitavasti vastusti kansainvälisen
bimetal-lisen sopimuksen ehdotusta. — F:n tärkein teos
on keskeneräiseksi jäänyt „Sveriges inre
historia fràn Gustaf I" (2 osaa, 1869-75). Muista
julkaisuista mainittakoon: Erik Benzelius nuor:n
ja G. af Wetterstedts muistokuvaukset (Sv.
akad. handl. 1883.89), „Studier o. kritiker" I-II
(1S75-88), „Rikshufvudboken 1573 och 1582"
(1883), ..Anteckningar om Sveriges
jordbruks-näring i 16 seklet" (1884), „Fjerde artikeln af
fredstraktaten i Kiel d. 14 jan. 1814" (1895),
„Uttalanden i konsnlatfrågan" (1905). Julkaisi
1882-83 valikoiman H. Järtan teoksia ja varusti
sen elämäkerrallisella kuvauksella. [Bildtin
elä-mäkerr. kuvaus „Sv. akad. handl. ifr. 1886", 16.]
-Iskm-,
Forssman, Edith Theodora (s. 1856),
suom. kirjailijatar, julkaissut salanimellä Ailia
lastenkirjoja ja „Vid aftonlampan" („Iltalampun
ääressä") nimisen novellikokoelmasarjan (16
kokoelmaa 1891-1909), jolla on lempeä,
uskonnollinen leima.
Forsström, Karl Ferdinand (1817-1903),
lakimies. Tuli ylioppilaaksi 1836, auskultantiksi
Viipurin hovioikeuteen 1840, varatuomariksi
1842, hovioikeudenkanslistiksi 1847; nimitettiin
sam. \. verotusasioita varten Viipurin
lääninhallitukseen, mistä virasta kuitenkin otti eron
1849; hoiti v:sta 1850 Ala-Karjalan
tuomiokuntaa, v:sta 1859 sen vakinaisena tuomarina; tuli
1864 Mäntyharjun tuomiokunnan tuomariksi,
mistä toimesta pyysi eron 1901. V. 1893 F. sai
laamannin arvonimen. — Harvinaisen
pitkäaikaisen tuomaritoimensa aikana F. sai
vastaanottaa useita julkisia tehtäviä. Niinpä hän oli
jäsenenä m. m. 1859 maalaiskuntain
kunnallishallintoa varten asetetussa komiteassa sekä
(v:sta 1S84) puheenjohtajana maanmittaus-,
jako- ja verollepanoasetusten uudistamista varten
asetetussa komiteassa. — F:llä on suuri
merkitys suomalaisen lakikielen käyttämisen ja
kehittämisen edistäjänä. Hän on ensimäinen tuomari
maassamme, joka on laatinut pöytäkirjoja tällä
kielellä ja jo ennen v:n 1863 kieliasetuksen
julkaisemista hän oli (v:sta 1856) alkanut pitää
rm-moriaali pöytäkirjoja suomen kielellä. Sen
jälkeen F. innokkaasti työskenteli samaan
suuntaan. minkä vuoksi hän myöskin 1865 sai
Suomalaisen kirjallisuuden seuralta kiitoskirjelmän.
— Lainopillisena kirjailijanakin F. esiintyi. Vv.
1862-63 ilmestyi kolme vihkoa hänen
kirjoituksiaan nimellä ,,Kirjoituksia lakiasioista" ja 1864
neljäs vihko nimellä „Juridiskt smäplock (om
termers förfinskande)". V. 1896 ilmestyi häneltä
„Mietteitä" (I. Lainkäyntikielistämme ; II.
Laiu-käyntisäädäntömme parantamistoimista.)
Sitäpaitsi hän julkaisi useita kirjoituksia
Lainopillisen yhdistyksen aikakauskirjassa sekä myöskin
sanomalehdissä (kuten „Suomettaressa",
„Litte-raturbladefissa, „Uudessa Suomettaressa" y. m.).
Forsström, O. A. ks. H a i n a r i, O. A.
Forst (saks.), järjestelmällisen hoidon alainen
metsä. — Forstmestari, korkeamman
metsän hoito-opillisen kasvatuksen saanut
metsänhoitaja (ks. t.).
Forstén. 1. Berndt Lennart F. (1817-86),
everstiluutnantti, tie- ja vesirakennusten
ylihallituksen yli-insinööri. Innokkaana
taiteilijadilet-tanttina F. harjoitti maalausta ja olti m. m. osaa
„Finland framstäldt i teckningar" (1845)
teoksen kuvittamiseen. F:n monipuoliset lahjat
ilmenivät myös ruotsinkielisenä runoiluna. E. R-r.
2. Filip August F. (s. 1852), suom.
laulaja, syntyisin Nurmijärveltä. Ylioppilaaksi
tultuaan (1871) F. ryhtyi lauluopintoihin aluksi
neiti Mechelinin johdolla, sitten Massefn
oppilaana 1874-77 Pariisissa ja Lamperti’n johdolla
1877-78 Milanossa. Esiiunyttyään
oopperalaulajana, ensin suomalaisessa teatterissa, Figarona
.,Sevillan parturissa", sitten Etelä-Ameriikassa
J 879 ja Maltassa 1880, hän tuli Tukholman
ku-nink. oopperaan vuosiksi 1883-87. Otettuaan
senjälkeen osaa Arppen kotimaiseen
oopperaseu-raan Helsingissä 1888 ja tehtyään useita
konserttimatkoja yhdessä kuuluisan laulajattaren
Paulina Luecan kanssa, hän tuli opettajaksi
Wienin konservatoriin 1894. 7. K.
3. Torsten Karl F. (s. 1855),
everstiluutnantti, maamme eläiusuojelustyön järjestäjä,
F. l:n poika. Toiminut eläinsuojelusaatteen
hyväksi esitelmänpitäjäuä, yhdistysten perustajana
ja kansantajuisena kirjailijana. Julkaisee v:sta
1906 ..Eläinten ystävä" lehteä, perusti sam. v.
Suomen ensimäisen eläinsuojelustoimiston
Helsinkiin.
4. Georg August F. (s. 1857),
suom.-ven. historioitsija, opiskeli Venäjällä; v:sta 1896
Pietarin yliopiston professorina. Hänen
tieteelliset tutkimuksensa käsittelevät etupäässä
Itämeren herruudesta käytyjä taisteluita. F: n
teoksista, jotka hän on venäjäksi julkaissut,
mainittakoon ,,Itämeren kysymys XVI ja XVII
vuosis. 1544-1648" (1893-94).’ E.’ E. K.
5. InaBlenda Augusta F. ks. L a n g e.
Förster. 1. Johann Reinhold (1729-98),
saks. luonnontutkija ja pappi, seurasi Cookia
tämän toisella retkellä 1772-75 ja tuli
luonnontieteen professoriksi Halleeu 1780. Hänen
teoksistaan mainittakoon ,,Observations made during
a voyage round the world" (1778) ja ,,Geschichte
der Entdeckungen und Schiffahrten im Norden"
(1784). — 2. Johann Georg Adam
(1754-94), saks. kirjailija, edellisen poika, seurasi
kasvitieteilijänä isäänsä tämän matkoilla Cookin
kera, oli 1778-84 luonnontieteen professorina
Kasselissa, sitten Vilnassa, ja v:sta 1788
kirjastonhoitajana Mainzissa. Elämänsä loppuaikoina
tuli F:sta innokas Ranskan vallankumouksen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
