Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fortuna ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1105
Fortuna—Foscari
1166
Fortti suuremmassa linnoituksessa. Erityinen fortti.
Fortuna [-tü’-] (lat.), sattuma, onni;
muinais-it. sattuman ja onnen jumalatar (myös Fors F.,
= kreik. Tykhe), tav. kuvattu upeana siivekkäänä
naisena, vasemmassa kädessään runsaudensarvi,
oikeassa palloon nojautuva peräsin. F:lla oli
Koomassa ja muualla lukuisia temppeleitä ja
pyhäkköjä, joissa jumalatarta erinimisenä
pal-veltiiu. F:lle annettiin erilaisia lisänimiä sen
mukaan kuin hänen valtansa tai
ominaisuuksiensa ajateltiin ilmenevän, esim. F. publica
1. p o p u 1 i Romani (valtion 1. Rooman
kansan), F. patricia (patriisien), F. e q u e s
t-ris (ritarisäädyn), F. plebeia (plebeijien),
F. Augusta (keisarihuoneen). Kuuluisat
olivat F. p r i m i g e n i a n temppeli Prænestessä
ja F:n temppeli Antiumissa, joissa myös
oraak-kelivastauksia annettiin. K. J. TI.
Fortunatov [-nä’-], Filip Fedorovits
(s. 1848), etevä ven. kielentutkija, oli vertailevan
kielitieteen professorina Moskovan yliopistossa
ja on v:sta 1898 Pietarin tiedeakatemian
varsinainen jäsen. F:n teokset koskettelevat
varsinkin baltilaisia ja slaavilaisia kieliä. Hänen
tutkimuksensa niiden korko-opin alalla ovat
uranaukaisevia. Tärkein niistä on „Zur vergl.
Betonungslehre der lituslav. Sprachen" (,,Archiv
f. slav. Phil." IV ja XI). Hän toimittaa
myöskin A. Juszkiewiczin jälkeenjääneistä
kokoelmista laajaa liettuankielen sanakirjaa.
J. J. M.
Fortunatus [ ä’-], saks. kausankirja, sepitetty
16:nnen vuosis. alussa (vanhin tunnettu painos
ilm. Augsburgissa 1509), luultavasti
ulkomaalaisen mallin mukaan, ainakin käyttämällä
tunnettuja kertomusaineksia. Tekijä on tuntematon.
Kirjan sankari, Fortunatus, saa haltuunsa
kukkaron, joka ei koskaan tyhjene, sekä taikalakin,
jonka avulla hän silmänräpäyksessä voi siirtyä
minne tahtoo. Hänen pojilleeu nämä taikaperut
koituvat onnettomuudeksi. Tarinan
dramatisee-rasi ensiksi Hans Sachs (ks. t.) (1553) ja
sittemmin engl. Thomas Dekker nimellä ,,The pleasant
comedie of old Fortunato" (1600) ; kiertelevät
engl. näyttelijät toivat sen 17:nnellä vuosis.
Saksaan, missä se kauan pysyi nukketeatterin
ohjelmistossa. Vapaasti on tätä aihetta käsitellyt
Tieck teoksessaan ,.Phantasus" (3:s nid.) ja
Chamisso nuoruudenteoksessaan „Fortunati
Glüeksäckel und Wunschhütlein" (Kosemannin
julkaisema 1895). [Zacher, kirjoitus Erschin ja
Giuberin Ensyklopediassa; Harms, „Die
deut-schen Fortunatusdramen" (1892).] J. III.
Fortuny y Carbo [fortu’nj i karvo], M
a-riano José Maria B e r n a r d o (1838-74),
esp. maalaaja. Opiskeli Barcelonassa, 1858
Roomassa ja oli 1860 espanjal. retkikunnan mukana
Marokossa, jossa F:sta kehittyi värikkään
luonnon ja kirjavan kansanelämän kuvaaja. Oleskeli
sittemmin Madridissa, Pariisissa ja etenkin
Koomassa. Näyttelynsä kautta Pariisissa 1870 F.
tuli yhtäkkiä kuuluisaksi. Goyan jälkeen hän
onkin uudenaikaisen espanjal. taiteen ainoita
huomattavia mestareita ja yleensä taiteen
historian suurimpia taitureita. Hän on verraton
piirustuksen hienoudessa ja värityksen elävyydessä
ja herkullisuudessa. Yksityiskohtaisen tarkassa
tekotavassaan F. sai vaikutusta Meissonier’lta,
mutta eroaa hänestä pirteine, valoisan
lämpimine väreineen, jotka aivankuin ilotulitus
välkkyvät tuhansissa eri vivahduksissa. Paitsi
etelä-maista kansanelämää F. on etupäässä esittänyt
rokoko-aikaa. Hän on tehnyt öljymaalauksia
(esim. „La vicaria", espanjal. vihkimätoimitus
kirkon sakastissa, ja „Mallin valinta", sisus- ja
pukukuva 1700-luvulta), akvarelleja,
piirustuksia ja radeerauksia. F:n terve, elämäniloinen ja
välitön taide muuttui hänen jälkeläistensä
käsissä pintapuolisen tyhjäksi kätevyydeksi.
[Da-villier (1876) ja C. Yriarte (1885) ; F.-albumi
(40 valokuvaa) julk. Pariisissa 1889.] E. R-r.
Fortuska (ven. fortotska t. fortka), tuuletus-,
ilmaruutu.
Fort Wayne [föt ue’in], kaupunki
Yhdysvalloissa. Indianan valtiossa, Maumee-joeu ja
Wabash-Erie-kanavan varrella; yhdeksän radan
solmukohta; 50.950 as. (1907). Viisi isoa
rauta-tiekonepajaa, valimoita, konetehtaita, yhteensä
(1900) 397 teollisuuslaitosta, joissa 7,255
työmiestä. — F. W. sai kaupunginoikeudet 1840.
Katolisen piispan istuin. E. E. K.
Forum (lat., mon. f o r a), tori, aukio, paikka
kauppaa tai valtiollisia ja yhteiskunnallisia
toimituksia varten. Isommissa roomalaisissa
kaupungeissa oli tav. useita toreja, joitten
ympärillä oli temppeleitä, basilikoja, pylvähistöjä
ynnä muita julkisia rakennuksia. Useasti
Forum nimitys tarkoittaa muinaisen Rooman
vanhaa päätoria (täydellisesti F. Roman u m,
vrt. Kooma). Myös moni kauppapaikasta
kehittynyt kauppala t. pieni kaupunki on saanut
F:n nimen, esim. F. Appii (Ap. T. 2815; nyk.
Treponti 1. Foro Appio), F. Corn el ii (nyk.
Tmola), F. Iulii (nyk. Fréjus t. Cividale del
Friuli), F. Livii (nyk. Forli), F. Popilii
(nyk. Forlimpopoli), F. Sempronii (nyk.
Fossombrone). K. J. TI.
Forum (lat.), lakit., oikeuspaikka (ks. t.),
laillinen tuomioistuin, s. o. se tuomioistuin, joka
on asianomainen käsittelemään ja ratkaisemaan
määrätyn oikeusasian. — F. privilegiatum,
tuomioistuin, jonka alaisia, vastoin lain yleisiä
määräyksiä, erinäiset henkilöt ovat erikoisten
luokka-, sääty- tai virkaetuuksien nojalla.
Foscari, Francesco (n. 1372-1457),
Venetsian doge v:sta 1423, hankki tasavallalle
onnellisilla sodilla Brescian, Bergamon, Ravennan y. m.
alueita. Huolimatta tästä menestyksestä
ahdistivat F:a sisäiset vastustajat, varsinkin Loredani
suvun jäsenet, jotka vihdoin saivat F:n pojan
.Tacopon valtionrikoksesta syytteenalaiseksi,
kidutetuksi ja maasta karkoitetuksi; isä F. pantiin
muka vanhuudenheikkona viralta ja kuoli
surusta muutaman päivän perästä. Byron on ru-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
