- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1171-1172

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fosforinekroosi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1171

Fotij—Fotogeeniset eliöt

1172

siology during the 16, 17 and 18 centuries"
(1901). M. O-B.

Fotij, maallikkonimeltäiin Petr Nikitits S p a
s-skij (1792-1838), ven. kirkonmies, tuli 1817
munkiksi ja kadettikoulun uskonnonopettajaksi
Pietariin ja herätti saarnoillaan, joissa ahdisti
kaikkia ,,oikeasta uskosta" hiukankin
poikkeavia, askeettisella elämällään, kahleiden
kantamisella y. m. tavatonta huomiota.
Ihailijattarensa kreivitär A. Orlov-Tsesmenskijn ja
keisarin suosikin, mystilliseen uskonnollisuuteen
taipuvan ministerin ja pyhän synodin
yliproku-rai’ttorin kreivi A. N. Golitsynin avulla F. pääsi
Aleksanteri I:n lähipiiriin ja sai pian häneen
mitä suurimman vaikutusvallan, käyttäen sitä
sekä suosijansa kreivi Golitsynin kukistamiseksi
että uskonnollisen suvaitsemattomuuden
vahvistamiseksi. Golitsynin kannattama pipliaseura,
joukko kirjoja, hengellisiäkin kiellettiin.
Nikolai I:n hallitessa F:n vaikutus väheni. J. J. M.

Fotios 1. F o t i u s ks. P h o t i o s.

Foto (engl. photo), fotografia sanan
lyhennys.

Fotofobia (kreik. phös = valo. ja pliobos =
pelko), valonarkuus, eri tautien, joko yleistilan
tahi paikallisten tapahtumain silmän
valonaisti-muksia välittävissä osissa synnyttämä yltynyt
herkkyys valonsäteitten vaikutukseen nähden.

M. O-B.

Fotofoni (kreik. pliös = valo, ja pltönc’ = ääni),
Bellin 1880 keksimä kone, jolla ääni saadaan
etenemään jonkun matkan päähän valosäteiden
välityksellä, perustuu siihen seleeni nimisen
aineen ominaisuuteen, että sen sähköinen
joli-donvastus pienenee sitä voimakkaammin
valaistaessa. F. on esim. järjestetty siten, että
puhutaan ohutta levyä vastaan, joka siihen
sattuvien ääniaaltojen vaikutuksesta joutuu
värähdysliikkeeseen. Levyn toinen puoli on tehty
peiliksi. johon linssin avulla kootaan
auringonsäteitä, ja annetaan niiden peilistä
heijastut-tuaan kohdata vastaanottokoneessa olevaa
seleeni-levyä. Nämät heijastuneet valonsäteet
lähenevät toisiaan tahi hajaantuvat, aina
kulloinkin sen mukaan, onko tuon aaltoliikkeessä
olevan peilin pinta sillä hetkellä kovero vai kupera.
Siten seleeni-levy tulee toisinaan
voimakkaammin, toisinaan heikommin valaistuksi tahdissa
peililevyn värähdysten kanssa.
Vastaanotto-koneessa muodostavat mainittu seleeni-levy,
galvaaninen paristo ja telefoni suljetun
sähköjohdon. Koska seleenin johtokyky, milloin se tulee
voimakkaammin valaistuksi, lisääntyy ja
päinvastaisessa tapauksessa pienenee, aiheutuu tästä
virran voimakkuuden vaihtelu vastaavalla
tavalla. Telefonilevy (ks. Telefoni) tämän
johdosta joutuu samallaiseen värähdysliikkeeseen
kuin peili lähetyskoneessa ja aikaansaapi siis
vastaavia ääniaaltoja ilmassa. Peililevyä
vastaan puhutut sanat niinmuodoin uudistuvat ja
kuullaan vastaanottokoneen telefouissa. 11. K-n.

Fotofonografi (kreik. phös = valo, phönèf =
ääni, ja graphein = piirtää) ks. Fonografi.

Fotogalvanografia ks. V a 1 o p a i n o.

Fotogeeni (kreik. phös = valo, ja genein =
syntyä) , keroseeni, astraaliöljy, vuoriöljyn
(petroleumin) tislaustulos; kiehuu 150-300°
välillä, käytettiin ennen valaistusaineena
erityisissä lampuissa, ks. Vuoriöljy.

Fotogeeniset eliöt (ks. Fotogeeni), eliöt,
jotka ruumiissaan muodostavat valoa
synnyttäviä aineita. Valo-eliöitä on sekä kasvi- että
eläinkunnassa. Valobakteereja tunnetaan noin
30 lajia. Useat esiintyvät kuolleilla
merieläimillä, etenkin kaloilla. Suomen rannoilla
tavallinen Bacillus lucifer aikaansaa nuoren silakan
loisiamisen. Valobakteerit saastuttavat toisinaan
alempia eläimiä kuten äyriäisiä, matoja, hyttysiä
y. m. tehden ne joksikin ajaksi ennen
kuolemaansa loistaviksi. Lämminverisille eläimille
ovat valobakteerit, jotka kuolevat noin
30-40°:ssa, vaarattomat. Kun kaikki valobakteerit
vaativat verrattain vahvoja suolaliuoksia (noin
2-3%), ei niitä esiinny makeassa vedessä. Jo
vuonna 1592 huomasi Padovassa Fabricius ab
Aquapendente itsestänsä loistavaa
lampaanlihaa. Myöhemmin on huomattu loistavia
makkaroita, kananmunia, ilimisenruumiita ja
haavoja y. m Myöskin näihin valo-ilmiöihin ovat
valobakteerit olleet syynä. Tavallisin lihalla
esiintyvä laji on Bacterium phosplioreum.
Loistaminen tapahtuu ainoastaan hapen läsnäollessa.
Valobakteereja käytetään vapaan hapen
kaikkein herkimpänä reagenssina. Bakteerivalo on
rauhallista, kuutamoa muistuttavaa. Se
vaikuttaa valokuvauslevyyn ja aikaansaa korkeammissa
kasveissa valokäyristyksiä. — Fotogeenisia
eläimiä on nilviäisten, tuhatjalkaisten,
hyönteisten jopa luurankoistenkin keskuudessa (vrt.
Syvänmeren eläimet). Yleisesti tunnettu
on kiiltomato (Lampyris noctiluca).
Vanhastaan kuuluisa on kovakuoriainen Pyropliorus
noctilucus [E lat er idre-heimossa), espanjalaisten
,cucujo". Tätä hyönteistä käytettiin ennen
Länsi-Intiassa lamppuna ja loistavan voiteen
valmistukseen. Yhteistä näille fotogeenisille
eliöille on se, että niiden loistavat ruumiinosat
säilyttävät loistokykynsä eläimen kuolemankin
jälkeen ja loistavat uudestaan, niin pian kuin
niitä vedellä kostutetaan. — Fotogeeniset
levät. Muutamat suolaisen veden vapaasti
liikkuvat levät kuten Peridinium divergevs ja
P. splevdor maris y. m. loistavat itsenäisesti.
Näiden valo ei ole tasainen, vaan
kipinäntapai-nen ja lyhytaikainen, alussa vahvin ja vähitellen
heikkenevä, esiintyen ainoastaan silloin, kun
kasvi jonkun ärsytyksen takia joutuu kiivaaseen
liikkeeseen. Mainitut lajit ovat pääasiallisena
syynä meren vanhastaan tunnettuun yölliseen
loistoon. — Fotogeeniset lehdet. Syynä
maatuvien lehtien toisinaan huomattuun loistoon
ovat alhaiset, lehtien solukoissa elävät
homemai-set sienet ja ehkä osaksi muutamat
valobaktee-ritkin. — Foto g. sienet. Tunnetaan noin
parikymmentä itsestään loistavaa lajia.
Agari-cus igncus Itä-Intian saaristossa loistaa kuin
tähti sinertävällä valolla. Alkuasukkaat
kantavat sitä öisillä retkillään, jotta eivät eksyisi
poluiltansa,. A. Gardneri Brasiliassa, Panus
in-cavdescens Austraaliassa loistavat niin
voimakkaasti, että parin sienen valossa voi lukea.
Etelä-Euroopassa loistaa Agaricus olearius,
Suomessa Marasmius cirrhatus, M. tnberosus sekä
Armillariella mellea, joista ainoastaan n. s.
rih-mastopabkojen nuorimmat, kasvavat osat
loistavat. Viimemainitulla lajilla ovat sienipahkat
pitkiä, haaraisia, pitkin maata kulkevia sekä
kuolevissa puissa ja kannoissa puun ja kuoren

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0630.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free