Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fotoglyfia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1175
Fototekniikka—Fouqué
1176
vaikutus vapaasti liikkuviin organismeihin.
Etenkin levien parveilusolut ja bakteerit
suorittavat fototaktisia liikkeitä. (J. A. W.J
Fototekniikka, valaistustekniikka (ks. t.).
Fototeodoliitti ks. Fotogrammetria.
Fototerapia (kreik. phös = valo, ja terapia,
ks. t.), valoparannus.
Fototopografla (kreik. phös = valo, topos
-seutu, ja graphein = piirtää), maan pinnan
kartoittaminen valokuvauksen avulla, ks.
Fotogrammetria. V. V. K.
Fototropismi .(phös = valo, ja tropë’ = muutos)
ks. Heliotropismi.
Fototypia (kreik. phös = valo, ja typos =
jäljennös), valokuvauksellinen menetelmä, jonka
avulla valmistetaan kliseoita (kuvalaattoja)
tavallisessa kirjapainokoneessa painamista varten.
F:ksi nimitetään myöskin sitä kuvaa, joka
tällaisella klisealla painaessa syntyy. Klisean
valmistus on pääkohdissaan seuraava: jäljennettävä
kuva valokuvataan valonaralle lasilevylle ja
kopioidaan siitä valonherkälle metallilevylle
tavallisesti sinkille, harvemmin messinki- tai
vaski-levylle) , jota sitten syövytetään erilaisilla
hapoilla (sinkkiä salpietarihapolla, vaskea ja
messinkiä rautakloridihapolla). Näin syntynyt klisea
on tekotavaltaan paljoa yksinkertaisempi kuin
autotypia (ks. t.) mutta fototypioja
valmistetaan ainoastaan viivapiirustusten mukaan.
Tämäntapaisia kuvia on Tietosanakirjassa suuri
joukko, esim. kirjoitukseen ,,A s e e t" liittyvä,
kuvasarja.
Fotölji (ransk. fauteuil), nojatuoli. Ludvik
XIV määräsi, että Ranskan akatemian jäseniä
varten oli sen istunnossa oleva 40 fotöljiä ja
näin f:stä on tullut akatemiallisen arvon
symboli. Tätä esimerkkiä noudattaen Kustaa III
lahjoitti Ruotsin akatemiaa perustettaessa sille
18 nojatuolia, merkityt numeroilla I-XVIII.
Foucault [fulcö’], Jean Bernard Léon
(1819-68), ransk. fyysikko, toimitti v:sta 1845
„Journal des débats"n tieteellistä puolta, tuli
1854 Pariisin observatorin johtajaksi, 1862
„Bu-reau des longitudes"in ja 1865 Pariisin akatemian
jäseneksi. Hänen työnsä kuuluvat etupäässä
valo-opin, sovelletun mekaniikan ja sähköopin
aloille. Hän mittasi valon nopeuden vedessä ja
ilmassa, suunnitteli useita mainioita fysikaalisia
ja tähtitieteellisiä koneita sekä suoritti 1851
kuuluisan heilurikokeensa, millä todistetaan maan
pyöriminen akselinsa ympäri: Vapaasti heiluva
heiluri säilyttää heilahdustasonsa
muuttumattomana. Kuu maa kiertää akselinsa ympäri
näyttää heilurin heilahdustaso kiertyvän maan
suhteen. ellei heilurikoetta tehdä päiväntasaajalla.
Kiertyminen tapahtuu pohjoisella
pallonpuoliskolla oikealle, eteläisellä vasemmalle. Navoilla
kiertäisi heiluri vuorokaudessa kerran ympäri
(360°) ; jos paikkakunnan maantieteellinen leveys
on b, on kiertyminen vuorokaudessa (360°) X sin
b. F. teki kokeensa ensin 2 m, myöhemmin 65 m
pitkällä Panthéon’in kattoon ripustetulla
heilurilla. (V. V. K.)
Foucaultin pyörrevirrat ks. Sähkövirta.
Fouché ffusc J, Joseph (1759-1820),
Otran-ton herttua, ransk. poliisiministeri, rupesi
munkiksi ja opettajaksi, mutta erosi
munkkikunnastaan vallankumouksen puhjettua, liittyi
jakobii-neihin ja valittiin 1792 kansalliskonventtiin,
jonka komissariona hän yhdessä Collot
d’Her-bois’n kanssa Lyonissa 1793 harjoitti
hirvittävää julmuutta ja tunnotonta kiskomista, otti
1794 osaa Robespierren kukistamiseen,
erotettiin. konventista 1795 ja vangittiin, mutta pääsi
yleisessä armoituksessa vapaaksi. Vv. 1799-1802
F. oli poliisiministerinä. Kahta vuotta
myöhemmin keisari Napoleon hänet jälleen nimitti tähän
virkaan, jota hän säälimättömän ankarasti hoiti,
saaden virkaintonsa palkkioksi ensin kreivin ja
sitten (1809) Otranton herttuan arvonimen. F.
antautui nyt salaisiin velikeilyihin Napoleonia
vastaan, erotettiin 1810, mutta nimitettiin,
vaikka jatkoikiu salahankkeitaan, 1813 Illyrian
kuvernööriksi, lähetettiin s. v. Napoliin Murat’n
toimintaa silmällä pitämään, mutta yllyttikin
viimemainittua luopumaan Napoleonista, luopui
hänestä itsekin 1814; siirtyi kuitenkin jälleen
Napoleonin kannattajaksi 1815 tämän Elbasta
palattua ja pääsi uudelleen poliisiministeriksi,
samalla pitäen salaista kirjeenvaihtoa
Bourbonien kanssa. Napoleonin lopullisesti kukistuttua
F. valittiin väliaikaisen hallituksen johtajaksi
ja nimitettiin Ludvik XVIII:n jälleen tultua
hallitukseen vielä kerran poliisiministeriksi.
Pian hänet kuitenkin lähetettiin Ranskan
ministeriksi Dresdeniin; tammik. 1816 hänet
julistettiin Ludvik XVI:n kuolemaan äänestäjänä
maasta karkoitetuksi. F. muutti nyt Praagiin,
tuli Itävallan alamaiseksi ja kuoli Triestissä,
jättäen jälkeensä suuren omaisuuden. Hänen
nimellään 1822-24 julkaistut muistelmat ovat
toisen kirjoittamat. [Jean de Brébisson, „F., duc
d’0trante".] K. B-dt.
Fouillée [fuijë’], Alfred Jules Émile
(s. 1838), ransk. filosofi, oli professorina [-Bordeaux’])-] {+Bor-
deaux’])+} yliopistossa, 1872-79 opettajana Pariisin
,.École normaie"ssa, on sen jälkeen elänyt
Men-tonessa, toimien tuotteliaana kirjailijana.
Julkaissut m. m.: filosofian historian alalla teoksia
Platonista (2 pain., 4 os., 1888-89), Sokrateesta
(2 os., 1874), Descartes’ista (1893), lyhyen
yleisen filosofian historian (7:s pain. 1894) ; edelleen
,,La liberté et le déterminisme" (4 pain. 1895),
,,L’idée moderne du droit en Allemagne. en
Ang-leterre et en France" (2 pain. 1883), „La science
sociale contemporaine" (2 pain. 1885), „Critique
des systèmes de morale contemporains" (4 pain.
1899), ,,L’avenir de la métaphysique" (1889),
„L’évolutionuisme des idées-forces" (1890), ,,La
psychologie des idées:forces" (2 os., 1893),
,,Psy-chologie du peuple fran^ais" (1898), ,,La France
au poiut de vue moral" (1900), ,,Esquisse
psy-chologique des peuples européens" (1903). F.
koettaa yhdistää kehitysaatteen ja idealistisen
maailmankatsannon sen perusaatteen pohjalla,
että kaikkialla, missä on tajuntaa, aatteet aivan
luonnollisesti muodostuvat vaikuttaviksi
voimiksi („idées-forc-es"), jotka ohjaavat kehitystä.
A. Gr.
Foulard ks. F u 1 a r d i.
Fouqué [fulcc’], Ferdinand (1828-1904),
ransk. geologi ja mineralogi, 1877
luonnonhistorian professori Collège de Francessa. On
tutkinut tulivuori-ilmiöitä ja erittäinkin kaasumaisia
vulkaanisia purkaustuotteita; tehnyt paikallisia
geologisia tutkimuksia vulkaanisissa seuduissa
(Ranskan Keskiylängöllä ja Santorinilla) ;
kehittänyt mikroskooppisen petrografian tutkimus-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
