- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1179-1180

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fouqué ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1179

Fourier—

Fournière

1180

1800 hengen) muodostama yhdyskunta, jonka
työhuoueet ja asunnot ovat suuressa yhteisessä
palatsissa, falansterissa. Falangissa työ on
järjestetty yhteisen suunnitelman mukaan, mutta
jokainen saa tehdä juuri sitä työtä, mikä häntä
miellyttää ; ja jos se rupeaa tuntumaan väsyttävältä, on
jokaisella tilaisuus siirtyä uuteen työhön. Näin
työ tulee tavattoman tuottavaksi, varsinkin kun
falangissa suurtuotannon teknillisiin etuihin
liittyy nykyisen pikkutuotannon vahva puoli:
työntekijän tietoisuus siitä, että hän saa osansa työn
tuloksista sen mukaan, missä määrin ja millä
tavalla hän on ottanut osaa tuotantoon.
Tuotteet jaetaan nim. niin. että työn osalle tulee 12,
falangiin sijoitetun pääoman osalle *ju ja
erikoisen taidon osalle 3/12. F. säilyttää siis
yksityisomaisuuden ja myöskin perintöoikeuden, multa
yksityisomaisuus ei esiinny enää
tuotantoväli-neitten yksinomaisena käyttöoikeutena, vaan
oikeutena päästä osalliseksi yhteiseen
työntulok-seen. Tuotantovälineet ovat falangin hallussa,
mutta kulutusesineitä yksityinen kyllä saa
omistaa. Nykyisen avioliiton sijaan tulee
vapaa-rakkaus. Persoonallista vapautta ei falangissa
rajoiteta, vaan jokainen saa elää niinkuin hän
tahtoo, esim. olla mukana yhteisissä aterioissa
tai niistä erossa. Falangin asioita hoitaa
vuosittain valittu neuvoskunta, jonka esimiehenä on
U n a r k k i. Samaten kuin falangin jäsenet
ryhmittyvät harrastustensa mukaan, samaten
falangitkin liittyvät toisiinsa pienempinä ja
suurempina ryhminä; sittenkuin falangijärjestelmä
on päässyt valtaan koko maapallolla, on
ihmiskunnan johtajana oleva Konstantinopolissa asuva
Omniarkki. — Haaveellisilla väreillä F.
kuvailee sitä onnea, minkä hänen
falangijärjestel-mänsä on tuottava ihmiskunnalle. Ihmisten
keski-ikä on oleva 144 vuotta ja tieteellisiä ja
taiteellisia neroja on versova esiin miljoonittain.
Yhteiskunnallisen mullistuksen mukana on itse
luontokin joutuva ihmeellisten muutosten
alaiseksi: jäämeren jää on sulava ja lauhkea
ilmanala on vallitseva maan päällä. F. oli vakuutettu
siitä, että hänen falanginsa tulisivat
hävittämään yksityiskapitalistisen talousjärjestelmän,
niinkuin Makedonian Filipin falangit olivat
murtaneet muut taistelujärjestykset ja että
ensimäisen kokeeksi perustetun falangin
suurenmoinen onnistuminen saisi kohta syntymään
lukemattomia uusia. Hänen neuvojansa
noudattamalla ihmiskunta pääsisi suoraa päätä
onnellisuuden tilaan sivuuttamalla kokonaan g a r a
n-t i s m i n asteen, jonka kautta kehitys muuten
välttämättömästi on vievä ihmiskunnan
nykyiseltä sivistyksen (sivilisatsionin)
asteelta lopulliselle falangijär jestelmästä
johtuvalle harmonian asteelle. F:n esitys
garan-tismista on hänen teoriansa
mieltäkiinnittävim-piä kohtia syystä että garantismin tunnusmerkit
menevät merkillisellä tavalla yksiin nykyajan
sosiaalipoliittisten pyrintöjen kanssa.
Garan-tismi on yhteiskuntajärjestys, jonka vallitessa
yksityisedun vastapainona ovat yhteisedun
takeet, niin että yksityisten taloudellisen
toiminnan ja yksityisen omistusoikeudenkin tulee
mukautua niihin rajoituksiin, mitkä yhteiskunnan
edun kannalta pidetään tarpeellisina. Nykyajan
työväenvakuutus- ja
työväensuojelus-lainsää-däntö eivät ole muuta kuin noita F:n ennusta-

mia yhteiskunnallisia takeita, ja hänen
„kunnal-liskonttorinsa", jotka antavat jäsenillensä
lainoja ja hankkivat heille tarpeellisia tavaroita
mahdollisimman huokeasta hinnasta, j. n. e.,
ovat toteutuneet nykyajan luotto-, kulutus-,
tuotanto-osuuskunnissa ja kunnallissosialismissa.
F:sta on myöskin peräisin vaatimus työnsaannin
ja eksistenssiminimin oikeuden takaamisesta
jokaiselle. F:n oppilaat, etupäässä Considérant,
kiinnittivätkin päähuomionsa juuri näihin
yhteiskunnallisiin takeisiin ja asettivat
yhteiskunnallisen kehityksen päämääräksi garantismin. —
F. odotti turhaan kapitalistia, joka antaisi
hänelle vai at ensimäisen falangin perustamiseen.
Sittemmin tehtiin useitakin yrityksiä
falangi-järjestelmän toteuttamiseksi Ranskassa,
Algeriassa ja Ameriikassa, mutta menestys oli huono.
Tämäkin seikka vaikutti osaltansa siihen, että
koko F:n koulukunta hajosi 1860-luvulla.
Ainoastaan yksi, osaksi F:n periaatteille rakennettu
yritys on säilynyt, nim. Guisen familisteri (ks.
Familistöre). F:u tärkeimmät teokset ovat:
,,Théorie des quatre mouvements"(1808) ; ,,Traité
de Fassoeiation domestique et agrieole" (1822;
koottujen teosten painoksessa ,,Théorie de 1’unité
universelle"), ,,Le nouveau monde industriel et
sociétaire" (1829), ,,CEuvres complètes"
ilmestyivät 1841-45. [Bebel, „Ch. F.", Otto
War-schauer, ,,F., seine Theorie und Sehule", Sambuc,
,,Le socialisme de F.", Bourgin, „F.",
Tugan-Baranowsky, ,,Der moderne Sozialismus in seiner
geschichtliehen Entwickelung".] J. F.

Fourier [furic’], Jean Baptiste Joseph
(1768-1830), ransk. matemaatikko ja fyysikko,
oli ensin opettajana „École normal"issa ja sitten
matematiikan professorina .,École
polytechni-que"ssa; seurasi Napoleonia Egyptiin, oli
sen-jälkeen kuvernöörinä ja tuli paroniksi 1808.
Liityttyään Napoleoniin tämän palattua Elbasta
hän menetti virkansa ja harrasti sittemmin
yksinomaan tieteitä, valittiin 1816 Instituutin ja
1827 Ranskan akatemian jäseneksi. Etenkin F.
on tutkinut lämpöoppia ja matematiikkaa.
Hänen keksimässään n. s. Fourier’n sarjassa
kehitetään funktsioni muuttuvaisen trigonometristen
funktsionien mukaan. Vv. 1888-90 Darboux
julkaisi valikoiman F:n tutkimuksia. (V. V. K.)

Fourierismi ffurie-J, Fourier’n järjestelmä,
ks. Fourier, F. M. C.

Fourneyron [furnerö’], Bénoit (1802-67),
ransk. insinööri, keksi tai ainakin täydensi n. s.
Fourneyron-turpiinin, josta Ranskan
tiedeakatemia 1834 antoi hänelle 6,000 frangin palkinnon.

Fournier [fumië’], August (s. 1850). itäv.
historioitsija. v:sta 1903 professorina Wienin
yliopistossa, oli 1891-1900 valtakunnanneuvoston
ja 1892-1901 Böömin maapäivien jäsenenä;
julkaissut m. m. ,,Gentz und Cobenzl. Geschichte
der österreichischen Diplomatie 1801-05" (1880),
,,Napoleon I" (1886-89). J. F.

Fournière [furniä’r], E ugène Joseph (s.
1857), ransk. sosialisti ja sosiologi, toimii
luennoitsijana Pariisin polyteknillisessa koulussa ja
,,École des hautes études sociales" opistossa;
..Revue socialiste"n päätoimittaja; oli 1898-1902
edustajaknmarin jäsenenä. Hänen julkaisuistaan
mainittakoon: ,,L’idéalisme social" (1898), ,,Essai
sur 1’individualisme" (1901), „L’individu,
l’asso-ciatiou et l’état" (1907), ,,Les tliéories socialis-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0634.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free