Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fourrage ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1183
Fragmentti (]at. fragme’nturn, < frangere =
murtaa), palanen, katkelma. Sanaa käytetään
etupäässä muinaisajalta säilyneistä, kirjallisten
teosten katkelmista. — W o 1 f f e n b ii 11 e
1-fragmentit, Lessingin 1774-78 julkaisemat
H. S. Reimaruksen (k. 1768) kirjoitelmat,
jotka sisälsivät ankaroita hyökkäyksiä
kristinuskon ilmoitusperäisyyttä vastaan ja saivat
aikaan kiivaan kiistan. -—
Fragmentaari-n e n, katkonainen.
Fragonard [-ruVr], Jean Ilonoré
(1732-1806), ransk. maalaaja, Boucher’u oppilas.
Opiskeli „le prix de Rome"-stipendillä 1756-61
Italiassa, josta Pariisiin palattuaan ensi aluksi
maalasi historiatauluja (esim. ,,Koresos ja
Kallir-rhoë", 1765, Louvreii museossa) ja rupesi sitten
rokokoajan tyyliin esittämään pieniä laatu- ja
fantasiakuvia,, käyttäen milloin mytologisia,
milloin realistisia aiheita. Naiskuvissaan
(„Kylpi-jättäret", „Lemmenvala", ..Salainen suudelma",
„Rakkauden keinu" y. m. s.), jotka ilmaisevat
hänen voimakkaan kiihkeätä elämänhaluaan ja
joissa hän on »houkutellut esiin naisruumiin
kaikki itsetiedottoman sulouden hempeimmät
asennot", hän samoinkuin Boucher alleviivaa
eroottista, usein pelkkää lihallista puolta. F.
maalasi myös muotokuvia (mieluimmin nuorista
naisista ja lapsista) ja elämänsä lopulla hän
siirtyi teatteri- ja lemmenelämästä kuvaamaan
perlie- ja maalaiselämää. Saaden vaikutusta
italialaisilta ja hollantilaisilta (varsinkin
Rem-braudtilta) F. osoittaa harvinaista koloristista
kykyä ja viittaa keveän elävässä
liikunnon-esityksessään ja luonnosmaisen pirteässä
värin-käsittelyssään uudenaikaiseen impressionismiin,
samalla kuin hän on ,,1’ancien régime"n
kiite-tyimpiä ja edustavimpia maalaajia. F. on
tehnyt sadoittain öljymaalauksia, lukemattomia
piirustuksia, miniatyyrejä ja radeerauksia sekä
toimi myös suoranaisena koristetaiteilijana ja
kuvittajana. Ranskan vallankumouksen
tasavaltalainen ,.roomalaishenki" teki lopun F:n hienon
ylhäisestä ja herkullisesta taiteesta, ja kun F.
kuoli köyhänä ja unhotettuna, oli rokokotaide
menettänyt viimeisen suuren mestarinsa.
[Por-talis (1888), V. Jos/. (1901), A. Dayot (1907),
Camille Manein ir ja veljekset Goncourt.] E. R-r.
Frakki (ransk. frac), hännystakki, ks. Puku.
Fraknoi, V i 1 m o s /fraknöi vilmos] (s. 1843).
unk. historiantutkija, nimipiispa, v:sta 1875
kansallismuseon kirjastonhoitaja, v:sta 1879
tiedeakatemian sihteeri, v:sta 1889 sen
varaesimies, v:sta 1897 Unkarin museoiden ja
kirjastojen ylitarkastaja. Hänen monilukuisista,
Unkarin historiaa käsittelevistä tärkeistä
julkaisuistaan mainittakoon: ,,Péter Påzmån ja hänen
aikansa" (3 osaa, 1867-72), ,,Unkari ennen
Mo-hftcsin taistelua" (1884, myös saks.), »Kuningas
Matias Hunyadi’n elämä" (1890, myös saks.),
»Paavi Tnnocentius XT ja Unkarin
vapautuminen turkkilais-ikeen alta" (1886. myös saks.),
»Chroniea Ilungarorum v:lta 1473" (myös saks.).
F:n aloitteesta perustettiin Roomaan
unkarilainen historiallinen laitos, jonka tarkoituksena on
Vatikaanissa olevien, Unkarin historiaa
valaisevien lähteiden tutkiminen. V:sta 1884 hän
johtaa suurta lähdejulkaisua: »Monumenta
vati-cana historiam regui Hungariæ illustrantia".
Y. W.
1184
Fraktsioneerata (ransk. fractionner),
tislaus-menetelmä, jossa jatkuvalla ja yhä uudistetulla
tislauksella aineseosten eri osat, eriävien
kie-humapisteittensä mukaan, vähitellen erotetaan
toisistaan. Fraktsioneiksi sanotaan niitä
tällaisessa tislauksessa saatuja eri osia, jotka
kiehuvat määrättyjen lämpöasteiden välillä.
Edv. Hj.
Fraktsioni (ransk. fraction < lat. fracti’ö <
frangere = murtaa), oik. irroitettu osa, puolueen
ryhmä.
Fraktuura 1. fraktuuri (lat. fractü’ra). 1.
Murtuma, katkeama.
2. Kirjap., pysty, »murrettu" 1. goottilainen
paiuokirjainlaji (esim. fraftuuva) erotukseksi
lakinaisesta antiikvasta (ks. t.) ja
kursiivista (ks. t.). F. muodostui 1500-luvulla
saksalaisella maaperällä (Nürnberg) ja kohosi pian
(tunkien tieltään „schwabach"in) vallitsevaksi
Saksassa, Skandinaaviassa, Suomessa ja
latinais-slaavilaisissa maissa, kun taas Ranskassa,
Italiassa, Englannissa ja Alankomaissa käytettiin
antiikvaa. Nykyään fraktuuraa meillä
käytetään vain sanomalehdissä ja mitä laajimpiin
kansankerroksiin leviämään aiotuissa kirjoissa
(eritoten uskonnollisissa) ja kirjasissa.
Saksassakin painetaan jo suuri osa tieteellistä
kirjallisuutta antiikvalla.
Fram (norj., = »eteenpäin"), kolmimastoinen
kuunari, jolla Nansen suoritti kuuluisan retkensä
ahtojäässä Napameren poikki (1893-96). Alus,
n. 500 rek. toimin suuruinen, on vartavasten
rakennettu kestämään jään puristusta ja
rakenteeltaan sellainen, että kova puristus sivuilta
nostaa laivan. „F." oli myös Sverdrupilla
Grönlannin matkalla (1898-1902) ja Amundsen
on aikeissa käyttää sitä tulevalla
naparetkel-lään. E. E. K.
Fra Mauro (k. 1459), venetsialainen
kartanpiirtäjä, laati kuuluisat karttansa Venetsian
hallitukselle ja Portugalin kuninkaalle Alfonso V:lle.
Hän piirsi m. m. kaksi suurta maailmankarttaa,
joista toinen -— keskiajan merkillisin karttateos
— on vielä tallella Venetsiassa. Toinen oli
oppaana Vasco da Gaman ja Kolumbuksen
löytö-retkillä. Nämä kartat valmistuivat vv. 1457-59.
Frambcesia, afrikkalainen tarttuva ihotauti.
Franc [fräj ks. Frangi.
Franc, Ulrik Gustaf (1736-1811), ruots.
virkamies, tuli palveltuaan diplomaattisissa y. m.
viroissa, 1787 valtiosihteeriksi ja 1791
yli-postitirehtööriksi; nautti Kustaa III:n suurta
luottamusta ollen hänen mukanaan useilla
ulkomaanmatkoilla; v:sta 1789 hän oli kuninkaan
lähimpänä miehenä ulkoasiain johdossa ja
valtakunnan yleisten asiain valmistuskunnan
jäsenenä: 1791 F. ja Armfelt johtivat Venäjän
kanssa käytyjä liittoneuvotteluja. Kustaa III:n
kuoltua hän menetti vaikutusvaltaisen asemansa.
Syystä että oli välittänyt Armfeltin
kirjeenvaihtoa tämän ystäväin kanssa, hän sekaantui
Armfeltia vastaan nostettuun juttuun, mutta
pääsi siitä onnellisesti erilleen; menetti
kuitenkin ylipostitirehtöörinviran 1794, mutta sai sen
takaisin 1797; erosi 1809. J. F.
Frangaise [fräsCz] ks. Franseesi.
France [fräsj, La (ransk.), Ranskanmaan
ranskankielinen nimi.
France [friis], Jacques Anatole (s.
Fragmentti—France
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
