Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Franck ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1185
Francesca—Franchi
1189
nähden. F:n pääteokset ovat oratoreja (esim.
„Les Béatitudes"), ja muita kuoroteoksia,
sinfonisia runoja (esim. Psyche), 1 sinfonia, 2 oopperaa
(„Hulda" ja „Ghiselle") sekä
kamarimusiikki-ja urkusäveilyksiä. I. K.
Franck, M e 1 c h i o r (1573-1639), saks.
säveltäjä : tuli 1603 Koburgin herttuan
kapellimestariksi. Hänen lukuisat sävellyksensä ovat sekä
kirkollisia että maallisia kuorolauluja. Myöskin
tansseja hän on säveltänyt. I. K.
Franck, Sebastian (1499-1542), saks.
pappi ja kirjailija uskonpuhdistuksen ajoilta.
F., joka vapaamielisten käsityksiensä vuoksi
riitaantui uskonpuhdistajain kanssa, sai useat
kerrat karkoitettuna paeta paikasta toiseen, kunnes
löysi turvapaikan Baselissa, jossa toimi
kirjanpainajana. F. oli myöskin valtiollisissa suhteissa
aikansa edellä vastustaen m. m.
kuolemanrangaistusta. Hänen teoksistaan on huomattava
saksankielinen historia: ,,Chronica, Zeitbuch und
Geschichtbibel von Anbeginn bis 1531" ja
maantiede: „Weltbuch, Spiegel und Bildniss des
gan-zen Erdbodens" (1534), „Sprichwörter" (1541).
E. E-a.
Francke, August Hermann (1663-1727),
saks. jumaluusoppinut, synt. Lyypekissä 12 p.
maalisk. 1663.
Harjoi-tettuaan Erfurtissa,
Kielissä ja
Hampurissa perinpohjaisia
kielitieteellisiä ja
jumaluusopillisia opintoja, heprean kieli
ja raamatunselitysoppi
pääaineina, hän tuli
1685 dosentiksi
Leipzigin yliopistoon.
Täällä laiminlyödyn
raamatunselitysopin elvyttämiseksi hän
suurella menestyksellä
pani toimeen
Raamatun tutkimiskokouksia
(collegia philobiblicaj.
Lapsuudestaan asti hurskasmielisenä F. tuli 1687
totiseen kääntymykseen. Ylioppilasten kesken
syntyi vakava hengellinen liike, mutta kun se
kantoi F:n isällisen ystävän Spenerin (ks. t.)
alkuunpaneman pietismin leimaa, kielsivät
viranomaiset F:a jatkamasta raamatullisia
luento-jaan. Spenerin toimesta F. sen sijaan
kutsuttiin 1691 papiksi ja professoriksi Halleen. Vasta
perustettu yliopisto muodostui hänen
vaikutuksestaan kuuluisaksi teologien
kasvatuslaitokseksi, jossa jo hänen elämänsä aikana valmistui
yli 6,000 pappia ja opettajaa. Uria
aukaisevaksi tuli hänen vaikutuksensa kristillisen
rak-kaudentoiminnan, koulukasvatuksen ja
pakana-lähetyksen aloilla. Köyhien lasten turvatonta
tilaa säälien hän 1695 mitättömän pienellä
pääomalla pani alkuun k ö y h ä i n k o u 1 u n, jonka
yhteyteen hänen sitkeytensä, käytännöllisen
älynsä ja uskonrohkeutensa hedelmänä
vähitellen syntyi useita muitakin hyödyllisiä
laitoksia, kuten porvarikoulu, latinakoulu,
sisäoppilaslaitoksella varustettu pedagogi
u-mi, opettajaseminaari, kirjakauppa,
apteekki y. m. Nämä vieläkin voimassa olevat
„Francken laitokset" ovat aikojen ku-
luessa vaikuttaneet esimerkkinä Saksan rajojen
ulkopuolellakin. Kasvattajana F. tavoitteli
totisen hurskauden herättämistä hiukan
raskasluon-toisessa hengessä, joka ei kaikissa suhteissa
antanut kyllin arvoa olennaisille ihmishengen
puolille, mutta samalla hänellä oli avoin silmä
käytännöllisen elämän tarpeille. Niinpä hän antoi
entistä runsaamman tilan äidinkielelle,
reaaliaineille ja ruumiinharjoituksille; koettipa hän
naistenkin kasvatusta kohottaa. F. kuoli 8 p.
kesäk. 1727. [Kramer, „August Hermann
Francke" (1880-82; Stein (Nietschmann), „A. H.
Francke" (1886, suom. 1904), Hertzberg, „Aug.
Herm. F. und sein Hallisches Waisenhaus" (1898),
Otto, „Aug. Herm. F." (1902).] A. J. P-ä.
Francke, Ernst (s. 1852), saks.
sosiaalipoli-tikko, „Soziale Praxis" lehden julkaisija ja
toimittaja; „Gesellsehaft für soziale Reform"
seuran pääsihteeri; julkaissut m. m. „Die
Haus-industrie in der Schumacherei Deutschlands"
(1900) ; „Die Låge der in der Seeschiffahrt
be-schäftigten Arbeiter" (1902), ,,Der
internatio-nale Arbeiteischutz" (1903), „Der gewerbliche
Tariffvertrag in Deutschland" (1904). J. F.
Franckenstein [-stäin], Georg Arbogast,
vapaaherra „von und zu F." (1825-90), saks.
po-litikko, oli v:sta 1847 Baierin valtaneuvoston
perinnöllisenä jäsenenä, v:sta 1881 sen
puheenjohtajana; vastusti Baierin osanottoa Saksan ja
Ranskan väliseen sotaan 1870-71 ja sen
liittymistä Saksan valtakuntaan; valittiin 1872
Saksan valtiopäiville, joilla oli keskipuolueen
johtajia. Hänestä sai 1879 nimensä n. s. F r a n c k e
n-steinin ehdotus (,,Klausel F."), jonka
mukaan se tulleista ja tupakkaverosta saatu
tulo-määrä, joka nousi yli 130 milj. markan, oli
jaettava Saksan eri valtioille niiden väkiluvun
mukaan; otti 1881-89 huomattavalla tavalla osaa
vanhuus- ja tapaturmavakuutuslakien
aikaansaamiseen. J. F.
Franco ks. F r a n k o.
Franco. 1. F. Pariisilainen ja 2. F.
Kölniläinen, musiikkiteoreetikkoja 13:nnen
vuosis. alkupuolelta. Jälkimäisen teos,
„Com-pendium discantus", edisti aikanaan
huomattavasti moniäänisyyden käsittelemistä. I. K.
Franco de Castello Branco, Jcào (s.
1856), port. valtiomies, opiskeli lakitiedettä ja
toimi jonkun aikaa kunink. prokuraattorina. F.
kuului ensin vanhoilliseen puolueeseen
(,,regene-radores"), oli 1891-92 yleisten töiden,
kauppa-ja teollisuusministerinä ja 1893-97
sisäministerinä, muodosti sitten itsenäisen keskuspuolueen
(,,regeneradores liberales") ja tuli
vapaamielisten tukemana toukok. 1906 pääministeriksi. Hän
joutui sam. v:n lopulla ankaraan kiistaan
eduskunnan kanssa etupäässä tupakkamonopolista;
kun sovinto riitaisuuksien yhä kiihtyessä
osoittautui mahdottomaksi, valtuutti kuningas Kaarlo
1907 F:n hallitsemaan ilman parlamenttia. F.
pani toimeen joukon reformeja, mutta niistä
huolimatta puoluejohtajien agitatsioni vähitellen
nosti kansaa F:n diktaattorivaltaa vastaan.
Tosin hän ankaralla sensuurilla esti
tyytymättömyyttä varsin huomattavasti pääsemästä ilmi,
niin että hän itsekin v:n 1907 lopulla katsoi
olojen siinä määrin rauhoittuneen, että saattoi
määrätä uudet yleiset vaalit toimitettavaksi huhtik.
1908. Mutta jo ennen uuden eduskunnan kokoon-
August Hermann Francke.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
