- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1193-1194

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Frankfurt an der Oder ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1193

Frankfurt an der Oder—Frankkilaiset

1194

kuisist.a kirkoista mainittakoon vain 852
perustettu, sitten goottilaiseen tyyliin uudestaan
(1235-79) rakennettu tuomiokirkko (doomi), joka
on ollut kruunauskirkkona. Uudessa osassa ovat
raharuhtiuaitten palatsit, kauppahuoneet y. m.;
pääkatu on ,,Die Zeil". Uusimmassa osassa on
pääasemahuone, ennen Hampurin uutta asemaa
laajin Saksassa. — Lukuisia muistopatsaita:
Schillerin, Goethen (Goethen synnyinkaupunki),
Gutenbergin, keisari Wilhelmin y. m. —
Lukuisasti oppikouluja, tieteellisiä seuroja ja
yhdistyksiä, hyväntekeväisyyslaitoksia y. m.
Kirjastoista ansaitsee huomiota suuri
kaupunginkirjasto (316,000 nidettä) ja rahakokoelma, sekä
Rothschildin yleinen kirjasto (60,000 nid.). —
Kaupungissa ilmestyvistä valtiollisista
sanomalehdistä on tunnetuin demokraattinen
»Frankfurter Zeitung". — Historiassa mainitaan F. jo
794. Verdunin sovinnon jälkeen se tuli
Itä-Frankkilaisen valtion 1. Saksan pääkaupungiksi.
Historiallisten tapausten näyttämönä F. on usein
myöhemminkin ollut. Uskonpuhdistus pantiin
siellä voimaan 1530, 1631 talvikuukausina
voittoisa Kustaa II Aadolf F:ssa vastaanotti Saksan
ruhtinaat, v:sta 1816 istui F:ssa liittoneuvosto,
ja 1848-49 Saksan kansalliskokous; 1863 oli siellä
Saksan liiton uudistamista pohtimassa
ruhtinas-päivät ja 1871 siellä vahvistettiin rauhansopimus
Ranskan kanssa. — F. on ollut vapaakaupunki
v:sta 1245 alkaen v:een 1866, ottamatta lukuun
lyhyttä väliaikaa 1806-15; 1866 Preussi sen
anasti. E. E. K.

Frankfurt an der Oder [öd-], kaupunki
Preussissa, Brandenburgin provinssissa,
samannimisen hallitusalueen pääkaupunki, Oderin
vasemmalla rannalla, 64,304 as. (1905) ; käsittää
paitsi vanhaa ja puiston kautta siihen
yhdistettyä uutta kaupunginosaa, kolme esikaupunkia,
joista yksi Oderin oikealla rannalla. Sen jälkeen
kuin 1506 perustettu, aikanaan varsin
huomattava yliopisto 1811 siirrettiin täältä Breslauhun,
on F. pääasiassa teollisuuskaupunki (koneita,
rauta- ja terästavaroita, siirappia, nahka- ja
puutavaroita, ynnä paperia) sekä, ollen
rautateiden risteyskohtana ja harjoittaen laivaliikettä
Oderilla, myös tärkeä kauppakaupunki, jossa
kolmet markkinat vuosittain. — F. sai
kaupungin-oikeudet 1253. Vv. 1368-1450 se kuului
hansa-liittoon. 30-vuotisen sodan aikana se oli useita
kertoja ruotsalaisten
vallassa. V. v. F.

Frankiella, alhainen
sieni-suku, jonka lajit nähtävästi
voivat yhteyttää ilman
vapaata typpeä. Meillä Fr.
Aini, joka synnyttää lepän
ja k i 1 s e p e n.s a a
n(Elceag-nus) juurille korallimaisesti
haaraantuneita äkämiä.
Muita lajeja meillä
tyrnipensaan (Rippophaë),
suo-m y r t i n (Myrica) sekä
viljellyn Shepherdian
juurilla. J. I. L.

Frankit ks. Frankkilaiset.

Frankki (saks. Franken), yksi niitä
heimo-herttuakuntia, joihin Saksa Karolingien suvun
sammuessa ja siitä ajasta eteenpäin oli
jakaantuneena. Se käsitti Keski-Saksan ja rajoittui poh-

joisessa Saksiin, etelässä Svaabiin ja Baieriin.
Sen väestö on frankkilainen. F:ia pidettiin
Saksan valtakunnan ydinmaana, josta syystä
Saksan kuninkaanvaali enimmäkseen tapahtui sen
alueella. Se jakaantui Itä-F:iin (Mainin) ja
Reinin F:iin (Rein-virran ympärillä). F:n herttua
Konrad I valittiin Saksan kuninkaaksi
Karolingi-suvun sammuttua 911. Otto Suuri
saksilaista sukua lakkautti 939 F:n herttuakunnan ja
otti maan kruunun haltuun. Reinin F:n
mahtavinta, saalilaista sukua oleva Konrad II nousi
1024 Saksan valtaistuimelle. Hänen
pojanpojan-poikansa keisari Henrik V uudisti jälleen F:n
herttuan arvon. Itä-F. muodosti v:sta 1500 n. s.
frar.kkilaisen piirin Saksan valtakuntaa.
Bernhard Weimarilainen sai Axel Oxenstjernalta F:n
herttuan arvon 1633, mutta ei voinut säilyttää
maata Nördlingenin tappion jälkeen. 1800-luvun
alkupuolella suurin osa Itä-F:ia joutui Baierille.

G. R.

Frankkien valtakunta ks.
Frankkilaiset.

Frankkilaiset 1. frankit, suuri
germaa-nil. kansanheimo, muodostunut useamman
pienemmän heimon liitosta, esiintyi 200-luvulla
j. Kr. Gallian koillisrajalla. Vähäistä
myöhemmin huomataan frankkilaiset jakaantuneiksi
kahteen pääryhmään, saalilaisiin alisen ja
ripuari-laisiin keskisen Reinin varsilla (joihin tulevat
lisäksi itäiset f. Saksan Frankissa). Taistellen
roomalaisia vastaan he tunkeutuivat kauemmas
lounaiseen ja länteen, ja 400-luvun alussa heidän
alueensa jo ulottui Somme-jokeen saakka
Galliassa. Frankkilaisten yhteiskunnalliset
laitokset, tavat ja elinkeinot olivat pääpiirteissään
samat kuin muiden germaanien.
Frankkilais-valtakunnan varsinainen perustaja oli Klodvig,
saalilaista heimoa ja merovingien hallitsijasukua
(481-511). Hän teki lopun roomalaisten
herruudesta Galliassa voittamalla Syagriuksen (486),
jolloin hän anasti Sommen ja Loiren välisen
maan. V. 496 hän sai voiton alemanneista ja
valloitti heiltä Mainin ja Neckarin alueen, johon
asettui frankkilaisia uutisasukkaita. Tämän
jälkeen hän kääntyi kansoineen katolinoppiin,
saaden siten kannattajikseen Gallian roomalaiset,
varsinkin mahtavan papiston. Areiolaisuutta
tunnustavilta länsigooteilta hän muka
oikea-uskoisuuden puoltajana riisti Gallian Garonnea
myöten, ja raivasi sitten viekkaudella tai
väkivallalla tieltään muut frankkilaiset
heimoruhti-naat. Kun Klodvigin useimmat alamaiset olivat
roomalaisia, joiden hallitsijoilla ennestään oli
laaja valta, kasvoi täten kuninkaan valta
myöskin frankkeihin nähden. Roomalaiset saivat
enimmäkseen pitää maansa ja heitä tuomittiin,
kuten frankkejakin, omain lakiensa mukaan,
mutta heidätkin alistettiin frankkilaisten
virkamiesten, kreivien, hallinnon alaisiksi ja
frankkien asevelvollisuus sekä oikeudenkäynti
(kä-räjälaitos) ulotettiin roomalaisiinkin. Klodvigin
jälkeläiset valloittivat Tliiiringenin, burgundien
valtakunnan (534) ja länsigooteilta Gallian aina
Pyreneitten vuoriin saakka, mutta pian alkoi
valtakunta heikontua. Se oli tavallisesti
jakaantuneena kolmeen pääosaan, Austrasiaan
(Maas-virrasta itään), jossa oli puhtaasti
germaanilainen. sekä Neustriaan ja Burgundiin, joissa oli
suuremmaksi osaksi romaaninen väestö. Näiden

Frankiella.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0641.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free