- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1201-1202

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Frans ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1201

Frans - Fransiskaanit

1202

Louvren linna rakennettiin hänen aikanaan
uudestaan renesanssi-tyyliin. Hänen aikanaan
uskonpuhdistus levisi Ranskaan; oltuaan ensin
kahden vaiheilla tässä kysymyksessä F. rupesi
ankarasti vainoomaan uuden opin puoltajia, ollen
kuitenkin samaan aikaan liitossa Saksan
protestanttien kanssa. [Pardoe, „Court and reign of
Francis I, King of France" (1902) ; Bourilly,
„Le règne de Francois I".]

2. F. II (1544-60), hali. v:sta 1559, edell:n
pojanpoika, Henrik II:n ja Katariina Medici’n poika.
Nai 1558 Maria Stuartin ja oli kokonaan
puolisonsa enojen, Guisein, johdettavana. F:n aikana
alkoi viimemainittujen ja Bourbon-suvun välillä
se eripuraisuus, joka johti hugenottisotiin. Häntä
seurasi valtaistuimella hänen veljensä Kaarle IX.

Frans, saksalais-roomalaisia ja
Itävallan keisareita (saks. Franz).

1. F. I Stefan (1708-65), hali. v:sta 1745,
Leopoldin, Lothringenin herttuan poika, seurasi
isäänsä 1729 tämän maan hallituksessa, luovutti
sen Wienin sopimuksen mukaan 1735 Ludvik
XV:n apelle. Stanislaus Leszczynski’lle ja sai
korvaukseksi oikeuden Toscanan
suuriherttua-kuntaan, minkä hän Medici-suvun sammuttua
otti haltuunsa 1737. Nai 1736 keisari Kaarle VI:n
tyttären, Maria Teresian. V. 1740 hänen
puolisonsa valtaistuimelle päästyään julisti F:n
kanssahallitsijakseen ja 1745 hänet Kaarle VII:n
kuoltua valittiin keisariksi. Valtakunnan
asioihin F. ei kuitenkaan paljoa puuttunut; sen
sijaan hän Itävallassa toimi elinkeinojen ja
henkisen kehityksen hyväksi. Hänen lapsiansa olivat
Josef II, Leopold II ja Maria Antoinette.

2. F. II Josef Karl (1768-1835),
saks.-room. keisari 1792-1806, Itävallan keisari F. I
nimisenä 1804-35; Leopold II:n poika ja
seuraaja, F. I:n pojanpoika. Jatkoi Ranskaa
vastaan isänsä alkamaa sotaa, joka Napoleonin
voittojen jälkeen päättyi Campo Formion rauhaan
1797, missä F. menetti Milanon ja Belgian saaden
korvaukseksi osan Venetsian aluetta. Toisen
liittokunnan sodassa F:lla alussa oli menestystä,
mutta hän kadotti Marengon tappion jälkeen
uudestaan italialaiset alueensa ja pakotettiin
Lunévillen rauhaan (1801), missä Campo
Formion sopimus vahvistettiin ja Saksa menetti
Ranskalle Rein-virran vasemmanpuolisen rannan.
Onneton kolmannen liittokunnan sota, missä
itävaltalaiset voitettiin Uimin ja Austerlitzin luona,
tuotti venetsialaisten alueiden ja Tyrolin
menetyksen (Pressburgin rauhassa 1805). Sittenkuin
F. jo 1804 oli ottanut Itävallan perinnöllisen
keisarin arvonimen, luopui hän Reinin
liittokunnan muodostumisen jälkeen Saksan keisarin
arvosta 1806. Vielä kerran F. koetti onneansa
Napoleonia vastaan, mutta Wagramin tappion
jälkeen hän (Wienin 1. Schönbrunnin rauhassa
1809) sai tehdä uusia luovutuksia, menettäen
tällä kertaa m. m. Adrian-meren rannikon.
Napoleonia hän persoonallisesti vihasi, vaikka
naittoikin hänelle tyttärensä Marie Louisen, ja
pakosta auttoi häntä Venäjän retkellä. Tämän
onnettomasti päätyttyä 1812 F. jonkun ajan
pysyi puolueettomana, mutta yhtyi 1813
liittoutuneihin ja sai ensimäisessä Pariisin rauhassa 1814
kaikki menetetyt alueensa takaisin paitsi Belgiaa.
Siitä saakka F. hallitsi melkein
keskeytymättömässä rauhassa ja koetti ennen kaikkea yllä-

pitää olevia oloja. Hän yhtyi Pyhään allianssiin
1815 ja oli varsinkin siitä saakka
taantumuksellisen ministerinsä, ruhtinas Metternichin
johdettavana. Ollen mielenlaadultaan pikkumainen ja
itsepäinen F. vihasi ja vainosi kaikkia
vapausliikkeitä ja perustuslaillisia pyrintöjä.
[Wolfs-gruber, „F. I, Kaiser von österreich" (1899).]

G. R.

Frans (it. Francesco), Molempain S i s i 1 i a i n
kuninkaita. 1. F. I (1777-1830), Ferdinand
IV :u (I:n) ja Karoliina Itävaltalaisen poika,
pysyi äitinsä kateuden tähden asioista
syrjäytettynä, kunnes 1812 englant. avulla saatiin
aikaan uusi perustuslaki ja F. nimitettiin
sijaishallitsijaksi. Myöhemmin hän kuitenkin taas
menetti asemansa, kunnes 1825 isänsä kuoleman
jälkeen nousi valtaistuimelle; mutta silloin hän
jo oli unohtanut nuoruutensa vapaamieliset
harrastukset.

2. F. II Maria Leopold (1836-94), hali.
1859-61, kuningas Ferdinand II:n poika,
Bourbon-sukua. Ollen itse vähäpätöinen, hän antoi isänsä
aikuisen taantumuspuolueen vallita, joka
julmuudellaan joudutti vallankumousta. Itävallan
tappion ja Keski-Italian vallankumousten
johdosta 1859 alkoi Sisiliassakin levottomuuksia.
Garibaldi vapautti ensin Sisilian saaren, jonka
jälkeen häu lähti mannermaalle ja uhkasi
kansan kannattamana Napolia 1860. Peloissaan F.
lupasi uudistaa perustuslaillisen hallitusmuodon
v:lta 1848, mutta tämä myönnytys tuli liian
myöhään ja kaikki luopuivat hänestä. Gaëtan
linnassa hän vielä puolustihe jonkun aikaa,
antautuen 1861, jonka jälkeen hänen maansa
yhdistettiin Italian kuningaskuntaan. F. sai
turvapaikan paavi Pius IX:n luona Roomassa ja
myöhemmin Baierissa. Hän koetti sittemmin
yllyttämällä Napolin rosvojoukkoja levottomuuksiin
toimittaa vaikeuksia uudelle hallitukselle. [De
Cesare, ,,La fine di un regno".] G. R.

Frans Ferdinand (s. 1863), Itävallan
kruununperillinen, Itävallan-Esten herttua,
arkkiherttua Kaarle Ludvikin, keisari Frans Josef I:n
veljenpoika, peri 1875 Este-suvun omaisuuden
ja arvonimen. Kruununprinssi Rudolfin (1889)
sekä F. F:n isän kuoleman jälkeen (1896) tuli
hänestä Itävallan kruununperillinen.

Franseesi (ransk. fravQaise, oik. =
ranskalainen, nim. vastakkaistanssi), useavuoroinen
vas-takkaistanssi, joka 1700-luvun alussa tuli
Englannista Ranskaan ja sittemmin Saksaan ja
Pohjoismaihin. Tanssitaan enimmäkseen
käynti-askelin, tanssijat parittain vastatuksin olevissa
riveissä. Viisi tai kuusi eri ,,vuoroa";
Panta-lon, Été, Poule Pastourelle 1. Trenitz ja
Bou-langère. Tanssin sävel a/4- ja "/»"tähtinen.
Fran-seesia tanssitaan eri maissa eri tavoin, vrt.
A n g 1 e e s i.

Fransiskaanit (Fratres minores, minoriitit,
s. o. pienemmät veljet, harmaat veljet),
Franciscus Assisilaisen (ks. t.) 1208 perustama,
paavi Honorius TTT:n 1223 vahvistama
kerjäläis-munkkikunta, jonka kautta apostolinen köyhyys
tuli ensi kerran otetuksi kirkon palvelukseen.
Veljeskunta sidottiin läheisesti paaviin, mutta
vapautettiin kokonaan piispain tuomiovallasta.
Sen etupäässä on aina joku kardinaali
(cardina-lis prulcctor), mutta varsinainen johtaja on
veljeskunnan yleiskokouksen 6:ksi vuodeksi ker-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0645.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free