- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1203-1204

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Frans ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1203

Frans Josefin

maa Franzén

1204

rallaan valitsema kenraalimini-steri 1.
kenraali; liänen alapuolellaan p r o v i
n-siaalit johtavat veljeskunnan maakuntia,
guardiaanit luostareita. Paavien suosimina
fransiskaanit saivat oikeuden
seurakuntapapistosta välittämättä kaikkialla saarnata ja kuulla
rippiä ja saavuttivat siten suuren vaikutuksen,
ei ainoastaan kansan alempiin kerroksiin, vaan
ruhtinaihinkin, joiden rippi-isinä he olivat hyvin
suosituita, kunnes jesuiitat heidät syrjäyttivät.
Liittyen kuuluisimman oppineensa Johannes
Du ns Scot uksen (ks. t.) edustamaan
jumaluusopilliseen suuntaan he kävivät keskiaikana
katkeria taisteluita kilpailijainsa dominikaanien
kanssa, jotka tunnustivat Tuomas Akvinolaisen
(ks. t.) oppi-isäkseen. Kuvaavaa heidän
jumaluusopilleen on heidän ponnistelunsa saada
hyväksytyksi oppi Neitsyt Marian synnittömästä
sikiämisestä. Huolimatta veljeskunnan
keskuudessa syntyneistä riitaisuuksista, joita on
aiheuttanut alkuperäisen säännön lievempi
(koiven-t u n alit) tai ankarampi (observantit)
tulkitseminen, fransiskaaneja oli 18:nnella vuosis.
150.000 yli 0,000:ssa luostarissa. Tärkein
haarautuminen on kapusiiniveljeskunta
(ks. t.). Pukuna on tummanruskea villainen
kaapu, köysi ja solmuinen ruoskankieli
vyötäisillä; pyöreä, lyhyt päähine ja sandaalit. — Tätä
kerjäläismunkisto-aatettaan täydentäen P.
Franciscus perusti vielä klarissalaisten
nunna-kunnan (ks. t.), sekä t e r t i a a r i-veljistön (ks.
t.). -—- Tilapäisesti puhutaan fransiskaanien
vaikutuksesta Suomessa jo 1300-luvulla. V. 1403
mainitaan ensi kerran Viipurin, 1449 Rauman
fransiskaaniluostari. Vielä kolmaskin
fransiskaaniluostari oli Suomessa 1400-luvulla K ö ö k
a-rissa. [Wadding. „Annales Minorum" (2:nen
pain. 1731-1886, 25 nid.), Heimbucher, „Die
Orden und Kongregationen der katholischen
Kirche", I osa (1896).] A. J. P-ä.

Frans Josefin maa, saariryhmä
Pohj.-Jäämeressä, Novaja Zemljan pohjoispuolella, n. 80
ja 83° pohj. lev. ja 42 ja 66° it, pit., n. 60 saarta
(19,700 km2), joista mainittakoon Wilczekin,
Graham Bellin, Prinssi Yrjön ja Aleksandran
maat. Samoinkuin Huippuvuoretkin 011 F. J:n
maa vuonojen ja salmien rikkiuurtamaa
taffeli-maata, käsittäen mahtavan basalttikerroksen
peittämiä jura- ja liitumuodostuksia. Vuorien
keskikorkeus on 600-1,000 ja korkein kohta
Richthofenin vuori 1,580 m yi. merenp. Vuoden
keskilämpö on —18°, alin tavattu lämpötila
— 48° ja korkein +4°. Lumiraja 011 n. 300 m
korkeudella ja ylempiä seutuja peittävästä
maa-jäästä kulkevat lukuisat jäätiköt mereen saakka.
Etelä- ja länsiosissa kasvi- ja eläinkunta ovat
verrattain rikkaat; puita ei täällä kuitenkaan
kasva. Saaret ovat asumattomia. — V. 1873
Payer ja Weyprecht löysivät saariryhmän. Sen
läntisiä osia tutki lähemmin Jackson 1894-97,
koillisosissa taas Nansen ja Johansen kulkivat
1896. Myöhemmin se on ollut usean retkikunnan
lähtöpaikkana. F. v. F.

Franson, Fredrik (1852-1908), ruots.-amer.
,,evankelista". Tuli Ameriikkaan siirryttyään
yhteyteen Moodyn kanssa ja alkoi sittemmin (1881)
toimia kiertävänä ,,evankelistana" Ruotsissa y. m.
maissa, käyden m. m. Suomessa useita kertoja.
Hudson Taylorin vaikutuksesta F. alkoi 1889 toi-

mia lähetyksen hyväksi, m. m. perustamalla
Chicagossa 1891 Skandinaavilaisen a
1-lianssilähetyksen, jonka haaraosastoja
on m. m. Ruotsissa sekä Suomessa
(vapaakirkollisten keskuudessa), sekä keräämällä suuria
joukkoja lähetyssaarnaajia (muutamassa
vuodessa yli 100 henkilöä) ynnä varoja heidän
lähet-tämisekseen. U. P.

Frans Salesilainen (1567-1622), katolilainen
pyhimys, Geneven piispa. Vaikutti
menestyksellä pohjoisen Savoijin voittamiseksi takaisin
katolilaisuudelle ja perusti yhdessä rouva von
Chantalin kanssa salesilais-nunnakunnan. Hänen
arvokkaista hartauskirjoistaan mainittakoon
,,Philothea". V. 1665 hänet julistettiin
pyhimykseksi, 1877 kirkon opettajaksi. [Hamon, „Vie
de Francois de Sales" (5:s pain. 1867).]

A. J. P-ä.

Frantsila ks. R a n t s i 1 a.

Frantzes, Georgios ks. Phrantzes.

Franz, Robert, oik. R. F. Knauth
(1815-92), saks. laulunsäveltäjä, alallansa
parhaimpia, Schneiderin oppilas; tuli Halleen urkuriksi
1841 ja yliopiston musiikkijohtajaksi 1859.
Hänen laulujaan on yli 350; hän julkaisi myös
Bachin ja Händelin teoksia, mestarillisesti niitä
sovitellen nykyisille orkesterisoittimille. I. K.

Fianzén, Frans Mikael (1772-1847),
suom. runoilija, s. helmik. 9 p. 1772 Oulussa.
Vanhemmat olivat
kauppias Zachris Frantzén
(suku Karjalasta) ja
Helena Schulin (suku
Savosta). Käytyään
koulua kotikaupungissaan F.
tuli ylioppilaaksi 1785
Turussa ja joutui
varsinkin Porthanin
vaikutuksen alaiseksi. Hän
vihittiin maisteriksi (1789),
väitteli tohtorin arvoa
varten (1791) ja
nimitettiin kaunopuheisuuden
dosentiksi (1792).
Kesällä sam. v. F. esiintyi
ensimäisen kerran
runoilijana parilla
suuremmalla tilapäärunolla,
joissa hänen oma runoilijapersoonallisuutensa
ei kuitenkaan päässyt esille. Mutta hän sepitti
jo tähän aikaan pienempiä lyyrillisiä runoja,
jotka puhuvat aivan toista kieltä. Ensi
lempensä innostamana hän kirjoitti n. s.
,,Selma-runonsa", ja muutamat niistä hän otti mukaansa,
kun hän kesällä 1793 matkusti Ruotsiin. Samana
syksynä Kellgren painatti „Stockholmsposteniin"
F:n runon ,,Ihmisen kasvot", johon hän liitti
ylen kiittävän suosituksen, sekä „Selmalle" ja
,,Vanhan soturin". Ne herättivät yleistä
ihastusta ja tekivät hänestä yhdellä iskulla
kuuluisan miehen. Seur. v. (1794) hän sai näistä
runoistaan Ruotsin akatemialta ,,Lundbladin
palkinnon". „Stockholmspostenissa" painettiin sen
jälkeen joukko runoja, jotka vain vahvistivat
F:n runoilijamainetta. Ne ilmaisevat
ihanteellista maailmankatsomusta, joka hohtaa
viattomuutta ja kirkkautta, ja ovat tosilyyrillistä
tempperamenttia kuvastavia hetken
tunnelma-tuotteita.

F. M. Franzén.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0646.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free