- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1215-1216

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fredrik ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1221)

Fredrik

1216

Fredrik Wilhelm I.

sche Geschichte iin Zeitraum der Griindung des
preuss. Königtums"; Paulig, „F. I, König v.
Preussen"; Heyck, „F. I und die Begründung des
preuss. Königtums"; Stettiner, „Zur Geschichte
des preuss. Königstitels u. der Königsberger
Krönung".]

2. Fredrik Wilhelm I (1688-1740),
hallitsi 1713-40. F. I:n ja Hannoverin Sophie

Charlotten poika,
oli luonteeltaan isänsä
vastakohta: tyly ja
karkea, jopa raakakin,
ennakkoluuloinen ja
tietopuolista sivistystä
halveksiva, mutta sen
ohella lujatahtoinen,
avomielinen ja totuutta
rakastava, siveellisesti
puhdas, tavoiltaan
yksinkertainen ja
verrattoman työkykyinen.
Hänen päämääränsä
oli luoda Preussista
luja ja sisäisesti
voimakas valtio, ja hän
uskoi parhaiten
saavuttavansa sen kartuttamalla sotajoukkoaan ja
rahastoaan. Preussin armeialla, jonka mieslukua
säännöllisin sotaväenotoin (n. s.
kanttoni-järjes-tclmä) lisättiin 83,000:een, ei kuriin, kuntoon
ja yhtenäisyyteen nähden ollut vertaistaan; se
oli oivallisesti asestettu ja sitä komensi
huolellisesti kasvatettu päällystö. Kun suurin osa
vuotuisista valtiontuloista käytettiin armeian
tarpeisiin, oli valtiovarainhoidossa mitä tarkin
säästäväisyys välttämätön. Hovin menot supistettiin
mahdollisimman pieniksi, kuningas luovutti
yksi-iy istiluksensa valtiolle, aatelia ruvettiin
verottamaan. Valtiontulot kasvoivat näin ollen 7
miljoonaksi ja rahastoon oli kuninkaan kuollessa
kertynyt 9 milj. taalerin säästö. — Erittäin
ansiokkaasti F. W. järjesti maansa hallinnon.
Korkeimmaksi hallinnolliseksi virastoksi
perustettiin 1723 Kenraali direktori, joka sai
johtoonsa siihen asti toisistaan erotetut
siviili-ja sota-asiat. Maakuntien hallinto joutui n. s.
Sota- ja valtiontilojen kamarien
osalle. Parantamalla virkamiestensä
taloudellista asemaa, korottamalla heidän kelpoisuuttaan
(lainopill. virkatutkinto säädettiin 1737),
väsy-mättömästi valvoen heidän toimintaansa ja
säälimättömän ankarasti rankaisemalla kelvottomia
ja lahjottavia, F. W. loi kyvykkään, kuuliaisen
ja velvollisuuksiaan uskollisesti täyttävän
virkamiehistön. — Preussin aineelliselle
vaurastumisellekin kuningas omisti suurta huolta. Varsin
menestyksellistä oli etenkin sisäinen
uudisasutus-työ. Parikymmentätuhatta protestanttia siirtyi
katolisesta Salzburgista Itä-Preussiin, jossa
valtio soi heille maata ja melkoisilla raha-avuilla
edisti kaupunkien ja kylien uudesti
rakentamista. Preussin asukasluku kohosikin F. W:n
hallituskautena n. 600,000:11a. Teollisuutta hän
luuli parhaiten edistävänsä monopoleilla ja
tuontitulleilla, maanviljelystä taasen saattamalla
käytäntöön entistä väkiperäisempiä
viljelysmuo-toja ja huojentamalla suurtilojen alaisen
rahvaan tilaa.

Ollen luonteeltaan läpeensä käytännöllinen

F. W. antoi tieteille ja taiteille kovin vähän
arvoa. Hienostunutta ranskalaista sivistystä hän
ilmeisesti vieroksui. Filosofiantutkimuksessa hän
luuli piilevän vaaran sekä valtiolle että kirkolle,
ja sen etevimmän edustajan WToltTin (ks. t.)
hän karkoitti maastaan. Kansanvalistuksen
merkityksen hän kuitenkin tajusi, ja jos kohta
hänen 1717 säätämänsä yleinen koulupakko
osoittautuikin aivan ennenaikaiseksi, on hän
epäilemättä kouluja perustamalla ja opettajain
valmistusta edistämällä olennaisesti jouduttanut
kansansa henkistä vaurastumista.

Ulkopolitiikassaan F. W. elämänsä halki pysyi
kokemattomana aloittelijana. Hallituksensa ensi
vuosina hän puuttui Suureen pohjoismaiden
sotaan. lukholman rauhassa 1720 Preussi 2 milj.
taalerista sai Peene-joen eteläpuolisen osan
Etu-Pommeria, Stettinin, Dammin ja Gollnowin sekä
Usedomin ja Wollinin saaret. Mutta tähän
ra-joittuvatkin F. W-.n diplomaattiset saavutukset.
Peljäten muuten joutuvansa valtojen
mielitekojen ajeltavaksi, hän, keisarin uskollisena
kannattajana, heittäytyi Itävallan politiikan
turviin, ja vasta viimeisinä ikävuosinaan hän pääsi
% armaan tietoisuuteen siitä, että Habsburgitkin
pyrkivät kaikin keinoin estämään Preussin
valtiollista vaurastumista.

Omituisen kaksinainen on se kuva, jonka
historia F. W:stä on säilyttänyt: tuo töykeä, jyrkkä
despootti, joka mielivaltaisesti kuin aasialainen
satraappi hallitsi alamaistensa henkeä ja
omaisuutta ; jonka tylyys hänen perheelleen tuotti
raskaita kärsimyksiä; jolle taiteet eivät suoneet
mitään nautintoa, vaan kyllä ajometsästykset ja
tympäisevät istunnot ,,Tupakkakollegissa"; joka
vainosi ratsionalistisen tutkimuksen
tienraivaajia, mutta omisti isällistä huolenpitoa
Potsdami-laiselle jättiläiskaartilleen; hänessä oli kaiken
tämän ohella monta kansansa arvokkaimmista
luonteenominaisuuksista: tapojen puhtautta ja
hurskautta, joita muut tuon ajan ruhtinaat
halveksuivat, käytännöllisyyttä ja luomisvoimaa,
joka ilmenee hänen suuriarvoisissa
hallinnollisissa reformeissaan, tarmoa ja tahdonlujuutta,
voimakasta kansallistuntoa. Ja joskin hänen
hallituksensa oli mielivaltaista, suvaitsematonta,
ajatuksenvapautta sortavaa, antaa sille
kuitenkin vähentymättömän arvon tuo suuripiirteinen
sisäinen lujittamistyö, joka, vaikka se saikin
jyrkän itsevaltaisuuden muodon, on Preussin
vastaiselle suuruudelle ollut välttämätön
edellytys. [Droysen, .,Gescliichte der preuss. Politik"
IV; Ranke, „Zwölf Bücher preuss. Geschichte"
V, VI; Erdmannsdörffer, „Deutsche Geschichte
vom westfäl. Frieden bis zum
Regierungsan-tritt F. des Grossen."; Schmollerin tutkimukset
aikakauskirjoissa ,,Zeitschrift für preuss.
Geschichte" ja „Preussische Jahrbiicher.";
Stadel-inann, ,,F. W. in seiner Tätigkeit für die
Landes-kultur Preussens"; „Briefe d. König F. W. 1
an d. Fiirsten Leopold zu Anhalt-Dessau [-1704-40".]-] {+1704-
40".]+}

3. Fredrik II Suuri (1712-86), synt.
tammik. 24 p. 1712, hallitsi 1740-86. Hänen
isälisä. Fredrik Wilhelm I, tahtoi poikansa
luonteeseen lähtemättömästi juurruttaa ne kolme
ominaisuutta, jotka hänen mielestänsä olivat
inhimillisistä hyveistä korkeimmat: F:stä oli
tehtävä harras kristitty, säästeliäs hallitsija ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0652.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free