- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1217-1218

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fredrik ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1221)

Fredrik

1217

Fredrik II.

reima soturi. Äiti, welfin-sukuinen Sophie
Dorothea (1687-1757), oli ranskalaisten sivis-

tysrientojen
elähyttä-mä, hienostunutta
loistoa rakastava,
kirjallisuutta, kuvaamataidetta ja soitantoa
ihaileva. ja häneltä
periytyneitä
taipumuksia kehittivät nuoressa
F:ssä hänen ransk.
opettajansa. Joitakuita
vuosia prinssi oli
näiden toisiaan
vieroksuvien elämänkatsomusten ristiaallokossa;
vihdoin isän
lannistumaton tahto kaatoi
kaikki esteet: F:n
kasvattajat erotettiin ja
kahdelle kuninkaan mieleiselle upseerille
annettiin toimeksi „jos vielä mahdollista" luoda
prinssistä „kelpo mies ja kunnon sotilas".

Molemminpuoliset epäluulontuuteet,
luonteiden erilaisuus, kuninkaan tylyys uurtivat vähin
erin Fredrik Wilhelmin ja F:n välille juovan,
joka ei milloinkaan täysin umpeutunut. Kun
1730 kysymys F:n vastaisesta avioliitosta lietsoi
intohimoja Berliinin hovissa ja kuningas lisäksi
cli julkisesti solvannut prinssiä, ryhtyi tämä
epätoivoiseen pakoyritykseen, joka täydelleen
epäonnistui. F. lähetettiin arestiin Kiistriniin,
jossa hänen tuli harjoittelijana perehtyä
hallinnollisiin toimiin. Aikaa myöten hän siivolla
käytöksellään ja ahkeruudellaan lepytteli isäänsä,
kunnes 1731 heidän kesken saatiin sovinto
aikaan. Prinssille sinänsä niin vastenmielinen
avioliitto Braunschweig-Bevernin Elisabeth
Cli ristinen (1715-97) kanssa raivasi hänelle
tien Kiistrinin »kaleerista". Kuningas antoi
hänelle iykmentin komennettavaksi ja sai ilokseen
nähdä »keikarista" kehittyvän taitavan ja
laaja-näköisen upseerin. Suosionsa osoittamiseksi
Fredrik Wilhelm 1736 lahjoitti prinssille
Rheins-bergin linnan, jossa F. ystäviensä ympäröimänä
vietti neljä tieteille ja taiteille omistettua vuotta.
Täältä käsin punoutuivat ensimäiset yhdysgiteet
Voltaireen, synnyttäen vuorovaikutuksen, jolla
F:n kehitykseen nähden on ollut niin ratkaiseva
merkitys — täällä hän aikansa virtausten
vallassa muodosti itselleen uuden aatemaailman ja
kehittyi siksi kruunatuksi filosofiksi, jota hän
saavuttamattomana ihanteena oli Markus
Aure-liuksessa ihaillut — täällä hän kirjoitti
kuuluisan »Antimachiavel" teoksensa (»Examen du
Prince de Machiavel"), julistaen tuon
valistuneen yksinvallan lennokkaan tunnussanan
»kuningas on oleva kansansa ensimäinen palvelija".
Täällä vihdoinkin hänessä vakaantui tietoisuus
siitä, että Preussin menestys vaati luopumista
vanhan brandenburgilaisen valtiotaidon
päämääristä ja niiden säikeiden katkomista, jotka
sitoivat Preussin Itävaltaan.

Keväällä 1740 F. W:n päivät päättyivät, ja
28 vuotias F. aloitti hallituksensa
oikeudenkäytöstä poistamalla kidutuksen ja julistamalla
yleisen u=konvapauden, koska »valtiossani jokaisella
on oikeus tulla autuaaksi omalla tavallaan".
Muutamaa kuukautta myöhemmin keisari Kaarle
39. II. Painettu »«10.

VI kuoli ja hänen tyttärensä Maria Teresia
peri Itävallan perintömaat ja Unkarin.
Uudistaen Preussin jo monasti ennen esittämät
vaatimukset neljän Sleesian ruhtinaskunnan suhteen
F. jouluk. 1740 aloitti sodan. Preussilaisten
ensimäinen voitto (Mollwitzissa huhtik. 1741) oli
raikuva herätystoitotus Itävallan epäröiville
vastustajille: Ranska ja Preussi solmivat keskenään
liiton, Espanja ja Baieri samoin, Saksi liittyi
viidentenä Itävallan paloittelijoihin, liittolaiset
valtasivat Böömin, ja Baierin vaaliruhtinas
Kaarle Albert kruunattiin helmik. 1742
keisariksi (ks. Itävallan perimyssota).
F:n toisen voiton (Chotusitzissa toukok. 1742)
poliittinen merkitys oli yhtä ratkaiseva.
Tyytymättömänä ranskalaisten menestyksettömään
sodankäyntiin, peljäten Itävallan
erikoisraulian-teoilia eristävän Preussin sen liittolaisista,
tähdäten yksinomaan maansa etuihin ja
välittämättä rahtuakaan sitoumustensa rikkomisen
siveellisestä merkityksestä ja valtiollisista
seurauksista, F. solmi Itävallan kanssa Berliinin
rauhan (heinäk. 28 p. 1742), saaden haluamansa
Sleesian. Kolme vuotta myöhemmin Itävalta,
Hohenfriedbergin, Soorin ja Kesselsdorfin
tappioiden lannistamana, Dresdenin rauhanteossa
(jouluk. 25 p. 1745) vahvisti Sleesian
luovutuksen. Preussi oli kohonnut suurvallan asemaan
ja perustus Saksassa toistasataa vuotta
vallitsevalle valtiolliselle kaksinaisuudelle laskettu.

Tapahtumain kulku johti siihen, että Preussin
puolustuksekseen oli uudelleen tartuttava
asei-hin. Maria Teresian kaikki pyrkimykset
tavoittelivat vihatun kilpailijan nöyryyttämistä,
Sleesian takaisinvoittamista ja Preussin
masentamista. Hänen kyvykäs valtiomiehensä Kaunitz
työskenteli uusien, Preussin kauttaaltaan
eristävien liittoyliteyksien muodostamiseksi, ja
keväällä 1756 oli Itävallan onnistunut solmia liitto,
ei ainoastaan Venäjän, vaan myös vanhan
verivihollisensa Ranskan kanssa. F. sai tiedon
Preussia vastaan tähdätyn yhteisen hyökkäyksen
suunnitelmasta, päätti ..murtaa salaliiton
ennenkuin se ehti kasvaa liian vahvaksi" ja valtasi
Saksin (syksyllä 1756). Tähän
otteluvaatimuk-seen Itävalta, Ranska ja Venäjä kerkeästi
vastasivat yhtymällä sotaliittoon, ohjelmanaan
Preussin kukistaminen suurvallan asemasta. Ruotsikin
houkuteltiin liittymään F:n vihollisiin, ja
keisarin aloitteesta Regensburgin valtiopäivät
julistivat Preussille, rauhanrikkojalle,
valtakunnan-sodan. Toivoessaan päättäväisellä
esiintymisellään saattavansa sodan pikaiseen loppuun F.
pettyi; päinvastoin näin syttynyt
Seitsenvuotinen sota (ks. t.) tuotti Preussille
arvaamattomat kärsimykset, jopa saattoi tuon
nuoren suurvallan perikadon partaalle. F. tosin
verrattomalla sotataidollaan ja loistavine
sotajoukkoineen löi liittoutuneet monissa
mainehikkaissa taisteluissa (Lobositzin, Praagin,
Leuthe-nin, Rossbachin, Zorndorfin). Mutta yksin
taistellessaan suunnatonta ylivoimaa vastaan, nelin
rintamin, apunaan vain Englannin maksamat
sotavarat jotka nekin 1762 lakkautettiin, ja
kärsittyään Kolinin, Moysin, Hochkirchin ja
varsinkiu Kunersdorfin veriset tappiot, F:n
titaaninvoimat vihdoin uupuivat. Preussin
perikatoa hän ei enää luullut voivansa estää ja
valmistautui hautaantumaan isänmaansa raunioihin.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0653.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free