- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1221-1222

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fredrik ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1221)

Fredrik

1222

ikeen Saksan niskoilta" F. silloin hyökkäsi
Böömiin. Näin syttyneessä ..potaattisodassa"
(1778-79), jota käytiin enemmän neuvotteluin
kuin asein, Preussi, Saksan valtakunnan sisäisen
järjestyksen puolustaja, sai keisarista täydellisen
voiton. Teschenin rauhassa (toukok. 1779) Josefin
täytyi luopua Baierista, ja kun hän 1785 uudisti
vallanhimoiset yrityksensä, tarjoutuen
vaihtamaan Belgian Baieriin, teki F. tyhjäksi tämänkin
hankkeen muodostamalla Saksan ruhtinasten
liittokunnan valtiosäätyjen oikeuksien
turvaamiseksi. Preussista oli täten kasvanut Saksan
valtioiden itsemäärätty johtaja ja voimakkain tuki
keisaria vastaan.

Tämän liittokunnan luomiseen F:n 46-vuotiuen
hallituskausi päättyi. Elok. 17 p. 1786 kynä
kirposi uuraan hallitsijan kädestä. Hänen
hallituskautenaan oli Preussin ala laajentunut ’2,200
neliöpeninkulmasta 3,400:aan, asukasluku
kohonnut 21/!!:sta 5’/2 miljoonaan, sotavoimaa lisätty 80
tulusta lähes 200 tuhanteen, vuotuiset
valtion-tulot kasvaneet 7:stä 23 milj. taaleriin.
Verrattomana valtiomiehenä ja sotataiturina.
valistuksen ja suvaitsevaisuuden aatteiden elähyttämänä
hallitsijana, Preussin suuruuden nerokkaana
luojana hän kansaltaan, jonka näköpiiristä
hänen erehdyksensä niin pian hälvenivät, sai
„Suuren", vieläpä „Ainoan" nimen. Miten
arvostelut hänestä ovatkaan aikojen vieriessä
vaihdelleet ja minkälaisiksi ne vastaisuudessa
muodos-tunevatkaan, eittämättömäksi jäänee aina, että
F. oli niitä ,.harvoja valituita, jonka kaltaisia
liunto vain vaivoin ja monien aikojen päästä on
synnyttänyt".

[F:n teokset on julkaistu sarjoissa „CEuvres
de F. le Grand", 31 osaa (1846-57) ja ,.Politisehe
Correspondenz F. des Grossen", 31 osaa
(1879-1906). -— F:iä käsittelevästä tavattoman laajasta
kirjallisuudesta mainittakoon vain: Koser, „F.
der Grosse als Kronprinz" ja „König F. der
Grosse"; Ranke, „Zwölf Bücher preuss.
Ge-schichte" VII-XII; Droysen, „Geschiehte der
preuss. Politik" V; Oncken, „Das Zeitalter F. des
Grossen"; „Die Kriege F. des Grossen, hrsg.
vom Grossen Generalstabe" I: 1-3, II: 1-3, III:
1-6; Stadelmann, ,.Preussens Könige in ihrer
Tätigkeit für die Landeskultur" II; Wiegand,
„F. der Grosse", Winter, „F. der Grosse";
La-visse, „La jeunesse du Grand F." ja ,.Le Grand
F. avant 1’avénement".]

4. Fredrik Wilhelm II (1744-97),
hallitsi 1786-97, F. Suuren veljen, August W i
1-helmin poika, vastaanotti sedältään
velvoittavan perinnön, mutta luotti, kuten hänen
ministerinsä. kreivi H e r t z b e r g kin, rajattomasti
kykyynsä jatkaa F. Suuren työtä. Hän osoitti
aluksi taipumusta vapaamielisempään
hallitustapaan: ransk. veronkantovirkamiehet erotettiin,
tupakka- ja kahvimonopolit lakkautettiin. Tämä
oli kuitenkin vain valeheijastusta; F. W:ssä ei
ollut perinnön kartuttajaa, ei edes sen hoitajaa.
Preussin valtiorakennetta, sellaisena miksi F.
Suuri sen oli luonut, saattoi ainoastaan
voimakas, maansa tarpeet oivaltava ja sen etua
valvova hallitsija ylläpitää. F. W. oli luonteeltaan
heikko, tuhlaavainen, mystiikkaan ja irstailuun
taipuisa, hänen neuvonantajansa ahdasmieliset
ja kykenemättömät: tuskin oli kahtakaan vuotta
kulunut, kun Preussi jo oli täydellisen taantu-

muksen vallassa. Oikeusministeri W ö 1 1 n e r
julisti ensi työkseen 1788 valistusta ja
ajatuksenvapautta vastaan sodan, jota hän kävi
uskonto-cdikteillä ja sensuurisäädöksillä. Kreivi
Hertzberg ja (hänen 1791 kukistuttuaan) v. B
i-schoffsvverder poikkesivat
ulkopolitiikassaan F. Suuren viittomasta väylästä ja
heikonsi-vat hapuilullaan ja epäröimisellään Preussin
auktoriteettia. Saksan ruhtinasten liittokunta
hajosi, koska Hertzberg pelkäsi sen ärsyttävän
Itävaltaa. Preussin sekaantuminen
Alankomaiden sisäisiin puoluetaisteluihin (1787) sekä
Ve-näjän-Itävallan sotaan Turkkia vastaan (1790)
ei tuottanut sille mitään aineellista voittoa.
Keisarin kanssa solmittuaan puolustusliiton (helmik.
1792) F. W. nosti aseensa Ranskan
vallankumouksellista hallitusta vastaan „lopettaakseen
anarkian Ranskassa, palauttaakseen laillisen
järjestyksen ja saattaakseen kuninkaan siihen
valtaan, minkä laki hänelle säätää", (ks. 11 a n s k a n
vallankumous). Suunnitellusta
,,kävelyret-kestä Pariisiin" ei kuitenkaan tullut mitään;
ylipäällikkö, Braunschweigin herttua
Ferdinand, oli tarmoton, sotavarat sulivat tyhjiin,
epäsopu riisti liittoutuneilta voiton
mahdollisuudet. Voidakseen kohdistaa koko huomionsa
Puolan tapahtumiin Preussi arvottomasti erkani
liittokunnasta ja solmi omin neuvoin Ranskan
kanssa Baselin rauhan (huhtik. 5 p. 1795).
Reiu-joki oli oleva Ranskan luontainen raja ja
Poh-jois-Saksa julistettiin puolueettomaksi. —
Puolan toisessa ja kolmannessa jaossa (1793, 95; ks.
Puola) Preussi liitti alueeseensa yhteensä n.
£ tuh. neliöpenik. („Südpreussen" ja
„Neuost-preussen").

[Philippson, ,,Geschichte d. preuss.
Staatswe-sens vom Tode F. des Grossen bis zu den
Frei-heitskriegen" I; Heigel, ,,Deutsche Geschichte
vom Tode F. d. Gr. bis zur Auflösung des alten
Reiches"; Treitschke, „Deutsche Geschichte im
19. Jahrh." I; Stadelmann, ,,Preussens Könige
in ihrer Tätigkeit für die Landeskultur" III;
Paulig, ,,F. W. II."]

5. Fredrik Wilhelm III (1770-1840),
hallitsi 1797-1840, F. W. II:n ja
Hessen-Darm-stadtiu Louisen vanhin poika, oli humaaninen,
joskin sangen vähäkykyinen ruhtinas. Hänelle,
kuten keskinkertaisille luonteille yleensäkin,
oli ominaista kaikkien perinjuuristen
uudistusten vieroksuminen : vakuutettuna F. Suuren
aikuisen hallitussysteemin etevyydestä hän päätti
säilyttää sen muuttumattomana, poistaen siitä
ainoastaan edeltäjänsä hallituskaudelta peräisin
olevat räikeät epäkohdat (mielivaltaisuuden
oikeudenkäytöstä, uskonto- ja sensuuriediktit).
Neuvonantajikseen F. W., joka tunsi
vähä-älyi-sen kateensekaista vastenmielisyyttä neroja
kohtaan, valitsi joko kyvyttömiä ja ahdasmielisiä
tahi tunnottomia, siveydellisesti turmeltuneita
miehiä. Kabinettineuvosten naugwitzin,
Lom-bardin ja Beymen turmiollisen vaikutuksen
alaisena F. W. varovasti pysyi puolueettomana
silloinkin. kun kolmas liittokunta Napoleonia
vastaan muodostui ja Preussilta jos milloin
vaadittiin tarmokasta toimintaa. Puolueettomuudesta
sukeutui ennen pitkää halpaa nöyristeleväisyyttä
(Schönbrunnin sopimus 1805) ; alennuttuaan
Napoleonin kätyriksi. Preussin hallitus joutui
toteuttamaan hänen vallanhimoisia suunnitelmiaan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0655.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free