- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1225-1226

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fredrik ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1221)

Fredrik

1226

lahjat, säkenöivä mielikuvitus ja loistava
kauno-puheistaito. Hän oli katsomukseltaan
täysiverinen romantikko ja hänen käsityksensä
kuninkuuden oikeuksista ja velvollisuuksista oli
miltei patriarkallinen. Ominaista hänen
luonteelleen oli sen ohella johdonmukaisuuden ja
arvostelukyvyn puute sekä sairaloinen levottomuus,
joka lopulta kehittyi mielenhäiriöksi. Hänen
ensimiiisiä hallitustoimiaan olivat yleinen
amnes-tia, sensuurin lieventäminen, vainottujen
vapaamielisten ja katolilaisten hyvittäminen,
virkamiesten valtiollista kantaa silmälläpitämään
asetetun ,,Miuisterialkommission"in
lakkauttaminen. Näihin rajoittuivat kuitenkin hänen
liberaaliset myönnytyksensä; luvattua valtiosääntöä
odotettiin turhaan ja maakuntapäivien
vaikutusvallan laajentaminenkin jäi pelkäksi lupaukseksi.
F. W. käsitti kuitenkin valtiolaitoksen
uudistamisen välttämättömyyden. Hän julisti senvuoksi,
kauan etsittyään tälle ongelmalle tyydyttävää
ratkaisua, helmik. 3 p. 1847 kutsuvansa
maa-kuntasäätyjen edusmiehet „yhteisille
maapäi-ville" (Vereinigter Landtag) Berliiniin, mutta
samalla hän ilmaisi kantansa
perustuslakikysy-mykseeu nähden näiden maapäiväin avajaisissa,
vakuuttamalla, ettei hän „milloinkaan ole salliva
kirjoitetun paperipalasen ikäänkuin toisena
kaitselmuksena tunkeutua meidän taivaallisen
Herramme ja tämän maan väliin". Hallitus näki
säädyissä ainoastaan neuvoa antavan kokouksen
ja pysyi johdonmukaisesti tässä käsityksessään,
sitäkin suuremmalla syyllä kun edustajain
enemmistö oli jyrkästi vastustuksellinen. Näinollen
säätykokouksen saavutukset muodollisesti
rajoittuivat sangen vähiin, mutta sitä herättävämpi oli
sen moraalinen vaikutus. F. W. oli jo tämän
vaikutuksen pakottamana taipunut myönnytyksiin,
kuD odottamatta vallankumous puhkesi
Berliinissä (maalisk. 18 p. 1848). Sotajoukot olisivat
ilmeisesti voineet kukistaa kapinan, mutta
oikullinen F. W. käski niiden poistua kaupungista ja
antautui itse turvatonna kapinallisten armoille.
Veriset katutaistelut päättyivät ilveilyyn, jossa
kuningat alentui näyttelemään jalomielisen
isänmaanystävän osaa: Saksan värein koristettuna,
prinssien, ministerien ja kenraalien seuraamana
hän ratsasteli pitkin .,uskollisen ja kauniin
Ber-liininsä" katuja. mahtipontisesti julistaen
..Preussin tästälähin sulautuvan Saksaan".
Hänen julistuksensa herätti toisissa ivaa, toisissa
suuttumusta, tuskin kenessäkään kannatusta, ja
kun Frankfurtissa muuan kansallisparlamentin
jäsen rohkeni ehdottaa F. W:iä valtakunnan
hoitajaksi, sai ehdotus osaksensa vain pilkallista
naurua.

Huhtik. 2 p. 1848 kokoontuivat yhteiset
maa-päivät Berliiniin luovuttaakseeu
valtiosääntö-kysymyksen käsittelyn Preussin ensimäiselle
parlamentille, joka toukok. 22 p. aloitti työnsä.
Hallitusta vastaan nousi jo heti alussa
intohimoinen vastarinta, joka pukeutui mitä
yltiöllisim-piin muotoihin. Alhaison kiihtymys, joka
vallitsevasta työnpuutteesta vain oli kasvanut, pyrki
ilmoille meteleissä ja väkivallanteoissa. Toinen
liberaalinen hallitus seurasi toistaan, eikä
yksikään kyennyt valtion tilaa parantamaan. Kun
vihdoin kansalliskokouksen vasemmisto
uhkaavan roskaväen kannattamana vaati valtakunnan
ministeristöä ryhtymään toimiin Wienissä uha-

tun kansanvapauden turvaamiseksi, kutsui F. W.,
jota taantumuksen voitto Wienissä rohkaisi,
van-hoillismielisen Brandenbur g-M
anteuffe-lin ininisteristön hallitukseen, johdatti
melkoisen asevoiman Berliiniin, julisti kaupungin
piiritystilaan ja hajoitti kansalliskokouksen
(marrask. 8-jouluk. 5 p. 1848).
Hajoittamispäi-vänä julistettiin hallituksen säätämä varsin
vapaamielinen valtiosääntö, joka oli jätettävä
uudesta valittavan, kaksikamarisen eduskunnan
tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi; uusi,
hallituksen ja kamarien yhteisesti säätämä
valtiosääntö ilmestyi tammik. 31 p. 1850.

Saksan ylidistämiskysymys oli näihin aikoihin
käynyt eiittäin polttavaksi, varsinkin senjälkeen
kuin Frankfurtin liittokokous oli valmistanut
Saksan valtakunnalle yhteisen valtiosäännön.
Kokouksen tarjooman keisarikruunun F. W.
tosin hylkäsi, vaan silti ei haaveellisia
suunnitelmiaan Preussin johtavasta asemasta
liittovaltiossa Hänen onnistui 1849 solmia „kolmen
kuninkaan liitto" Hannoverin ja Saksin kanssa ja
hän antoi joukkojensa kukistaa Dresdenissä.
Pfalzissa ja Badenissa puhjenneet kapinat.
Mutta kun hän yritti laajentaa liittoa Preussin
johdon alaiseksi Saksan ruhtinaiden ..unioniksi"
ja ilmeisesti asettui Frankfurtin liittopäiviä
vastustavalle kannalle (m. m. Kurhessenin
perustus-lakitaisteluun nähden), pakotti Itävalta hänet
luopumaan näistä hankkeistaan nöyryyttävässä
Olmützin punktatsionissa (marrask.
1850), jossa F. W:n Saksanpolitiikka kärsi
surkean haaksirikon.

F. W:n viimeinen hallituskausi oli
yhtämittaista taistelua ..kumouksen turmiotatuottavaa
henkeä" vastaan. Eturintamassa taisteli pieni,
mutta vaikutusvaltainen ,,Kreuzzeitung"in
(,,Neue Preussisehe Zeitung"in) ryhmä, joka
1850-57 miltei itsevaltiaana hallitsi sekä
kuningasta että hänen maataan ja määräsi
sisäpolitiikan taantumuksellisen suunnan. F. W:ssä yhä.
uusiutuvat aistinhäiriöt saattoivat hänet vihdoin
1857 kokonaan kykenemättömäksi
hallitustoimiin, joiden hoito uskottiin hänen veljelleen
W i 1 h e 1 m i 11 e. Tämä nousi valtaistuimelle
kuninkaan tammik. 2 p. 1861 kuoltua, sillä F. W:lle
ei ollut perillistä syntynyt hänen avioliitostaan
Baierin Elisabeth Louisen (1801-73)
kanssa. [Delbriick, „Die Jugend des Königs F.
W. IV u. des Kaisers u. Königs Wilhelm I"
I-TTT; Petersdorff, „König F. W. TV"; Rachfahl,
.Deutschland, König F. W. IV u. d. Berliner
Märzre\ olution": Kaufmann, ..Politische
Ge-schichte Deutschlands im 19. Jahrh."; v.
Zwiedi-neck-Siidenhorst, ,,Deutsche Geschichte
1806-1871"; v. Sybel, ..Die Begründung des Deutschen
Tteiches durch Wilhelm T".l

7. Fredrik TTT (1831-88) (F. Wilhelm
N* i k o 1 a u s Karl; hallitsi 1888), Wilhelm I:n
ja Saksi-Weimarin Augustan poika. Preussin
kuningasperheessä sukupolvesta sukupolveen
periytyneen tavan mukaan F. antautui
sotilasuralle, mutta sen ohella hänen tietopuolisellekin
kehitykselleen omistettiin tarkka huoli. Jo
nuorena jouduttuaan aikansa yhteiskunnallisten
virtausten vaikutuksen alaiseksi ja tutustuttuaan
Englannin sivistyselämään ja valtiomuotoon —
F. nai 1858 kuningatar Victorian vanhimman
tyttären, Victoria A d e 1 h e i d Marie

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0657.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free