- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1227-1228

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fredrik ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1221)

Fredrik

1228

Fredrik Iit.

Louisen (»Keisarinna Fredrik"; 1840-1901) —
vakaantui F:ssä vapaamielinen ja
parlamentaarinen katsantotapa,
joka monessa kohdin
vieroksui, jopa sai
hänet 1865 ja 1866
ministerineuvostossa pontevasti vastustamaankin
Bismarckin
politiikkaa. Kun kuitenkin
lopulta kävi
epäämättömäksi, että Itävallan
ja Preussin välistä
riitaa ei voitu muuten
kuin aseilla ratkaista,
oli F. valmis johtoonsa
ottamaan II preussil.
armeian. joka
Slee-siasta käsin
hyökkäsi Böömiin. Kuten
Bliicher aikanaan aiheutti käänteen Waterloon
taistelussa, ratkaisi F:kin Königgrätzin
(Sado-wan) taistelun Chlumin luona musertamalla
Be-nedekin armeian oikean siiven. Saks.-ransk.
sodassa 1870-71 F:llä oli johdossaan III saks.
ar-meia, johon Baierin, Württembergin ja Badenin
joukot lukeutuivat. Weissenburgin luona hän
löi Abel Douay’n divisioonan ja Wörthiu
verisessä taistelussa (elok. 1870) Mae Mahonin
ar-meianosaston, samana päivänä, jolloin I saks.
armeia Forbachissa tuotti Frossard’ille
masentavan tappion. Sittemmin F. armeioineen
tehokkaasti otti osaa sekä Sedanin että Pariisin
saartamiseen, nimitettiin lokak. 1870 sotamarsalkaksi
ja sodan loputtua Saksan valtakunnan armeian
kenraali-inspehtoriksi. Saatuaan 1871 Saksan
valtakunnan kruununprinssin arvon, W. isänsä
kuoltua maalisk. 9 p. 1888 nousi valtaistuimelle.
Hänen potemansa parantumaton liielutauti oli
silloin siihen määrin yltynyt, että lääkärien oli
pakko toimittaa leikkaus, joka F:ltä riisti
puhu-ruiskyvyn. Ainoastaan 14 viikkoa hallittuaan F.
kuoli kesäk. 15 p. 1888, ehtimättä tekoihin
sovelluttaa niitä edistysrientoisia periaatteita,
jotka hän julistuksessaan kansalleen oli
osoittanut omaksuneensa. Häntä seurasi hänen vanhin
poikansa Wilhelm II. [F:iä käsittelevistä
teoksista mainittakoon v. Poschinger, »Kaiser
F., in neuer quellenmässiger Darstellung" I-III;
Philippson, »Das Leben Kaiser F:s III";
Richter, »Kaiser F. III."] -Iskm-.

Fredrik I (1676-1751), Ruotsin ja Suomen
kuningas 1720-51. oli Hessenin maakreivin

Kaarlen poika, ja
meni 1715 naimisiin
ruots. prinsessan
Ulriika Eleonooran
(ks. t.) kanssa. Kaarle
XII:n viimeisinä
aikoina hän oleskeli
Ruotsissa ja oli
mukana Norjan
sota-retkellä sekä ryhtyi
kuninkaan kaaduttua
ponteviin
toimenpiteisiin tukeaksensa
puolisonsa oikeutta
kruunuun.
Kuningattareksi tultuansa

Ulriika Eleonoora olisi tahtonut saada miehensä
kaussahallitsijakseen, mutta kun säädyt eivät
siilien suostuneet, luopui hän 1720 hallituksesta
Fredrikin hyväksi. F. oli miehekkään näköinen
ja hyvänpuolisen kasvatuksen saanut sekä uautti
hallituksensa alussa jommoistakin arvoa ja
kansansuosiota. Mutta pian hänen taipumuksensa
mukavaan elämään ja erittäinkin hänen siveetön
elämäntapansa kokonaan teki tästä lopun, ja
kuningas F. tuli siten kohta vapaudenajan alusta
alkaen myötävaikuttamaan siihen, että sekin
vähäinen vaikutusvalta, minkä uudet
perustuslait hallitsijalle myönsivät, vielä väheni. V:n
1730 paikoilla hän tutustui nuoreen Hedvig
Ulriika Taubeen (k. 1744), josta tuli hänen
lemmikkinsä ja jonka kanssa hänellä oli useampia
lapsia (von Hessensteinin kreivit). Tällä
lem-menliitolla oli valtiollistakin merkitystä siten,
että hatut käyttivät sitä puolueensa tarkoitusten
hyväksi. Ulriika Eleonooran kanssa, joka kuoli
1741, F:llä ei ollut, lapsia. Viimeisinä vuosinaan
hän oli kokonaan veltostunut sekä henkisiltä
että ruumiillisilta voimiltaan. K. G.

Fredrik, Saksan (roomal.-saksalaisia)
keisareita.

1. Fredrik I Barbarossa
(»Punaparta") (n. 1121-90), hali. v:sta 1152,
Hohen-staufien sukua. Seurasi isäänsä Fredrik II:ta
Svaabin herttuana (1147) ja setäänsä
Konrad lll:ta, jonka ristiretkeen hän oli ottanut
osaa, Saksan valtaistuimella. Saadakseen
sisällisen rauhan Saksassa palautetuksi F. sopi welfien
päämiehen, sukulaisensa Henrik Leijonan kanssa
antaen hänelle takaisin tämän suvun entisen
läänin, Baierin (1156), paitsi Itävaltaa, joka
annettiin Babenberg-suvulle. F:n tarkoitus oli
vahvan keisarivallan perustaminen ja varsinkin hän
tahtoi saattaa Lombardian itsenäisyyttä
tavoittavat kaupungit tunnustamaan hänen
ylivaltaansa. Ensimäisellä Italian retkellään
(1154-55) F. sai paavi Hadrianus IV:ltä
keisarin-kruunun jätettyään hänen käsiinsä
uudistussaar-naajan Arnold Brescialaisen poltettavaksi.
Toisella retkellään F. suuren sotajoukon etunenässä
ilmestyi (1158) Italiaan, missä kaupungit
mahtavan ’Milanon johdolla ja paavin avustamina
tekivät vastarintaa. Milano antautui ja suuri
Roncag-lian kentällä pidetty valtiokokous myönsi F:lle
kaikki Rooman keisarille aikaisemmin kuuluneet
oikeudet. Tähän päätökseen kaupungit eivät
kuitenkaan alistuneet, vaan tarttuivat uudestaan
aseisiin ja paraimmaksi liittolaisekseen he saivat
uuden paavin, etevän Aleksanteri III:n, jonka
vaalia (1159) F. ei tunnustanut, vaan kohotti
häntä vastaan useita vastapaaveja toisen
toisensa jälkeen. Alussa onni oli keisarille
myötäinen, Milano valloitettiin ja hävitettiin
perinpohjin (1162), ja paavin täytyi paeta Ranskaan.
Kaujmnkeja hallitsemaan pantiin keisarin
vouteja (podestat). Heidän sortonsa sai kuitenkin
aikaan uuden kapinan Itä-Lombardiassa. F. lähti
silloin kolmannelle Italian-retkelleen 1166
tunkeutuen Roomaan saakka, jonka hän valloitti
1107. Kohta F:n kuitenkin karkoitti Roomasta
kauhea rutto, joka tuhosi hänen sotajoukkonsa.
Italialaisten kapina silloin leimahti täyteen
liekkiin, kun useat Lombardian kaupungit olivat
sitä ennen yhtyneet yhteiseen liittoon huhtik.
sam. v. Saksassakin F. kohtasi vaikeuksia, niin

Fredrik I.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0658.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free