- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1239-1240

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fredrik ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

12:5!)

Fredrika Dorotea Vilhelmina—Fredrik Karl

1240

(joskiu varsin aristokraattinen)
„Fællesforfat-ning" vahvistettiin lokak. 2 p. 1855.
Slesvig-holsteinilaiset eivät tunnustaneet sen pätevyyttä
ja vetosivat Saksan suurvaltoihin, joiden
vasta-lauseitten ja uhkausten johdosta valtiosääntö
tosin peruutettiin Holsteiniin ja Lauenburgiin
nähden (marrask. 1858), mutta jäi edelleenkin
Slesvigissä voimaan. — Kaksi vuotta
myöhemmin herttuakuntain olot jälleen herättivät
Preussin ja Itävallan huomiota; he väittivät Slesvigin
hallituksen rikkovan 1851-52 vuosien
sopimuksia. Sotaisa ejdef-tanskalainen mieliala valtasi
silloin Tanskan kansan. Ruotsin kanssa
toivottiin saatavan toimeen liitto, ja kun Preussista
käsin nostettiin kysymys Slesvigin jaosta, sai
tämä järkevä ehdotus tuskin ainoatakaan
kannattajaa. Kansallisliberaalit ja
,,rahvaanystä-vät" olivat onnettoman ejder-politiikkansa
sokaisemat; vanhoillinen puolue taas pysyi
itsepintaisesti kokonaisvaltio-ohjelmassaan. Maaliskuun
30 p. 1863 hallitus antoi julistuksen, jossa
Holstein selitettiin miltei kokonaan erotetuksi Tanska
-Slesvigistä. Katsoen 1851-52 vuosien sopimuksia
täten rikotun, Frankfurtin liittopäivät päättivät
vallata Holsteinin. Riidan rauhallisen ratkaisun
Tanskan hallitus teki mahdottomaksi esittämällä
valtioneuvostolle ehdotuksen Tanskan ja
Slesvigin yhteiseksi perustuslaiksi ja valtioneuvosto
marrask. 13 p. 1863 hyväksymällä sen. Kaksi
päivää myöhemmin F. kuoli ehtimättä
nimikirjo-tuksellaan vahvistaa tätä turmiollista päätöstä.

F:n hallituskaudelle antavat monet tärkeät
reformit katoamattoman arvon. Vapaamieliseen
henkeen laaditut perustuslait (Junigrundloven)
vahvistettiin kesäk. 5 p. 1849, painovapauslaki
astui voimaan 1851, kunnallishallinto
järjestettiin uudelle kannalle, kauppaa, maanviljelystä,
teollisuutta ja lainkäyttöä edistettiin useilla
säädöksillä, samoin uskonnonvapautta,
kansakoululaitosta, naisten yhteiskunnallista asemaa.
Valtion rahavarat saatettiin entisiä paremmalle
kannalle. Taloudellisesti Tanska vaurastui
vaurastumistaan, ja sivistyselämä ja kansanvalistus
edistyivät verrattomasti.

8. F. VIII (s. 1843), Kristian IX:n poika,
nousi valtaistuimelle 1906. F. nai 1869 Ruotsin
Kaarle XV:n ainoan tyttären Loviisan (s.
1851). Heidän vanhin poikansa,
kruununperillinen Kristian (s. 1870) on nainut
Mecklen-burg-Schweriuin Alexandrinen (s. 1879) ; toinen
poika, Karl, valittiin 1905 Norjan kuninkaaksi
(ks. Haako n VII). F. on noudattanut 1901
alkanutta parlamenttaarista hallitustapaa.

[„Danmarks Riges Historie", III-VI; Allen,
:,De tre nordiske Rigers Historie 1497-1536",
IV-V; Paludan-Miiller, .,De første Konger af den
oldenb. Slægt": Troels Lund, „Frederik
II"(„Mu-seum" 1891) ; Becker, „Samlinger til Danmarks
Historie under Frederik III:s Regering", I-II;
E. Holm, ,,l)anmark-Norges indre Historie under
Enevælden 1660-1720"; K. Bruun, „Enevældens
Införelse i Danmark"; E. Holm,
..Danmark-Norges Historie 1720-1814", T, III; Erslev,
..Frederik IV og Slesvig"; Højer, ..Friedrich IV
glorwürdiges Leben"; Thorsøe, ,,Den danske
Stats politiske Historie 1800-14" ja ,,Den danske
Stats Historie 1814-48"; E. Holm,
„Danmark-Norges udenrigske Historie 1791-1807" ja
,,Dan-mark-Norges Historie under Kristian VII", III,

1784-91; Thorsøe, „Kong Frederik VII
Regering", I, II; Neergaard, „Under [-Juni-grund-loven".]-] {+Juni-grund-
loven".]+} -Iskm-,

Fredrika Dorotea Vilhelmina (1781-1826),
Ruotsin kuningatar, Kustaa IV:n Aadolfin
puoliso. Hänen ollessaan
vasta 16-vuotias nait
toivat F:n vanhemmat,
Badenin perintöprinssi
Karl Ludvik ja
Hesseu-Darmstadtin Amalia
Fredrika, tyttärensä
umpimieliselle ja
tj-lylle Kustaa Aadolfille.
Sekä Ruotsissa että
Suomessa, jossa F.
puolisoineen kesällä
1802 vieraili, hän
suloudellaan ja
hyvyydellään voitti kansan
suosion ja ihailun,
mutta avioliitossaan
hän ei ollut onnellinen. Hänen kärsimyksensä
yltyivät vain, kun kuningas 1809 kukistettiin.
Itse sairaana hän uskollisesti jakoi puolisonsa
kanssa vankeuden ja maastakarkoituksen raskaat
päivät. Katkerimmat surut ja nöyryytykset
hänelle kuitenkin tuotti sairasmielinen Kustaa
Aadolf, joka vihdoin 1811 hylkäsi perheensä.
Tästälähtien F. oleskeli Badenissa, salaisesti
edelleenkin suoden tukea ja hoivaa onnettomalle
puolisolleen ja hellästi valvoen lastensa
kasvatusta. Pojalleen hän ei tahtonut isältä ja
isoisältä väkivaltaisesti temmattua kruunua
tavoiteltavan. — On väitetty, että F. myöhemmin
solmi avioliiton poikansa ylevämielisen ja
hienosti sivistyneen opettajan, sveits. ylimyksen
de Pollier-Vernaud’n kanssa; tätä väitettä ei
kuitenkaan ole voitu todeksi näyttää. -Iskm-,

Fredrik Henrik (1584-1647), Oranian prinssi,
Alankomaiden maaherra v:sta 1625. Wilhelm I:n
nuorin poika, osoitti jo aikaisin sodassa
Espanjaa vastaan urhoollisuutta ja sotaista taitoa.
Vanhemman veljensä Moritzin kuoltua hän tuli
Alankomaiden maaherraksi ja kohotti tämän
valtion suureen kukoistukseen. Riitaisia
uskonto-puolueita hän koki sovittaa. Ulkopolitiikkaa
hän johti taitavasti ja liittyi Habsburg-suvun
ylivaltaa vastustaakseen Tanskaan, Ruotsiin sekä
Ranskaan. Sotapäällikkönä F. oli etevä,
varsinkin kaupunkien piirittäjänä ja valloittajana;
hänen johdollaan oppivat sotataitoa m. m.
Turenne ja Kaarle X Kustaa. F:n seuraaja oli
hänen poikansa Vilhelm II. G. R.

Fredrik Karl Nikolaus (Friedrich
K. N.) (1828-85), Preussin prinssi,
Wilhelm I:n veljenpoika. Saatuaan erittäin
huolellisen sotilaallisen kasvatuksen F. K. nuorena
upseerina otti osaa Slesvig-Holsteinin sotaan
1848. Johti Tanskan sodassa 1864 yhdistetyn
armeian preussil. osastoa, joka m. m. valloitti
Dybbolin linnoitukset. Ylipäällikön,
sotamarsalkka Wrangelin erottua F. K. sai kaikki
itä-valtalais-preussil. joukot komennettavakseen,
valtasi Jyllannin ja mursi tanskalaisten
vastarinnan. — 1866 v:n sodassa hän komensi I
preussil. armeiaa, löi useassa kahakassa Clam-Gallasin
johtamat itävaltal. joukot ja sai Sadowan
päivänä kestää raskaimman helteen. Saks.-ransk.

Fredrika Dorotea Vilhelmina.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0664.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free