Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fredrik Wilhelm ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1241
Fredrik Wilhelm—Fredriksbergin tehdas
1242
sodan syttyessä F. K. johti II saks. armeiaa.
Vionvillen ja Gravelotteu taisteluilla hän pakotti
Bazainen vetäytymään Metziiu, jonka
saartaminen hänelle uskottiin. Metzin kukistuttua (lokak.
1870) F. K. riensi Loiren varsilla taistelevan
Mecklenburgin suurherttuan avuksi. Useissa
perättäisissä otteluissa hän löi d’Aurelle de
Pala-dines’in armeian, pakotti sen vetäytymään
Or-leans’iiu ja valloitti tämän kaupungin (jouluk.
1870). Tammik. 1871 hän Le Mans’in verisessä
taistelussa musersi Chanzy’n johtaman läntisen
armeian, johon tapahtumaan sota
Keski-Rans-kassa päättyi. F., joka Metzin antauduttua
nimitettiin sotamarsalkaksi ja sodan loputtua Saksan
valtakunnan armeian kenraali-inspehtoriksi, oli
harvinaisen lahjakas sotapäällikkö, tarmokas,
lujatahtoinen ja arvostelukykyinen, nopeasti
päättävä ja päätöksensä nopeasti toimeenpaneva.
[W. Petsch. ,.Der eiserne Prinz"; W. Balck,
„Prinz F. K."] -Iskm-,
Fredrik Wilhelm (Friedrich W.)
(1771-1815), Brauuschwei g-L iiuebur g-ö 1 s in
herttua v:sta 1806, Karl Wilhelm Ferdinandin
(ks. t.) poika ja seuraaja. Kaikista Saksan
ruhtinaista F. W, joka jo nuoruudessaan oli
taistellut Ranskan vallankumouksellista
hallitusta vastaan, oli Napoleonin kiivain ja
leppy-mättömin vastustaja. Hänen vihaansa lietsoivat
ne monet väkivaltaiset teot, joiden uhriksi hän
itse, hänen omaisensa ja maansa joutuivat.
Auerstädtin taistelun jälkeen (1806)
ranskalaiset valtasivat Braunschweigin herttuakunnan,
jonka iäkäs ruhtinas kuolettavasti haavoitettuna
pakeni maastaan. Liityttyään Mecklenburgin
halki peräytyviin Preussin armeian tähteisiin ja
urhoollisesti puolustettuaan Lyypekkiä, F. W.
Ratkaun aseidenheitossa joutui ranskalaisten
vangiksi. Isänsä kuoltua hän 1806 tehdyn
pe-rintösopimuksen nojalla oli perivä kruunun,
mutta herttuakuntaa ei enää hänelle luovutettu,
vaan liitettiin Westfalenin kuningaskuntaan.
Kun lisäksi F. W:n suuresti rakastama puoliso
1808 kuoli maanpaossa, ei herttua enää saattanut
hillitä kostonhimoaan. Itävallan ja Ranskan
välisen sodan puhjetessa 1809 hän Saksan
valtakunnan hallitsevana ruhtinaana julistautui
Itävallan liittolaiseksi ja pestasi itsenäisen asejoukon,
joka mustista puvuistaan ja nahkalakkeihiu
kiinnitetystä pääkallon kuvasta sai nimen
musta 1. koston legioona. »Mustine
sotureilleen" F. W. hyökkäsi Saksiin ja valloitti
itävaltalaisten avulla Dresdenin, Meissenin ja
Leipzigin sekä taisteli sitten menestyksellisesti
Junofta vastaan Frankissa. Saatuaan tiedon
Znaimin aselevosta hän päätti omin päin jatkaa
sotaa ja lähti, mukanaan vain noin 1,800 miestä,
tarumaisen rohkealle retkelleen Böömin rajalta
Pohjanmerelle (heinäk. 25-elok. 7 p. 1809).
Leipzigin ja Hallen läpi musta legioona marssi
Westfalenin kuningaskuntaan ja valloitti
väki-rynnäköllä Halberstadtin. Ylivoimaisten
vihollisjoukkojen voimatta häntä estää, F. W. johti
legioonansa Weser-joen suulle, josta se
purjelaivoilla saatettiin turviin Englantiin. Herttua
itse astui Englannin sotapalvelukseen ja sai
parlamentilta runsaan vuotuisen eläkkeen.
Leipzigin taistelun jälkeen (1813) hän palasi
vapautettuun Braunschvveigiin, saamatta kuitenkaan
kauan hallita herttuakuntaansa. Kun nim.
Napoleon 1815 uhkaavana läheni Saksan rajoja,
tarttui hänen vanha verivihollisensa F. W.
ensi-mäisinä aseihin, liittyi 7,000 miehen suuruisine
osastoineen Wellingtonin johtamaan engl.-holl.
arraeiaan, jonka riveissä sankarillisesti
taistel-tuaan hän kaatui Quatrebras’n ottelussa kesäk.
16 p. 1815. [Vrt. W. Müllerin ja L. F. Spehrin
elämäkerrallisia kuvauksia; K. Niemeyer,
,,Hel-deuzug des Ilerzogs F. W. 1809"; v. Kortzfleisch.
,,Des Herzogs F. W. Zug durch Nord-Deutscliland
1809"; ,,F. W. v. Braunschweig in Stimmen
sei-ner Zeitgenossen".] -Iskm-,
Fredrik Wilhelm (saks. Friedrich
Wilhelm) II e s s e n-K a s s e 1 i n vaaliruhtinas
(1802-75), hallitsi v:sta 1831, jolloin hänen
isänsä Wilhelm II poistui maastaan. F:n koko
hallitusaika kului taisteluun hänen omia
alamaisiansa vastaan, syystä että hän tahtoi
syrjäyttää 1831 v:n valtiosäännön ja supistaa
kansaneduskunnan oikeuksia. Preussin ja Itävallan
välisessä sodassa 1866 hän asettui jälkimäisen
puolelle, mutta joutui preussiläisten vangiksi.
Hessen liitettiin Preussiin; jo sam. v. hän teki
Preussin kanssa sopimuksen, jonka mukaan hän
vapautti alamaisensa heidän
uskollisuudenvalastaan, mutta sai m. m. pitää Hessenissä olevan
fideikomissi-omaisuutensa. Kun hän tämänkin
jälkeen juonitteli Preussia vastaan, otettiin tämä
omaisuus 1869 takavarikkoon. J. F.
Fredrik (Friedrich) Wilhelm
Ludvik (1826-1907), Badenin suurherttua, Ruotsin
Kustaa IV:n Aadolfin tyttären poika, tuli 1852
isänsä kuoltua ja vanhemman veljensä
sairastaessa mielisairautta sijaishallitsijaksi, otti
suurherttuan arvonimen 1856 ja tuli kahta vuotta
myöhemmin veljensä kuoleman jälkeen yksin
suurherttuaksi. F. oli tarmokas, tarkkanäköinen
ja hyvänsuopa hallitsija. Hän vastusti
pontevasti katolilaisen papiston liiallisia vaatimuksia.
Maansa taloudellista kehitystä hän edisti
vapaamielisillä reformeilla. Jo aikaisin hän osoitti
harrastavansa Saksan yhdistämistä Preussin
johtoon. Hän meni 1856 naimisiin Preussin prinssin
Wilhelmin (keisarina Wilhelm I) tyttären
kanssa. Tosin hän vastoin tahtoansa oli pakotettu
olemaan Itävallan puolella v:n 1866 sodassa
Preussia vastaan, mutta jo 1868 hän otti
preussilaisen kenraalin solaministerikseen;
Saksan-Ranskan sodassa hän selvästi osoitti
saksalais-kansallista käsityskantaansa ja otti sitten
tehokkaasti osaa Saksan keisarikunnan luomiseen.
Sittemmin F. huomattavasti vaikutti uuden
valtakunnan politiikkaan ja nautti elämänsä
loppuun yleistä suosiota ja kunnioitusta sekä
Badenissa että koko Saksassa; varsinkin tämä ilmeni
hänen 25- ja 50-vuotisissa
hallitsijariemujuhlis-saan. F:n tytär Viktoria on Ruotsin
nykyinen kuningatar. K. B:dt.
Fredriksberg, osa Helsingin kaupungin
aluetta (vrt. Pasila). F:ssä on laajat
huvila-alueet, valtion omistama ampumakenttä sekä
valtion rautateiden ratapiha (veturitallit,
rautatieläisten asumuksia ja korjauspaja). F:n
asemalta erkanevat rannikkorata ja
Helsingin-Hyvinkään rata toisistaan. Jälkimäisen varrella
on F:n seisahduslaituri. — F:n
öljyvuo-rella on Tiedeseuran ilmatieteellisen laitoksen
normaali- ja leija-asema „I 1 m a 1 a". K. S.
Fredriksbergin tehdas, Suomen valtion rauta-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
