- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1245-1246

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fregattilintu ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1245

Fregattilintu

— Freiligrath

124(>

Fregattilintu

Fregatti.

jossa on raakapuut kaikissa mastoissa. Jos
aluksella on enemmän kuin kolme mastoa ja niissä
kaikissa raakapuut, nimitetään laivaa mastojen
luvun mukaan neli-, viisi- j. n. e. mastoiseksi
fregatiksi. F. W. L.

Fregattilintu (Tachypetes aquila),
melajal-kaisten lahkoon kuuluva, vaikka pitkäsiipisiä

paljon
muistuttava tropiikkien
lintu.
Melajalkai-sistakin ne
poikkeavat siinä, että
varpaat ovat vain
tyveltään
räpylöillä yhtyneet.
Jalat ovat sangen
lyhyet, joten
uimataito on huono.
Siivet ovat
sitävastoin tavattoman pitkät, 2,4 m
kärkien väliä;
koko linnun pituus on vain 1 m, josta pitkän,
kaksijakoisen pyrstön osalle tulee melkein
puolet. On paras lentäjä kaikista vesilinnuista. Väri
on mustanruskea, selkäpuoleltaan vihreä,
metallinhohtoinen. Leuanalus höyhenetön,
ihonvärinen, kiima-aikana koiras paisuttaa sen
mahtavaksi pussiksi. Asustaa kaikkien valtamerien
rannoilla päiväntasaajan seuduissa. E. W. S.

Freiberg [fräi-J, kaupunki Saksin
kuningaskunnassa Erzgebirgen rinteellä; 30,860 as. (1905).
On huomattava vuoriteollisuudestaan, perustettu
jo 1175 hopeamalmilöytöjen johdosta. V. 1902
oli hopeansaanti omista kaivoksista 12,000 kg ja
lyijyn 1,7 milj. kg. Myös kuparia ja kobolttia
louhitaan. Suuret määrät ulkomaisia malmeja
jalostetaan omien ohella, esim. hopeaa kaikkiaan
v. 1902 91,716 kg. Vuorityön tuotteisiin
perustuu monipuolinen metalliteollisuus; sitäpaitsi on
F:ssa kehruu-, sikari-, nahkatehtaita y. m.
Maa-ilmanmainio, 1765 perustettu
vuoriakate-m i a runsaine kirjastoineen, vuorikoulu y. m. —
Varhaisemmilta ajoilta on säilynyt m. m.
goottilainen tuomiokirkko, jossa kuuluisa ovi,
,,kultainen portti". E. E. K.

Freibergiitti ks. Falertsi.

Freiburg [fräi-J. 1. Kaupunki Badenissa (F.
im Breisgau) ; 76,283 as. (1906). F:n 14 kirkosta
on mainittava katedraali, punaisesta
hiekka-kivestä n. 1122-1260 rakennettu, goottilaisen
rakennustaiteen mestariteos. — Suurherttuallinen
palatsi, museo, teatteri ja 1460 avatun ,,Ludovico-

Albertina" yliopiston rakennukset ovat myös
huomattavat. Yliopistossa opiskelee n. 2,400
ylioppilasta, sen yhteydessä on m. m. kirjasto
(270,000 nid.). — F. harjoittaa vilkasta silkki-,
puuvilla-, rauta-, kone- y. m. teollisuutta, sekä
laajaa kauppaa m. m. rikkaan maaseutunsa
kanssa. F. perustettiin 1120. — 2. Kaupunki
Sleesiassa, Breslaun hallintoalueessa; 9,606 as.
(1905) ; suurta pellavateollisuutta, myös muita
tehdaslaitoksia. — 3. ks. Fribourg.

E. E. K.

Freidenfelt (Freudenfeldt),
Kristo-fer (1689-1743), soturi, syntyi Jääskessä, missä
hänen vanhempansa, sittemmin everstiluutnantti
Kristofer F., joka kunnostautui Inkerinmaalla
suuren Pohjan sodan aikana, ja Barbara
Grotenfelt asuivat. F. tuli luutnantiksi Smålandin
ratsurykmenttiin ja otti 1710 osaa tataarikaanin
luokse toimitettuun majuri Lagerbergin
johtamaan lähetystöön sekä sen jälkeen
turkkilais-tataarilaiseen sotaretkeen Venäjää vastaan. Tuli
ratsumestariksi 1714. kenraaliadjutantiksi 17IS,
Smålandin ratsuväen everstiksi 1732. F. otti
rykmentteineeu osaa Suomen sotaan 1741-43 ja
oli niitä, jotka sotaneuvostossa vaativat
urhoollista vastarintaa vihollista vastaan. Vei
Helsingin antaumuksen jälkeen ruots. ratsuväen
Uumajaan ja määrättiin päälliköksi
Länsipohjaan, jossa tarmokkaasti ryhtyi
puolustustoimiin. Yöllä marrask. 24 p:ää vasten (1742) hän
hyökkäsi Kemissä olevan kasakkaosaston
kimppuun, karkoitti sen sieltä ja auasti venäläisten
varastot. Keväällä 1743 hän varustautui
pohjoisen Pohjanmaan takaisin valloittamiseen,
karkoitti venäläiset Iistä ja tuli Kelloon asti likelle
Oulua; toinen partiojoukko oli tunkeutunut
Hailuotoon, mutta yrittäessään lähetä sitä F.
laivoineen joutui ajojäihin ja hukkui useimpien
seuralaistensa kanssa 20 p. toukok. 1743. F. oli niitä
harvoja upseereja, jotka pikku vihan aikana
ylläpitivät suomalaisteu ja ruotsalaisten vanhaa
sotamainetta. [C. G. Malmström, „Kristofer
Freudenfeldt, en minnesteckning" (Vårt försvar
1907).] K. O.

Freie Bühnen [fräie ly-] (saks.) ks. Vapaat
näyttämöt.

Freija ks. F r e y a.

Freikonservativ (saks.),
vapaakonservatiivi-nen. ks. Vapa a konservatiivinen
puolue.

Freiligrath [fräilihrätj, Ferdinand
(1810-76), saks. runoilija, oli politiikassa radikaali,
ajettiin senvuoksi moneen kertaan maanpakoon
ja karkoitettiin myös Sveitsistä ja Alankomaista.
Pari kertaa hän haki itselleen tyyssijan
Lontoosta, mistä toisen oleskelunsa jälkeen 1868
kansalliskeräyksen .avustamana saattoi palata
kotimaahansa. Hänen nuoruudenrunonsa
„Ge-dichte" (1838) saavuttivat yleisen suosion. F:n
runouden luonteenomaisia puolia oli jo aikaisin
voimakas ja väririkas kuvailu. Kokoelmissa ,,Ein
Glaubensbekenntnis" (1844) ja „Politische und
soziale Gedichte" (1849-51) ilmenee monasti
valtiollista kiihkoa ja jotain keinotekoista. Mutta
hänen myöhemmin, toisen englantilaisen
maanpakonsa aikana kirjoittamansa runot kuten myös
1870 kirjoittamansa isänmaalliset runot (,,IIurra
Germania", ,,Die Trompete von Gravelotte")
tietävät täyteläisten ja taiteellisten runovoimien

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0667.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free