- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1247-1248

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fregattilintu ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1247

Frej—Frenckell

1248

ilmoille puhkeamista. Hän siirtyy romantiikasta
kuvaamaan aikansa kansallista elämää. —
Uunoja F:n vanhemmalta, politiikasta vapaalta
ajalta sisältää kokoelma „Zwischen den Garben"
(1849). Hänen myöhäisimmät runonsa
ilmestyivät paitsi kootuissa teoksissa, kokoelmassa „Neue
Gedichte" (1870). F. oli etevä runojen kääntäjä.
Hänen kääunösteoksistaan ovat mainittavia
»Eng-lische Gedichte aus neuerer Zeit" (1846),
Shakespearen „Venus ja Adonis" (1849) ja
Longfel-low’ii »Hiawatha" (1857). Hänen kootut runonsa
ilmestyivät Stuttgartissa 1870 (6 nid.).
rSchmidt-Weissenfels, »Freiligrath, eine Biographie" (1876) ;
Buchner, „F. Freiligrath, ein Dichterleben in
Briefen" (1881) ; J. Rodenberg, „Erinnerungcn
aus der Jugeudzeit" (1899, 2 nid.) ; Kurt Richter.
„F. F. als übersetzer" (1899).] J. E-l.

Frej ks. F r e y r.

Frekvenssi (ransk. fréquence, < lat.
frequen-tia). paljous, usein uudistuminen, kävijätulva.
— Frekventeerata (ransk. fréquenter, <
lat. frequentä’re), käydä usein, käyttää
ahkerasti.

Frekventatiivinen verbi 1.
frekventatiiviverbi (lat. < frequentä’re - tehdä usein),
johdettu verbi, joka ilmoittaa kantasanan
ilmaiseman tekemisen usein tapahtuvaksi, esim.
hyppelee (kantasana: hyppää). A. K.

Fremantle [frimäntlj, Länsi-Austraalian
tärkein satamakaupunki. Swan-joen suussa, 2
pe-nink. Perthistä alaspäin. 21,000 as. (1907).
Aallonmurtajien suojaamassa satamassa kävi 1904
289 alusta, yhteensä 894,278 rekisteritonnia.
Kauppa-arvo 1902 303,s milj. mk.

Frémiet [-mi&], Emmanuel (s. 1824),
ransk. kuvanveistäjä, Ruden sisarenpoika ja
oppilas. Muovaili aluksi yksinomaan eläinkuvia,
mutta laajennettuaan ennen pitkää aihepiiriään
F. on osoittanut aivan erikoista monipuolisuutta
ja tavattoman runsasta, voimakkaan realistista
luomiskykyä. Hänen pääpyrkimyksenään on
ollut esittää draamallista liikuntoa
monumentaalisessa muodossa. F:n lukuisista
ratsukuvapat-saista mainittakoon „Jeanne d’Arc" (1874,
Pariisissa, ja 1889, Nancyssa) ja »Velasquez" (1890,
Louvren edustalla) sekä muotokuvapatsaista
Lessepsin jättiläispatsas Suezin-kanavan varrella
(1900). Hänen muovailemistaan taistelevien
eläinten ja ihmisten kuvista herätti aikoinaan
suurta huomiota »Gorilla rvöstää naisen" (1887).

E. R-r.

Fremissement [fremisrnä’] (ransk.), tärinä,
väräjäminen. — F. c a t a i r e, joissakin
sydänvioissa huomattavissa oleva rintakehän
väräjäminen sydämen kohdalla, vrt. F r e m i t u s.

M. O-B.

Fremitus (lat.), tärinä, väräjäminen;
rintakehän väräjäminen, joka huomataan esim.
keuhkojen kudoksen tiivistyessä, jolloin ääneen
puhuminen tahi myöskin taudillisen ilmiön
synnyttämän liman aikaansaama rätinä henkitorvien
haaroissa johtuu käsin tunnettavana värinänä
rintakehän ulkopintaan saakka, vrt.
Fremissement. M. O-B.

Fremling, Matthæus (eli M a 11 i a s, 1745
-1820), ruots. filosofi, v:sta 1782 teoreettisen
filosofian professori Lundissa. Kannatettuaan ensin
uolfTilaista rntsionalistista filosofiaa F. pian
siirtyi Loeken ja Ranskan ensyklopedistien esittä-

mään kokemusperäiseen aatesuuntaan.
Sittemmin Kant, Fichte ja Schelling häneen vaikuttivat,
ja hän esitti luennoissaan seikkaperäisesti
heidän oppejansa, mutta arvosteli myöskin sangen
teräväjärkisesti Kantia, m. m. teoksessaan
»För-sök tili en granskning af kantiska grunderna för
själens odödlighet och en Gud" (1798). Julkaisi
lukuisia latinankielisiä väitöskirjoja. Kiitettiin
selväaatteiseksi ja teräväjärkiseksi suullisessakin
filosofisessa opetuksessa. A. Gr.

Frémont [-o’-], John Charles (1813-90),
amer. tutkimusmatkailija. Vv. 1842-54 hän teki
viisi retkeä silloin melkein tuntemattomaan
»Kaukaiseen länteen" kartoittaen, tutkien ja
etsien sopivia teitä ratalinjoja varten. Hänen
matkakertomustensa perusteella mormonit
muuttivat Utahiin, ja eteläinen Paeific-rata
rakennettiin hänen löytämäänsä uraa. — Myöhemmin F.
oli päällikkönä orjasodassa, toimi myöskin
politiikan alalla, ja oli m. m. presidentin ehdokkaana
1S64. — Hänen tutkimusretkiensä tulokset
julkaistiin nimellä »Colonel C. J. Frémonfs
explo-rations". E. E. K.

Frémy [-mi’], Edmond (1814-94), ransk.
kemisti, 1842 professori ȃcole polytechnique"ssa
Pariisissa. Paitsi lukuisia tutkimuksia hän on
julkaissut suuren teoksen »Encyclopedie
chi-mique" (10 nid., 1881-94). Edv. Hj.

French [frens], John Denton
Pink-stone (s. 1852), engl. kenraali, oli mukana
buurisodassa, saavutti Elandslaagten voiton 1899,
otti 1900 erityisen ratsuväkidivisioonan
päällikkönä kunniakkaasti osaa englantilaisten
etenemiseen pohjoista kohti (ks. Buurisota),
nimitettiin 1901 I:n armeiakunnan päälliköksi.
1907 armeian ylitarkastajaksi.

French Lake [frens leik], kauppala suurella
suomalaisella farmiseudulla Yhdysvaltain
Minnesota-valtiossa. Ens. suom. asukk. n. v:sta 1875.
Pääasiallisesti harjoitetaan nisun- ja
maissin-viljelystä ja meijerinhoitoa. Paikkakunnan 2
meijeristä on toinen suomalaisten. W. P.

Frenckell-s u v u n kantaisä Suomessa oli
kirjanpainaja Johan Christoffer F.
(1721-79), joka 1740-luvulla siirtyi Saksasta Turkuun.
Hänen poikansa Johan Christoffer (II)
(1757-1818) toimi, kuten isäkin, akatemian
kirjanpainajana, perusti 1789 »Frenckellin
kirjakaupan" Turkuun ja osti Prunkkalassa olevan
Järvenojan paperitehtaan. Hänen poikansa

1. Johan Christoffer (III) F.
(1789-1844) tuli 1814 isänsä liikekumppaniksi (,,J. C.
Frenckell ja Poika"). Laajensi melkoisesti
kir-japainoliikettä, jota hän Turun palon jälkeen
jatkoi sekä Turussa että Helsingissä. Osti 1832
Tampereen paperitehtaan ja perusti Helsinkiin
Suomen ensim. kirjasinvalimon. Kustantanut
m. m. Suomalaisen kirjallisuuden seuran
ensi-mäiset julkaisut: Kultalan ja Kalevalan.

2. F r a n s V i 1 h e 1 m F. (1821-78), liikemies,
edellisen poika. Ylioppilas 1838, ryhtyi isänsä
kuoltua johtamaan Tampereen paperitehdasta,
joka hänen johdossaan kauan oli maamme suurin
ja tärkein; 1850-luvulla saatuaan paperikoneet
se saattoi lisätä tuotantoaan suuremmaksi kuin
maan kaikkien muiden paperitehtaitten yhteensä.
V. 1860 oli sen palveluksessa 147 työntekijää ja
valmisteiden arvo nousi 300.000 mk:aan; 2 v.
F:n kuoleman jälkeen olivat vastaavat määrät

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0668.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free