Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Frenckell, J. C. ja Poika ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1251
Frescobaldi—Freudenthal
1252
patologian ja terapian professoriksi, ollen
vihdoin (.1859-84) sisätautilääketieteen professorina
sekä Charité-sairaalan vastaavan osaston
johtajana. F:n maine alallaan perustuu varsinkin
hänen tieteellisiin julkaisuihinsa: ,,Die
Ver-dauung" (Wagnerin Handwörterbuch der
Physio-logie), »Die Brightsche Nierenkrankheit und ihre
Behandlung" (1851), „Klinik der
Leberkrankhei-ten" (2 nid. 1859-62). „Ueber den Diabetes" (1884).
F. perusti yhdessä Leydenin kanssa
lääketieteellisen aikakauslehden »Zeitschrift für klinische
Medici n". . M. O-B.
Frescobaldi [-a’-], Girolamo (1583-1644),
it. urkuri ja urkusäveltäjä; on suuresti
vaikuttanut fuugasävellyksen kehitykseen sekä yleensä
niin urkusoitossa kuin urkusävellyksessä
avannut uusia uria. Hänen oppilaitaan oli
Fro-berger. I. K.
Frese
ës-J, Jakob (1690 t. 1691-1729), suom.
runoilija, synt. Viipurissa, tuli ylioppilaaksi [-Turussa 1703, muutti, luultavasti 1711, Tukholmaan,
jossa toimi kanslistina kuninkaallisessa
kansliassa. Kuoli siellä pitkällisen taudin
riudutta-mana. Hänen runoistaan mainittakoon ,,Echo
å Sweriges allinänna frögde-qväden", jolla
juhlarunolla otettiin Kaarle XII vastaan hänen
kotimaahansa palatessaan (1715), »Andelige ocli
■^verldslige dikter" (1726), „Korta sedeläror och
sedetillämpningar" (sam. v.), ,,Passions-tankar"
(1728) ja »Några poëtiske samblingar" (sam. v.).
Hän on sekä taipumuksiltaan että
kivuloisuu-tensa vaikutuksesta syvästi uskonnollinen ja
hänen runonsa huokuvat sydämellisempää
hartautta kuin muut sen ajan uskonnolliset runot.
Hänen runoutensa on yleensä yksinkertaista,
tunnelmallista, vienoa ja surunvoittoista, jonka
takia häntä ja varsinkin hänen runosarjaansa
»Vårbetralctelser" on verrattu Creutziin,
Franzeniin ja muihin suomalaisiin runoilijoihin. —
F:n „Valda skrifter" toimitti P. A. Sondén 1826.
Hänen kootut teoksensa sisältyvät Hansellin
,,Samlade vitterhetsarbeten" nimiseen teokseen
(XX) ; A. Hultin toimitti 1902 F:n »Valda
skrifter", johon hänen elämäkertansa liitettiin.
[G. H. J. Ljunggren, ,,Minne af J. Frese"
(»Huolsin akat. toim. 1796", XLI 1867), V. Vasenius,
»Hist. ündersökningar om J. Frese" (Hist.
arkisto VIII, 1884) ja »Nytt och gammalt om
J. F." (»Nordisk tidskr. sam. v.) sekä E. Wrangel,
»Frihetstidens odlingshistoria" (1895).] E. H.
Fresenius f-st’’-], Karl Remigius
(1818-97), saks. kemisti, tuli 1843
maanviljelystieteelli-sen opiston professoriksi Wiesbadeniin ja perusti
1848 sinne tunnetun yksityislaboratorinsa. F:lla
on erittäin suuria ansioita analyyttisen kemian
kehittäjänä. Hänen teoksensa, »Anleitung zur
qualitativen ehemischen Analyse" (1841-95) ja
»Anleitung zur quantitativen ehemischen
Analyse" (1873-1887) (toisesta 17, toisesta 6
painosta), olivat aikoinaan yli koko maailman
käytettyjä oppikirjoja ja käännettiin useimpiin
sivistyskieliin. V. 1862 hän perusti
aikakauskirjan »Zeitschrift fiir analytische Chemie"
(ilmestyy edelleen). Hänen poikansa Hans F.
ou jatkanut isänsä työtä Wiesbadenin
labora-torissa ja mainitun aikakauslehden toimittajana.
Edv. TTj.
Fresko ks. F r e s k o m a a 1 a u s.
Freskomaalaus on seinämaalauslaji, jossa
kalkkiveteen sekoitetuilla kivennäisväreillä
maalataan tuoreelle (it. ai fresco), vasta
rapatulle muurilaastille, jonka aineosiin (kalkkiin ja
hiekkaan) värit kemiallisesti yhtyvät
muodostaen kristallimaisen, lujan ja vedessä vaikeasti
liukenevan pinnan. Maalattavan kuvan ääriviivat
merkitään maalauspintaan paperille (kartongille)
tehdyn piirustuksen mukaan. Itse maalaaminen
on liankalata ja vaatii varmaa kättä ja
tottumusta, sillä se suoritetaan vain osa osalta niin,
että taiteilija märällä laastilla peittää senverran
seinästä kuin hän yhteen menoon ehtii maalata;
työn täytyy käydä nopeasti, värien vaaleneminen
kuivaessa 011 otettava huomioon ja muutoksia voi
tehdä vain poisliakkaamalla laastia. — F. oli jo
vanhaan aikaan käytännössä (esim. Pompeiji) ;
kehittyi suureen kukoistukseen Italiassa 1300-,
1400- ja 1500-luvuilla, jolloin se syrjäytti
mo-saiikkimaalauksen. Senjälkeen f. tuli vasta
19:nnellä vuosis. laajemmin käytäntöön, myöskin
Pohjoismaissa, missä sen kestävyydestä ei
kuitenkaan vielä ole saatu varmoja takeita.
Ensi-mäiset varsinaiset freskot Suomessa maalasi
1850-54 Turun tuomiokirkkoon R. W. Ekman
(ks. t.), A. Gallén-Kallela teki 1900 freskon
»Kullervon sotaanlähtö" (Ylioppilastalossa
Helsingissä), sittemmin sama tait. koristi 1901-03
erään hautakappelin Porissa freskoilla
(suurimmaksi osaksi pilaantuneet). V. 1904 J. Rissanen
maalasi Helsingin kansankirjastoon freskon
»Työstä palaavia" sekä sen rinnakkaiskuvaksi
freskon »Konepajassa" kev. 1909 ja sam. v. svks.
Kuopion museo- ja kirjastotaloon freskon
,.Ki-venvääntäjät". Tampereen Johanneksen kirkon
varustivat 1906-07 freskoilla H. Simberg ja M.
Enckell (ks. n.). vrt. Seinämaalaus.
E. R-r.
Fresnel [frene’1], Augustin Jean
(1788-1827), ransk. fyysikko, sai opinnot suoritettuaan
insinöörinpaikan valtionpalveluksessa, josta
hänet kuitenkin innokkaana rojalistina, Napoleonin
palattua Elbasta. erotettiin (1815), mutta tuli
sittemmin majakkalaitoskomitean jäseneksi ja
vihdoin silta- ja tierakennusten yli-insinööriksi.
Tuli 1823 Tiedeakatemian ja 1825 Royal
socie-ty’n jäseneksi saaden viimemainitulta suuren
Rumford-mitalin 1827. — Valo-opin alalla F.
hylkäsi siihen saakka vallalla olleen
emissioni-teorian osoittaen sekä matemaattisesti että
kokeilla oikeaksi undulatsioniteorian (ks. Valo).
Tämän jälkeen F., osaksi yksinään, osaksi
yhdessä Aragon kanssa jatkoi tutkimuksiaan
ulotettuina valo-opin koko alalle. F. kokeili myöskin
valaistustekniikan alalla laatien m. m. majakoita
varten uuden järjestelmän, jonka mukaisesti
entiset metallipeilit korvattiin useista
konsentri-si.sta renkaista tehdyillä lasiliusseillä.
Valais-tuslaitos tehtiin kiertäväksi, joten se tuli
antamaan välkähdyksittäin lähtevää valoa.
Fresnelin peilit [frenelin] ks.
Interferenssi, valon.
Fretti ks. Hilleri.
Freudenthal ffrÖidentäl], Axel Olof (s.
1836), kielentutkija, tuli ylioppilaaksi 1854 ja
1866 skandinaavilaisten kielten dosentiksi, ollen
tämän aineen ensimäinen opettaja
yliopistossamme. V. 1878 hänet nimitettiin ruotsin kielen
ylimääräiseksi professoriksi. F. on ruotsalaisten
ja yleensä skandinaavilaisten kieliopintojen [»e-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
