- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1253-1254

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Freund ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1-253

Freund—

Fribourg

125-1

rustaja Suomessa ja sellaisena vaikuttanut
elä-hvttävästi varsinkin Suomen ja Viron
ruotsalaisten murteiden tutkimiseen. Hänen alotteestaau
perustettiin myöskin 1874 ruotsalainen
murre-yhdistys. F:n teoksista huomattavimmat ovat:
„über den Närpesdialect" (1878), „Om svenska
allmogemålet i Nyland" (1870), „Upplysningar
om Rågö- och Wicliterpamålet i Estland" (1875),
„Vöråmålet" (1889) ja „Ordbok öfver
estländsk-svenska dialektei na" (1887, yhdessä H. Wendellin
kanssa). J■ J■ M.

Freund [fröint], Herman Ernst
(1786-1840), tansk. kuvanveistäjä. V:sta 1817
Thor-valdsenin ensim. tansk. oppilas Roomassa.
Pääteos: jumalaistarullinen esitys
„Raguarök-(maailmanpalo-) friisi" (1825-26). [V. Freund,
,,H. E. F." (1883).] E. R-r.

Frey ks. F r e y r.

Frey [freij, Johan Hjalmar (s. 1856),
suom. bassolaulaja, syntyisin Viipurista; yliopp.
1873, esiintyi sekä kvartetti- että soololaulajana,
m. m. solistina 1878 Scliumannin „Paradies und
Peri"ssä. Opiskeli Milanossa 1880 Lamperti’n
ja rouva Della Vallen johdolla, ja esiintyi
Rooman Apollo-teatterissa 1881-82; jatkoi
opintojaan Leipzigissä 1884-85 Müllerin oppilaana, tuli
Pietarin keis. liovioopperaan 1885. V:sta 1909
Helsingin pohjoisen ruots. seurakunnan kanttori.

7. K.

Freya, Freyr (ks. t.) jumalan sisar ja samalla
puoliso, joka islantilaisissa lauluissa kuvataan
kissain vetämissä vaunuissa ajavaksi ja
lemmen-asioissa sekä synnytyksissä auttavaksi. Norjaan
ja Islantiin rajoittuva, verrattain myöhään
muodostunut jumalanimi. K. K.

Freycinet [fresinë’], Charles Louis de
Saulsesde (s. 182S), ransk. valtiomies, tuli
valtion vuori-insinööriksi, oli 1858-62
etelärata-vhtiön liikennepäällikkönä ja matkusteli 1862-67
hallituksen lähettämänä ulkomailla m. m. yleistä
terveydenhoitoa ja naisten ja lasten työoloja
tutkimassa. Keisarivallan kukistuttua F. toimi
Gambettan sotilaskabinetin päällikkönä
erinomaisen tarmokkaasti ja osittain suurta
stra-teegin taitoa osoittaen. Senaattiin 1876
valittuna F. liittyi tasavaltalaiseen vasemmistoon.
Hän oli yleisten töiden ministerinä 1877-79,
pää-ja ulkoministerinä 1879-80, jolloin laati
suurenmoisen suunnitelman rautatie- ja
kanavalaitok-sen parantamiseksi, uudelleen samoissa viroissa
tammik.-elok. 1882, tuli huhtik. 1885
ulkoministeriksi ja oli tammik.-jouluk. 1886 kolmannen
kerran pääministerinä. Vv. 1888-93 F. oli
sotaministerinä ja 1890-92 sen ohessa vielä kerran
pääministerinä. Hän toimeenpani joukon mitä
tärkeimpiä uudistuksia Ranskan sotalaitoksessa.
Panamajuttuun sekaantuneena F:n oli erottava,
mutta 1898-99 hän jälleen oli sotaministerinä.
Hänet luetaan uusimman ajan Ranskan
etevimpiin ja vaikuttavimpiin parlamenttimiehiin. F.,
joka on julkaissut suuren joukon sekä
tieteellisiä että muita teoksia, on Ranskan
tiedeakatemian ja Ranskan akatemian jäsen. K. B:dt.

Freyr, skandinaaveilla kasvullisuuden
miespuolinen jumala, jota etenkin Sveanmaalla
palveltiin. Upsalan pakanallisessa temppelissä hän
oli Thorin ja Odinin rinnalla kuvattuna suuri
miehenelin tunnusmerkkinään; häitä
vietettäessä hänelle uhrattiin. Toisen historiallisen

tiedon mukaan hänen kuvaansa kuljetettiin
talven tullen vaunuissa ympäri maata viljavan
vuoden aikaansaamiseksi. Rinnalla ajoi palvelijain
jalan seuratessa nuori papitar jumalan
aviollisena puolisona. Kaikkialla otettiin heitä vastaan
kestipidoilla, uhreilla ja kallisarvoisilla lahjoilla.
Freyrin suhteesta naispuoliseen
kasvullisuuden-jumalaan ks. Freya, Nertlius ja Njordr. Hänen
esiintymisestään suomalaisten ja lappalaisten
uskonnossa ks. S ä m p s ä ja V e r a 1 d e n o
1-m a i. K. K.

Freytag [fräitähj, Gustav (1816-95), saks.
kirjailija; hänen esikoisnäytelmänsä „Die
Braut-fahrt, oder Kunz von der Rosen" (1842) henkii
virkeätä huumoria, mutta on teknillisesti
kypsy-mätön. Sitten seurasivat .,nuoren Saksan"
suuntaiset näytelmät „Die Valentine" (1846) ja „Graf
Waldemar" (1847) sekä F:n draamallinen
mestariteos, huvinäytelmä ,,Die Journalisten"(1853),
(esitetty Suomessa), jossa hän pirteästi kuvaa
sanomalehtimiehiä ja puolueiden hyörinää ennen
vaaleja, luoden kaikkeen aitosaksalaista
huumoria. F:n historiallisten ja esteettisten
tutkimusten tuloksena olivat ,,Bilder aus der deutschen
Vergangenheit" (1859-67, 5 nid.) ja „Die Teehnik
des Dramas" (1863), jota viimemainittua pitkät
ajat Saksassa pidettiin draaman kirjoittamisen
lakikirjana. Vielä on mainittava draama ,,Die
Fabier" (1859), romaanit „Soll und Haben"
(1855) ja ,,Die verlorne Handschrift" (1864) sekä
sarja kulttuurihistoriallisia kertomuksia,
yhteisellä nimellä ,,Die Ahnen" (1872-81), joka
ilmaisee etevää laatukuvaustaitoa ja tarjoaa
historiallisesti tosia värejä, mutta osoittaa paikoin
runollisen keksimiskyvyn heikkenemistä. Hänen
kootut teoksensa ilmestyivät Leipzigissä 1886-88
(22 nid.). [F. Seiler, „G. F." (1898) ; A. Stern,
..Studien zur Literatur der Gegenwart" (1898) ;
L. Fulda, „G. F. als Dramatiker" (Deutsche
Revue 1896).] ./. 77-l.

Friaul ks. F r i u 1 i.

Fribourg [-bü’r] (saks. Freiburg).!
Kauttoni Sveitsissä, kaakkoon Neuchätel-järvestä;
1.669 km2, 132,777 as. (arv. 1907), joista 68,j %
ranskan kieltä puhuvia. 84,9 % katolisia.
Eteläosa on alppimaata, jonka mehevillä alppiniityillä
karjanhoito kukoistaa; maitotalous yksinään
tuotti 1901 ll,r, inilj. mk. Pohjoinen F. on
kumpumaata, hyvin hoidettuine vehnä- ja
ruis-peltoineen sekä valkojuurikas-, hedelmäpuu-,
viiniköynnös- ja vihannes-istutuksineen. Metsää
verrattain runsaasti. — Teollisuuden
palveluksessa oli 1901 2,682 työmiestä. — Kanttonin
hallitusmuoto (v:sta 1857) on
eduskunnallis-kansan-valtainen. Lakia säätää kansanäänestyksellä
valittu grand conseil, toimeenpaneva valta on
conseil d’état’ 11a. — 2. Pääkaupunki F.
sijaitsee Saane-joen partaalla rautateitten
risteyksessä; 20,300 as. (1908). Katolisen piispan istuin
ja ultramontaanisuuden pesäpaikka Sveitsissä.
F:.ssa on useita kirkkoja, m. m. komea,
goottilainen St. Nikolaus, luostareita, pappisseminaari
sekä 1889 perustettu, dominikaanien johtama
kansainvälinen katolinen korkeakoulu, jossa n.
600 opiskelevaa. F., jonka ympärille vähitellen
kanttoni muodostui, on perustettu 1178.
Kansallisesti hajaantuneen ja asemansa puolesta
kahden vastakohtaisen vaikutuksen alaisen F:n
kaupungin historia ja kehitys on ollut hyvin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0671.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free