- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1255-1256

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Freund ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1256

Fries—Friesen

1258

vaiherikas: keskiajalla se milloin liittyi Berniin
ja muihin kanttoueihin, milloin luopui niistä.
Varsinkin senjälkeen kuin jesuiitat 1540 saivat
jalansijaa kaupungissa tehden sen katolisen
vastareformatsionin keskustaksi, kärjistyivät F:n
ja protestanttisten naapurien välit. Vv.
1627-1847 oli F:ssa, väli-aikoja lukuunottamatta,
ylimysvaltainen hallitustapa; 1847, valaliiton
joukkojen miehitettyä F:n, jesuiitat karkoitettiin
ja vapaamielinen hallitustapa perustettiin, mutta
jo 1856 kirkollismieliset taas pääsivät valtaan,
muuttaen hallitustavan uudelleen vanhoilliseksi.

E. E. K.

Fric, Anton (s. 1832), tsek. eläintieteilijä,
kirjoittanut lukuisia teoksia Euroopan ja
etenkin Böömin nykyisestä ja kivettyneestä
eläimistöstä. ... K M L

Fricandeau [-Jcädö’] (ransk.), silavoitu ja
muhennettu lihapala (paisti).

Frida, Emil B o h u s, tsek. runoilija,
tunnettu nimellä Jaroslav Vrchlicky, ks. V r c
h-1 i c k y.

Friderici [-Vtsi], Daniel, saks.
musiikkiteo-reetikko ja säveltäjä, Rostockin kanttori;
sävelsi hengellisiä ja maallisia kuorolauluja (esim.
Bicinia sacra 1623, Amores musicales I-II, 1624
ja 1633, ja oli tehokkaasti mukana toimittamassa
suomalaisen Piæ Cantiones kokoelman toista
painosta (1625). jossa on useita hänen 2- ja
4-äänisiksi sovittamiansa lauluja. Hänen
kuorolaulua ja kuoronjohtoa koskeva teoksensa
„Mu-sica figuralis" (1618, 6:s painos 1677) oli hyvin
suosittu; monet hänen sävellyksensä, varsinkin
kokoelma „Deliciæ juveniles" (1654?), levisivät
laajalti pohjoismaiden kouluihin. I. K.

Fridericia f-i’siaj, Julius Albert (s.
1849), tansk. historioitsija. Kööpenhaminan
yli-opistonkirjaston alikirjastonhoitaja 1891,
historian professori 1899. „Den Danske Historiske
Forening"in sihteeri ja sen aikakauskirjan
„His-torisk Tidsskrift"in toimittaja. F:n tutkimukset
ovat erikoisesti kohdistuneet Tanskan 17:nnen
vuosisadan historiaan. Tärkeimmät julkaisut:
,,Danmarks ydre politiske Historie i Tiden fra
Freden i Lybek til Freden i Kjöbenhavn", I-II
(1876-81), „Adelsvældens sidste Dage. Danmarks
Historie fra Christian IV’s Dod til Enevældens
Indforelse" (1894), „Revolution og Napoleon I"
(1903) ja ,,Fra Wienerkongressen til
Februar-revolutionen 1815-48" (1905). Sitäpaitsi
julkaissut asiakirjakokoelmia, useita lyhyehköjä
tutkimuksia sekä yleistajuisia esityksiä m. m.
teoksissa „Danmarks Riges Historie" ja ,,Folkenes
Historie". -Iskm-.

Friedberg [frid-J, Emil Albert (s. 1837),
etevä saks. kirkko-oikeuden tutkija, v:sta 1869
kirkko- ja valtio-oikeuden professori Leipzigin
yliopistossa. Pääteos: »Lehrbuch des katolischen
und evangelisehen Kirchenrechts" (1879, 5 pain.
1903). Kokoelmasta „Corpus juris canonici" F.
on julkaissut uuden kriitillisen painoksen
1879-81. E. K-a.

Friedland [frid,lånt]. 1. Kaupunki
Pohjois-Böömissä; 6,241 as. (1900); villa- ja
puuvillatehtaita; maanviljelyskoulu. F:n vanha linna
sekä samanniminen herttuakunta kuuluivat
aikoinaan Wallensteinille. Kun herttuakunta
jaettiin Wallensteinin murhaajain kesken, joutui
linna Gallas suvulle, jonka haara Clam-Gallas

sen yhä vielä omistaa. — 2. Kaupunki
Mecklen-burg-Strelitzissä, 7,449 as. (1905). Vilja- ja
karjakauppaa. — 3. Kaupunki Itä-Preussissa,
43 km Königsbergistä kaakkoon; siellä Napoleon
I:n johtamat ranskalaiset (87,000) 14 p. kesäk.
1807 voittivat kenr. v. Bennigseniu komentamat
venäläiset (61,000). Voittajain mieshukka 13,s %,
voitettujen 33 %; taktillinen arvo (ks. t.) 0,ss.

-Iskm-,

Friedländer [frid-], Friedric h (1825-1901),
itäv. maalari, Waldmüllerin oppilas. Etup.
sotilas-kuvia ja henkilörikkaita kohtauksia Wienin ja
Schwabenin kansanelämästä. „Wiener
Ktinstler-genossenschaft"in pääasiallisin perustaja (1869).

E. R-r.

Friedländer [frid-]. Ludwig (1824-1909),
saks. klassill. filologi, prof. Königsbergin
yliopistossa 1856-92, julkaissut m. m. Martialiksen,
Petroniuksen ja Juvenaliksen teoksia,
kirjoittanut ansiokkaan Rooman kulttuurioloja
käsittelevän teoksen „Darstellungen aus der
Sitten-geschichte Roms" (7:s pain. 1901) y. m.

K. J. E.

Friedländer [frid], Max (s. 1852), saks.
musiikkitieteilijä ja laulaja, Garcian ja
Stockhause-nin oppilas, tuli 1894 dosentiksi ja 1903
professoriksi Berliinin yliopistoon. Pääteos: »Das
deutsche Lied im 18 Jahrhundert" (2 osaa,
1902). I. K.

Friedrich [frldrih] ks. Fredrik.

Friedrich [frldrih], Johannes (s. 1836),
saks. teologi, v:sta 1865 professorina
Münche-nissä, vastusti I. v. Döllingerin (ks. t.) kanssa
paavin erehtymättömyysoppia ja erotettiin sen
johdosta 1871 katol. kirkosta; sen jälkeen
»vanhakatolisen kirkon" (ks. t.) johtomiehiä.
Kirjoittanut huomattavia teoksia katolisuuden
uudemmasta historiasta (»Geschichte des
vati-kan. Konzils", 1877-87, 3 nid.; y. m.). J. G.

Friedrich [frldrih], Kaspar David
(1774-1840), saks. maalari. Dresdenin taideakatemian
professori v:sta 1817. Alkoi italialaisten ja
sveitsiläisten näköala- 1. veduuttakuvien asemesta
maalata runollisia tunnelmamaisemia etenkin
pohjoismaisista aiheista. Tutki ilma- ja
valo-probleemeja ja oli värityksessään raikas ja
voimakas. E. R-r.

Friedrichsd’or [frldrihsdö’r], preussil.
kultaraha, käytännössä 1750-1874, oli = 5 */s taaleria =
n. 20 Smk. 20 penniä.

Friedrichsruh [frldrihsni], linna Lauenburgin
piirikunnassa Schleswig-Holsteinissa; kauan
aikaa ruhtinas Bismarckin asuntona.

Friendly societies [frendli s9sa’itiz] (engl.,
,,avuliaisuusyhdistykset"), nimitys, jota
Isossa-Britanniassa käytetään sairas- ja hautaus- y. m.
keskinäisistä apukassoista (ks. t.).

Fries ffrls] (saks.), karkea, kiharapintainen
villakangas, jonka pinta on nukitettu ja nukka
ratineeraamalla vanutettu nyppyiseksi. E. J. 8.

Fries [fris]. 1. E 1 i a s M a g n u s F.
(1794-1878), kuuluisa ruots. kasvitieteilijä, tuli 1814,
päätettyään yliopisto-opintonsa, 20-vuotiaana
Lundin yliopiston kasvitieteen dosentiksi ja hoiti
vuodesta 1834, täytettyään 23 vuotta, professorin
virkaa. Muutti 1834 Upsalaan, missä
vastaanotti n. s. Borgströmin professuurin
»käytännöllisessä ekonomiassa"; vasta 1851 hän sai
kasvitieteen ja käytännöllisen ekonomian professorin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0672.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free