- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1257-1258

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fries ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1257

Fries—Friesen

1258

Elias Fries.

arvou ja tuli samalla kasvitiet. puutarhan ja
museon johtajaksi. — F:u tieteellinen harrastus

sai jo 12:nnesta
ikävuodesta määrätyn, läpi koko
elämän jatkuvan
suunnan. Hän aloitti silloin
sienitutkimuksensa ja
1811, tullessaan
ylioppilaaksi, hän tunsi ja oli
perusteellisesti selittänyt
muutamia satoja
sienilajeja, näitä kasveja,
jotka ennen häntä
ainoastaan hyvin vaillinaisesti
olivat olleet tieteellisen
käsittelyn alaisina.
Suotta eivät hänen
aikalaisensa kasvitieteilijät
antaneetkaan hänelle
„myko-logian perustajan" nimeä.
F. oli uuttera tieteellinen kirjailija ja
onnistunut tieteensä kansantajuistuttaja; hän oli myös
yhteiskunnallisiin kysymyksiin perehtynyt
ottaen pappissäädyssä osaa etenkin opetusasiain
ja maataloudellisten kysymysten käsittelyyn.
Hänen 60:n vuoden kuluessa ilmestyneistä
sieni-tieteellisistä teoksistansa mainittakoon:
„Sys-tema mycologicum" (1821-32), ,,Elenchus
fungo-rum" (1828), ,,Epicrisis systematis mycologici"
(1836-38), „Novæ symbolæ mycologicæ" (1851),
„Monographia Hymenomycetum Sueciæ"
(1857-63), „Hymenomyeetes europæi" (1874),
kallisarvoinen kuvateos ,,Icones selectæ
Hymenomycetum nondum delineatorum" (1867-75), sekä
sieni-eksikkaattiteos „Scleromyceti Sueciæ" (1819-22).
— F. on julkaissut laajoja tutkimuksia
jäkälistä-„Schedulæ criticæ de lichenibus suecanis"
(1824-28), „Enumeratio lichenum et byssaceorum
Scan-dinaviæ hucusque cognitorum" (1843),
,,Licheno-graphia europæa reformata" (1831), mikä teos
muutaman vuosikymmenen pysyi „likenologien
raamattuna", kunnes mikroskooppi tälläkin
kasvitieteen alalla avasi uusia näkö-aloja; myös
eksikkaattiteos „Lichenes Sueciæ exsiccati"
(1824-27). — Kotimaansa fanerogami-kasvistoa
hän myös käsitteli useissa teoksissa, joilla on
pysyvä merkitys pohjoismaisen kasviston
tuntemiselle: „Novitiæ floræ Sueciæ" (1814-23, 2:nen
pain. 1828, jatko 1832-42), „Flora hallandica"
(1817-19), ,,Flora scanica" (1835-37), „Summa
vegetabilium Scandinaviæ" (1846-49), sekä
tärkeä eksikkaattiteos „Herbarium normale"
(1836-65). Tunnettu on F:n kasvikunnan luonnollisen
järjestelmän suunnitelma, n. s. Friesin
järjestelmä (pääpiirteissään esitetty teoksissa
,,Sys-tema orbis vegetabilis" (1825) ja „Flora
scanica"). — Kansantajuisia ja
taloudelliskäytän-nöllisiä ovat: „Anteckningar öfver de i Sverige
växande ätliga svampar" (1836), kuvateos
„Sve-riges ätliga och giftiga svampar" (1860-66), sekä
„Botaniska utflygter" (3 nid., 1843-64).

2. Theodor (Tore) M a g n u s F. (s. 1832),
edellisen poika, kasvitieteilijä, v:sta 1857
kasvitieteen dosenttina Upsalan yliopistossa, v:sta
1S62 apulaisena, vv. 1877-99 professori, omistanut
työnsä pääasiassa pohjoisten jäkälien
tutkimiseen, joista julkaissut useita perustavaa laatua
olevia teoksia: ,.Monographia Stereocaulorum et
Pilophororum" (1858), eksikkaattiteos „Lichenes

Scandinavia; rariores et critici" (1859-65),
„Li-cheues arctoi Europæ Grænlandiæque" (1860),
„Genera Heterolichenum europæa recognita"
(1861), „Lichenes Spetsbergenses" (1867),
„Li-chenographia Scandinavica" I ja II (1871, 1874)
Linné-juhlaan (1907) ilmestyivät laaja ja
kuuluisa elämäkerrallinen teos „Linné.
Lefnadsteckning" 2:n pain., 2 nid., l:nen pain. 1903), myös
uusi painos Linnén ,,Classes plantarum"ista (1906)
ja ,,Flora Lapponica"n ruotsinnos (1905). F. on
tehnyt useita tieteellisiä matkoja sekä Ruotsin
eri osiin että useihin Euroopan maihin; hän on
myös ottanut osaa napaseutu retkikuntiin
käyden 1868 Huippuvuorilla, 1871 Grönlannissa ja
1857 ja 1864 Ruijassa. Julkaissut sarjan näiden
maiden kasvi- ja maantiedettä käsitteleviä
kirjoja. (J. A. W.)

Fries, Jakob Friedrich (1773-184S),
saks. filosofi, professori Heidelbergissä ja
Je-nassa, oli 1819-24 erotettuna virastaan
osau-ottonsa takia Wartburgin
„Burschenschaft"-juh-laan 1817. Teoksia m. m.: ,,Neue oder
anthro-pologische Kritik der Vernunft" (3 os., 1807),
,,Psychische Anthropologie" (2 os., 1820-21),
filosofinen romaani „Julius und Evagoras oder die
Schönheit der Seele" (2 os., 1814 ja 1822). F.
nojautuu Kantin filosofiaan, mutta muodostelee
sitä kokemusperäisemmäksi. Koko filosofinen
maailmankatsomuksemme on hänestä
perustettava sielutieteeseen, koska kaikki tosiasiat, joita
tunnemme ja jotka muodostavat maailmamme,
lähinnä ovat tosiasioita meidän tajunnassamme.
Vaarinottamalla sisällisellä havainnolla omaa
sielunelämäämme huomaamme, että
tietokykymme toimii sellaisten „aprioristen"
tajuamismuo-tojen eli käsitystapojen mukaan, jollaisia Kant
on osoittanut olevan. Siten F. arvelee, että Kantin
apriorinen tieto-oppi on rakennettava sisälliseeu
kokemukseen nojautuvan sielutieteen pohjalle.

A. Gr.

Fries, Samuel Andreas (s. 1867), ruots.
teologi, v:sta 1907 Oskarin seurakunnan
kirkkoherra Tukholmassa. F., joka Ruotsissa edustaa
raamatunkriitillistä suuntaa, on
raamatuntutkimuksen alalta julkaissut useita teoksia, m. m.
,,Israels historia" (1894) ja „Det fjärde
evange-liet och hebréerevangeliet" (1898). Jeesuksen
elämästä F. on julkaissut kansantajuisen
esityksen „Jesu lif" (1902). Dogmaattisessa suhteessa
F. on Ritschlin ja Harnackin oppilas, mikä
selvästi ilmenee hänen teoksessaan: „Fredrik Fehr,
hans verksamhet och betydelse som teolog1’
(1896). F. julkaisee myös sarjaa: .,1 religiösa
och kyrkliga frågor" ja esiintyy usein käsitellen
uskonnollisia kysymyksiä päivälehtien palstoilla.

E. K-a.

Friesen [frisen]. 1. Karl Sebastian
von F. (1846-1905), ruots. koulumies ja
poli-tikko; monessa sekä kunnallisessa että
valtiollisessa luottamustoimessa, valittiin 1896
valtiopäivien ensimäiseen kamariin, nimitettiin 1902
valtioneuvokseksi (kirkollisasiain päälliköksi),
jossa toimessa ollessaan pani toimeen Ruotsin
viimeisen oppikoulureformin (1904). Taitava
puhuja, jonka monipuolisiin tietoihin perustuvat
mielipiteet usein saivat yleistä kannatusta. —
2. Sixten Gabriel von F. (s. 1847).
edellisen veli, herättänyt huomiota samoilla
toimialoilla kuin veljensäkin. V:sta 1885 toisen ka-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0673.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free