- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1259-1260

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fries ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1259

Friesland—Friisiläiset

1260

marin jäsen, 1893 valtiopankin valtuutettu. V.
1900 muodostuneen ,,vapaamielisen
kokoomuspuolueen" johtajia; oli 1899, 1900 ja 1902
tärkeän n. s. „Friesenin ääni-oikeusehdotuksen"
esittäjiä. —- Siirtyi 1905 ensimäiseen kamariin.

E. E. K.

Friesland 1. Vriesland ffrls-] maakunta
luot. Alankomaissa, 3,320 km2, 357,423 as. (1907),
siis 108 km2:llä. Maassa, joka rannikolla on
sangen hedelmällistä marskia ja sisä-osissa
karumpaa geestiä, harjoittavat hyvinvoivat
asukkaat, kielensä ja vaatepartensa säilyttäneet
friisiläiset, maataloudellisia elinkeinoja,
vieden ulkomaille varsinkin karjanhoidon
tuotteita. Tehdasteollisuus mitätön. Pääkaup.
Leeu-warden. (E. E. K.)

Frietzky [frUslcy], Klas de (1727-1803),
ruots. tehtaanomistaja ja valtiopäivämies, otti
v:sta 17(50 osaa valtiolliseen elämään ja oli
1765-66 valtiopäivistä alkaen myssypuolueen johtajia ;
alistui v:n 1772 vallankumoukseen, mutta oli
Kustaa III-n myöhemmillä valtiopäivillä
vas-tustuspuolueen etevimpiä johtajia kuuluen m. m.
niihin, jotka kuningas antoi vangita 1789
valtiopäivillä. J. F.

Frigg, islantilaisissa lauluissa ylijumalan
Odi-nin puoliso ja Balderin äiti; esiintyy myös
läntisillä germaaneilla muodossa Frija Wodanin
puolisona. Hänestä sai latinalaisen Vpnuksen
päivän mukaan perjantaipäivä nimensä
(muinais-saksal. friadug. anglosaks. frigedceg, ruots.
fre-dag). Tämän jumalattaren muodostumiseen ja
mahdollisesti syntymiseenkin on katolilainen
Neitsyt Maarian kultti vaikuttanut. Friggin
asunto Fensalir. ,,meren salit", saa selityksensä
„Maria" sanan yhdistämisestä latinalaiseen mare
(=meri) sanaan. K. K.

Frigidarium [frlgidä’] (lat., < frVgidus =
kylmä), muinaisroomal. kylpimöissä kylmien
kylpyjen osasto, vrt. Caldariu m.

Friis, Jens Andreas (1821-96), norj. lapin
kielen ja kansatieteen tutkija, jolle alalle
antautui suoritettuaan 1844
jumaluusopinkandidaatti-tutkinnon. Lähetyssaarnaaja Stockflethin johdolla
aloittamiensa lapin ja suomen kielen opintojen
jatkamista varten hän 1849 sai matkarahan
oleskellakseen ensin Elias Lönnrotin luona Suomessa,
senjälkeen Ruijassa. V:sta 1851 hän luennoi
lapin ja suomen kieltä Kristiaanian yliopistossa,
tuli 1863 lehtoriksi yliopistoon ja 1866 maan
r.n-simäiseksi professoriksi samassa aineessa.
Opintojensa sekä useiden pitkällisten matkojen
kautta, joita hän teki Norjan, jopa Suomen ja
Venäjän Lappiinkin ja Vienan Karjalaan, hän
tutustui perinpohjin etenkin Pohjois-Norjan
kansallisuuksista rikkaiden seutujen kielellisiin ja
kansatieteellisiin oloihin. Hänen laaja
kirjailija-toimensa koskikin niinhyvin kieltä (,,Lappisk
Grammatik" 1856, „Lappiske Sprogprover" 1856
ja ennenkaikkea hänen pääteoksensa „Lexicon
lapponicum" 1885-88) kuin folkloorea („Lappisk
Mythologi, Eventyr og Folkesagn" 1871) ja
kansanelämää (,,En Sommer i Finmarken, Russisk
Lapland og Nordkarelen" 1871) sekä
kansatieteellisiä asutussuhteita („Ethnografisk kart over
Finmarken" 1861-62 ja ,.Ethnografisk kart over
Tronisø Amt" 1890). Urheilijain keskuudessa
hän saavutti suuren auktoriteetin etevänä
kalastajana ja peuranpyytäjänä samoinkuin puolit-

tain kaunokirjallisella teoksellaan „Tilfjelds
i Ferierne" (1876) ; kokonaan kaunokirjallisella
alalla hän liikkuu romanttisessa ja suurta
suosiota saavuttaneessa kertomuksessaan „Fra
Finmarken" (1881), joka „Lajla" nimisenä on
käännetty useille Euroopan kielille. Huomattava on
vielä, että F:llä on melkoinen osuus 1895
kokonaisuudessaan ilmestyneen lappalaisen Raamatun,
etenkin U. T.-n toimittamisessa, samoinkuin hän
aikaisemmin oli toimittanut useita hengellisiä
kirjoja lapinkielelle. — Suomeksi on ilmestynyt
Friisin „Laila" (1883) sekä J. Krohnin
toimittamana toineu painos „Lappiske Sprogprøver"
teoksesta nimellä ,,Lappalaisia tekstejä
sanakirjan kanssa" (1885). Fr. Ä.

Friisein-saaret, pitkä saarijono Pohjanmeren
rannikolla, joista Texel Hollannin rannalla
eteläisin, Fanø Tanskan edustalla pohjoisin.
F.-saaret ovat jäännöksiä aikaisemman mantereen
rannasta, jonka yli meri 13-17:nnellä vuosis.
tulvaili rikkomalla merenpuoleisen dyyni-vallin.
Pakoveden aikana meri hetkeksi jättää
anasta-mansa alueen, ,,watt", joka silloin kuivuneena
yhdistää saaret mantereeseen. Saaret jaetaan
Länsi-, Itä- ja Pohjois-Friisiläisiin. Nimensä
F.-saaret ovat saaneet asukkaistaan, friiseistä
(ks. t.). (E. E. K.)

Friisi (ransk. frise), kolmiosaisessa antiik.
palkistossa keskimäinen arkkitraavin ja katto-

Friisi Aurelianuksen auringontemppelistii Roomassa.

listan välinen osa. vrt. P a 1 k i s t o. — F. on
myöskin yleinen nimitys maalauksilla eli
veistoksilla koristetuille seinänaulioille. U-o X.

Friisikangas, plyssin kaltainen kangas, mutta
eroaa tästä siinä, että sen pinnan muodostavat
lankalenkit tai silmut, joita ei ole leikattu auki.
Kankaaseen kuuluu kaksi loimijärjestelmää,
joista toinen kuteen kanssa muodostaa koossa
pitävän sidoksen ja toinen löysempi loimi
muodostaa silmut tai lenkit pintaan. E. J. S.

Friisiläiset 1. friisit (lat. Frisii, Frisö’nes),
germaanilainen kansanheimo, asui alkuaan
Pohjanmeren rannalla Reinin ja Emsin välillä
harjoittaen maanviljelystä, karjanhoitoa, kalastusta
ja merenkulkua. F. ovat läheistä sukua
anglosakseille, joiden naapureina he ennen näiden
siirtymistä Brittein-saarille asuivat muodostaen
ajanlaskumme ensi vuosisatoina yhdessä
anglo-friisien 1. ingvoirien kanssa (lat. inguævones)
kansan. Drusus ja Germaniens laskivat friisit
roomalaisvallan alaisiksi Kristuksen syntymän
aikoihin. Alkupuolella keskiaikaa f:n maa
ulottui kauemmas sekä länteen että itään ja
jakaantui kolmeen osaan: Länsifriisinmaahan (nyk.
Alankomaiden maakunnat Seelanti, Pohjois- ja
Etelä-Hollanti sekä osa Utrechtia), Keskifriisin-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0674.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free