- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1263-1264

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Friisin kieli ja kirjallisuus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1263

Frimodiggrund —Frode

1264

jälkimäisen kehoituksesta häu rupesi
kirjoittamaan Viipurin suomalaisiin sanomiin; näistä
kirjoituksista muutamat julkaistiin eri kirjana:
»Lukemisia Suomen rahvaalle". F. esiintyi myös
suomalaisena kaunokirjailijana ja toimitti
Pietarissa Pietarin sunnuntailehteä ja Pietarin lehteä.
V. 1879 hän muutti asumaan Jaakkimaan
ostamalleen maatilalle. 77. O.

Frimodiggrund [frimüdig-], valkoinen
kahdeksankulmainen, valkoisella rautateliueellä
seisova johtoloisto samannimisellä kalliolla
Yks’-pihlajan satamassa. K. 8.

Fringilla ks. Peipposet.

Frisch, fromm, fröhlich, frei (terve
hurskas, iloinen, vapaa), saks.
voimis-telijain, alkujaan F. L. J a h n i n (ks. t.)
lausumat tunnussanat, jotka tav.
merkitään neljällä ristin muotoon asetetulla
F.-kirjaimella.

Frisches Haff, 825 km2 suuri rantameri
Preussissa, 80 km pitkä, 2-18 km leveä, syvyys
5 m. Sen erottaa Itämerestä Frische N e
h-r u n g, matala. 52 km pitkä, 2-3 km leveä
särkkämuodostus. F. H:iin laskevat Nogat,
Passarge, Frisching sekä Pregel, vrt. Haff.

Friseerata (ransk. friser), kähertää ja
järjestää tukka, kammata. — Frisyyri (ransk.
frisure), hiuslaite, käherrys. — Frisööri
(ransk. friseur), kähertäjä.

Frisenheini [-is-]. Johan Henrik (ennen
aateloimistaan Frisius; k. 1737), vapaaherra,
muutti syntymäkaupungistaan Nevanlinnasta,
jossa harjoitti kauppaa, Viipuriin, kun
venäläiset 1703 olivat valloittaneet Nevanlinnan.
Viipurin piirityksen aikana ja sotavuosina
1713-14 hän omalla vastuullaan hankki suuria summia
Suomen sotavoiman varustamiseksi. Hänet
nimitettiin 1710 Suomen armeian
sotakomisariuk-seksi ja seur. v. kauppakollegin asessoriksi. F.
saavutti yleistä tunnustusta epäitsekkäisyytensä
ja rehellisyytensä vuoksi; kohosi sotaneuvok
seksi ja korotettiin aatelissäätyyn 1716. Kun
LTudenkaupungin rauha 1721 oli solmittu,
nimitettiin F. uuden Kyminkartanon läänin
maaherraksi ja asettui Lappeenrannan kaupunkiin;
toimi 16 vuotta erinomaisella tarmolla
järjestyksen palauttamiseksi maaherrakunnassaan.
Korotettiin 1727 vapaaherraksi. E. M-a.

Frisius ks. F r i s e n h e i m.

Frisons [frizö’] ja Frisonets [-zone’t] (ransk.),
veistisilkki, joka saadaan kokoonin ulkopinnasta.

E. J. 8.

Frisyyri ks. F r i s e e r a t a.

Frisööri ks. Friseerata.

Frith [-ip], William
Powell (s. 1819), engl.
maalaaja. Englannin suosituimpia
laatukuvamaalaajia. Valitsi
aiheensa etup. englantilaisten
ruuoilijain teoksista,
myöhemmin myös oman aikansa
elämästä. Humorisesti kertova
puoli huomattavampi kuin
puhtaasti taiteellinen.
[»Autobio-graphy" (1887).] E. R-r.

Fritillaria, pikarililja,
liljakasvisuku, n. 40 lajia pohj.
lauhkeassa vyöhykkeessä.
Kukat nuokkuvia, jokaisen kehä- Fritillaria meleagris

lehden tyvessä mesikuoppa. Ahvenanmaalla
kasvaa F. meleagris perin harvinaisena, sitä myös
viljellään puutarhoissa samoin kuin komeaa F.
imperialisti. (J. A. W.)

Fritjofin satu (isl. Fridpjöfs saga ens
froelcna), muinaisislantilainen satu, jonka
nykyään tunnettu muoto on synt. n. 1300. Islannin
kielisenä ja varustettuna ruots. käännöksellä
Björnerin toimittamassa »Nordiska kämpadater"
(1737). Samoin isl.-kielisenä L. Larssonin
julkaisema (1893-1901) ; Arfwidssonin ruotsinnos
(1839) ja F. G. Nyströmin (1867). Tanskalainen
O. J. Samsøe ja ruotsalainen Esaias Tegnér ovat
antaneet sille runopukuisen muodon. Tegnérin
romanssijakso »Frithiofs saga" (1825) on
enimmin tunnettu kaikista Ruotsin kirjallisuuden
tuotteista ja itse satu on tässä puvussaan
levinnyt yli koko Euroopan ja Euroopan rajojen
ulkopuolellekin. E. H.

Fritzner [frits-J, Johan (1812-93). norj.
pappi ja kielentutkija, vaikutti sielunpaimenena
eri osissa Norjaa — muun muassa 7 vuotta
Ruijassa (Vesisaaressa) — v:een 1877, jolloin hän
erosi papintoimestaan ja asettui asumaan
Kris-tiaaniaan yksinomaan harjoittaakseen
kielitieteellistä kirjailijatointa. Jo 1867 hän oli
julkaissut suuren teoksensa »Ordbog over det gamle
norske sprog"; sen v. 1896 ilmestynyt toinen
painos 011 muinaisnor jan täydellisimpiä ja
luotettavimpia sanakirjoja. Lapinkin kieleen sekä
lappalaisten tapoihin ja jumalaisuskoon hän oli
Ruijassa tutustunut ja on tällä alalla julkaissut
useita tärkeitä kirjoituksia (aikakauskirjoissa
»Nor" ja »Norsk historisk tidskrift"). R. S.

Friuli [-i-] (saks. F r i a u 1, < room. Forum
Julii). aikaisemmin itsenäinen herttuakunta
Koillis-Italiassa, n. 9,000 km2 ja n. 700,000 as.
Tämän alueen roomalaiset valloittivat 2:sella
vuosis. e. Kr» jonka jälkeen se on monesti
vaihtanut isäntää. 7-10:nnellä vuosisadalla F.
muodosti eri herttua- eli markkreivikunnan,
jonka omistajista Berengar 888 julisti itsensä
Italian kuninkaaksi, jota arvoa alinomaisissa
taisteluissa puolusti, kunnes 924 murhattiin.
Viimeksi 1814 F. liitettiin Itävaltaan, jonka
kuitenkin 1866 täytyi luovuttaa italialaisille siitä
suuri alue: nykyinen Udinen maakunta sekä osa
Venetsian maakuntaa ; Itävallalle jäi Görz
Krai-nin herttuakunnassa. F:n asukkaat, f u r 1 a
a-n i t, joilla on oma kielimurteensa, ovat
todennäköisesti latinalaistuneiden kelttien jälkeläisiä,
joihin ou sekoittunut italialaisia ja sloveenilaisia
aineksia. E. E. K.

Frobisher [-bisa], Sir Martin (n. 1535-94),
engl. löytöretkeilijä ja merisankari. Lähti 15 76
Luoteisväylää etsimään, löytäen Baffin-maahan
pistävän Frobisher-bayn, jota hän piti salmena.
Luullen kullanpitoisiksi eräitä retkellä tavattuja
arvottomia maamöhkäleitä hän johti sinne vielä
kaksi uutta retkikuntaa. Kunnostautui
»Voittamattoman armadan" hävittämisessä; sai
surmansa sotaretkellä Ranskassa. (E. E. K.)

Frode [-Ö-], tansk. tarukuningas, mainitaan
hallinneen semmoisella onnella ja voimalla, että
koko valtakunnassa hänen aikanansa vallitsi
yleinen rauha, n. s. »F r o d e f r i d e n". Hän
sääti kansalle lakeja ja oli niin arvossa pidetty
ja pelätty, että kultarengas, jonka hän ripusti
maantien viereen Jällingen kankaalle, jäi vuosi-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0676.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free