- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1265-1266

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Froissart ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1265

Froissart—Frostating

1266

kausiksi varkailta ja pahantekijöiltä koskematta.
Kuningas Frodella oli myöskin kuuluisa
Grotte-mylly (ks. t.), jota hän orjanaisillaan Fenjalla
ja Menjalla jauhatti. K. G.

Froissart [fruasä’r], Jean (n. 1337-n. 1404),
ransk. historiankirjoittaja, oli jonkun aikaa
Englannin kuningattaren Filippan palveluksessa
ja matkusteli paljon Skotlannissa, Ranskassa ja
Italiassa tutustuakseen oman aikansa
tapahtumiin ; saavutti Ranskaan palattuaan uusia
ylhäisiä suosijoita; kirjoitti laajan kronikan
(»Croni-ques de France, d’Angleterre, d’Écosse,
d’Es-pagne, de Bretagne"), joka käsittää vuodet
1325-1400 ja jossa etupäässä kerrotaan Ranskan ja
Englannin välisestä pitkällisestä
vallanperimys-sodasta. F:n esitystapa on vilkasta ja
havainnollista, mutta hänen tiedonantonsa ovat
epäluotettavia; sepitti myöskin suuren joukon
runoelmia; kuoli kanonikuksena Chimay’ssa.
Hänen teoksensa ovat julkaisseet Kervyn de
Letten-hove (29 nidettä, 1870-77) ja S. Luce (8 md.,
1869-88; 9-11 nid. Reynaud, 1894-99). [M.
Dar-mesteter, ,,Froissart", G. Paris ja A. Jeanroy,
„Extraits des chroniqueurs fran^ais".] J. F.

Fromage [-mäz] (ransk., it. formagio < mlat.
formä’ticurn = kaavaan tehty), juusto.

Fromentin [fromätä], Eugène (1820-76),
ransk. maalari ja kirjailija, Cabat’n oppilas.
Matkusteli 1840 ja myöhemmin Algeriassa,
Saharassa ja Egyptissä. Itämaisaiheisissa
tauluissaan (esim. algerial. moskeia, Gasellin-ajo,
Karavaanin levähdys y. m.), joissa hänen
mieliaiheenaan on arabialaisen hevosen esittäminen ja
joiden väreissä usein on joku vallitseva pääsävy,
hän osoittautuu herkäksi koloristiksi. Oli
muuten läpeensä kriitillinen henki. Romaani
»Dominique" (1863) on psykologisesti hieno ja syvä
kuvaus sen taiteilijan katkeruudesta, joka
tuntee teoksensa keskinkertaisiksi.
Matkakuvauksissaan, „Un été dans le Sahara" (1857) ja ,.Une
année dans le Sahel" (1859) hän esittää
erämaan luontoa ja siitä saamiaan vaikutelmia
värikkäällä loistolla, mikä voittaa hänen
maalauksensa. Tutkielmassaan „Les maitres
d’autre-fois" (1876) hän on Belgian ja Hollannin
vanhoista mestareista luonut niin sattuvia
luonnekuvia, että tämä kirja on uudemmau
taidekirjallisuuden ensimäisiä. fGonse, »Eugène F.,
peintre et écrivain" (1881).]

Frommel, Emil Wilhelm (1828-96), saks.
uskonnollinen kirjailija. F» joka sotapappina
oli mukana ranskalais-saksalaisessa sodassa
1870-71, on siitä julkaissut arvokkaita muistelmia.
Suurin vaikutus hänellä on ollut uskonnollisena
kansankirjailijana; teos »Aus Lenz und Herbst"
on käännetty usealle kielelle (suom. »Kevättä ja
syksyä" 1897). Myöhemmin on suomeksi ilmes
tynyt: »Kartanoita kalliolla" 1901.
Harvinaisella tavalla yhdistyvät Frommelin kirjoissa syvä
vakavuus ja raikas huumori. E. K-a.

Fronde [fröd] (ransk., oik. = linko), Pariisin
katupoikain käyttämistä lingoista nimensä
saanut kapinaliike, joka suuntautui kardinaali
Mazarin’in johtamaa Ranskan hallitusta vastaan
1648-53. F:n toimeenpanijoina olivat Pariisin
parlamentti ja ylhäisaatelisto, joka
tyytymättömänä Richelieu’n perustamaan kuninkaalliseen
itsevaltiuteen halusi saada takaisin entisen
vaikutusvaltansa. Kapina ei vienyt tarkoite-

tuille perille; sen johtajista mainittakoon Paul
de Gondi (Retzin kardinaali), Contin prinssi ja
suuri Condé (ks. t.). — F r o n d e u r,
tyytymätön henkilö, vallassa-olijain moittija.

Frons (lat.), otsa. — O s frontis, otsaluu.

Frontier, kaivanto Yhdysvalloissa, Wyomingin
valtiossa. Suomalaisia on siellä sangen
lukuisasti. W. P.

Frontinus [-1’-], Sextus Iulius (k. 103
j. Kr.), roomal. soturi ja kirjailija, toimi
sotapäällikkönä Britanniassa 76-78 j. Kr. ja tuli 97
Rooman vesijohtojen ylivalvojaksi (curalor
aquarum). F. kirjoitti m. m. teoksen
Sotajuonista (»Strategemata", 3 kirjaa) sekä
ansiokkaan käsikirjan Rooman vesijohdoista (»Deaquis
urbis Rornæ", 2 kirjaa, julkaissut Fr. Buecheler,
1858). K. J. H.

Frontispice [frötispi’s] (ransk., < lat. frons =
otsa, ja aspi’cere = katsoa), rakennuksen
pää-fasadi kokonaisuudessaan t. sen päätyyn
päättyvä valta-aihe; kirjan kuvallinen otsikkolehti.

U-o N.

Fronto, Marcus Cornelius (k. n. 170
j. Kr.), roomal. puhuja ja kirjailija, syntyisin
Numidian Cirtasta. F. toimi kauan Roomassa
asianajajana ja puhetaidon opettajana, oli
konsulina 143 ja valittiin keisarillisten prinssien
M. Aureliuksen ja L. Veruksen kasvattajaksi.
F. sai elinaikanaan osakseen erinomaisen suurta
kunnioitusta ja ihailua sekä loi erityisen
koulukunnan (Frontoniani). Hänen nykyaikaan
säilyneet kirjoitelmansa, etup. hänen
kirjeenvaihtonsa, osoittavat kyllä hänen taipumustaan
vaulianaikuiseen kielenkäyttöön, mutta eivät
muuten herätä mitään mielenkiintoa. F:n
teokset ovat julkaisseet m. m. A. Mai (1815, 1823),
S. A. Naber (1867). E. Hauler ja W. Studemund.

K. J. n.

Fronton [frötö] (ransk.), pääty,
sisäänkäytä-vien ja ikkuna-aukkojen kolmiomainen t.
kaari-päätteinen otsikko-aihe, alkuaan
aiheutuen satulakattoisen kreik.
temppelin päätykolmiosta (kuva a).

U-o N.

Frontti (ransk.
front, < lat. frons
= otsa), etupuoli;
se sotajoukon sivu, jonka on määrä olla
etumaisena, taisteluasennon etumainen puoli.

Frossard [frosä’r], Charles Auguste
(1807-75), ransk. kenraali. Taisteli urhokkaasti
Algeriassa, Italiassa ja Krimillä. Määrättiin
1870 sodan puhjetessa Reinin armeian 2:sen
ar-meiaosaston komentajaksi. Kärsi,
miehuullisesti puolustauduttuaan, Forbachin (Spicherenin)
luona elok. 6 p. 1870 tappion, kun lähistössä
olevat Bazainen ja de Faillyn osastot eivät suoneet
hänelle apuaan. Oltuaan elok. 16 ja 18 p.
osastoineen osallisena Vionvillen ja Gravelotten
taisteluissa, F. Bazainen armeian kera joutui
saarretuksi Metziin, jonka kukistuttua hänet
sotavankina vietiin Saksaan. V. 1874 F. nimitettiin
Ranskan linnoituskomitean puheenjohtajaksi.

-Iskm-.

Frostating, Pohjois-Norjan vanhat
kansan-käräjät, joita kuningas Haakon Hyvän sanotaan

Fronton.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0677.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free