- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1269-1270

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Frugård ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

12tii)

Frugård—Fryxell

1270

sella valtiokaappauksella pelasti tasavallan
kuningasmielisten puolelta uhkaavasta vaarasta.

Frugård [frügörd], maatila Mäntsälässä
Uudellamaalla. Kun Kaarle IX oli Henrik
Wreden leskelle Gertrudille, synt. v. Ungern
Sternberg, lahjoittanut 12 verotilaa Mäntsälän
Nummen kylässä, niin sai tämä oikeuden
rakentaa mainittuun kylään päätalon, jonka nimeksi
annettiin F. — Wreden suvulta tila joutui 1706
kaupan kautta Nordenbergille, joka aateloittuna
kantaa nimeä Nordenskiöld ja jonka suvun
hallussa osa tilasta on vieläkin. Tilaan on
kuulunut 1,278 ha, josta peltoa ja niittyä on 400 ha.
Täältä on kuuluisa Nordenskiöld-suku kotoisin.
Päärakennus, joka on v:lta 1805, sisältää vanhaa
harvinaista huonekalustoa. K. S.

Frugärdiitti, kivennäinen, vesuviaanimuunnos
(ks. V e s u v i a a n i), löydetty Mäntsälän
Fru-gårdin maalta, josta nimi. P. E.

Fruin [fröin], Robert (1823-99), alankoni,
historioitsija, oli 1860-94 professorina Leidenissä,
perusti uudenaikaisen lähdekriitillisen
historiantutkimuksen Alankomaissa. Hänen
huomattavimmat teoksensa ovat: .,Tien jaaren uit den
taclitigjarigeu oorlog" (1861), joka käsittelee
Alankomaiden vapaussodan historiaa, ja
Alankomaiden valtiomuodon historia ,,Geschiedenis der
staatsinstellingen in Nederlanden tot den vai der
republiek" (1901) ; tuli myöskin tunnetuksi
vapaamielisenä politikkona. [Rachfahl. Hist.
Zeitschrift, 1907.] J. F.

Frundsberg, Georg von (1473-1528), saks.
sotapäällikkö, otti kunniakkaasti osaa
Maksi-milian I:n ja Kaarle V:n sotiin Sveitsissä ja
Italiassa. Svaabilaisen liiton joukkojen
johtajana hän karkoitti 1519 Württembergin herttuan
Ulrichin ja anasti hänen maansa keisarille.
Taisteli Italiassa 1522-25 ja vaikutti osaltaan Pavian
voittoon (1525), jossa Frans I vangittiin.
Värväsi 1526 armeian, johon kuului 12.000 miestä.
Tämän sotajoukon johtajana marssi Bourbonin
Kaarlen kanssa Roomaa vastaan. Matkalla sinne
syntyi sotamiesten kesken kapina (maalisk. 16
p. 1527), mikä aiheutti sen, että F. sai halvauksen.
F:ii kerrotaan Wormsin valtiopäivillä lausuneen
Lutherille muutamia rohkaisevia sanoja. E. M-a.

Frutti di mare (it.), „merenhedelmät",
pienten merieläinten (matojen, simpukkain,
äyriäisten y. m.) nimitys, joita Italian köyhä
rannikko-väestö käyttää ravintonansa.

Fry [fraij. Elisabeth, synt. Gurney
(1780-1845), engl. ihmisystävä, joka jo nuorena
antautui työhön köyhien ja kovaosaisten hyväksi.
Plashet house nimiselle sukutilalle hän perusti
orvoksi jääneitä tyttöjä varten koulun, jota hän,
mentyään naimisiin kauppias Fryn kanssa,
vähitellen laajensi. Myöhemmin hän perusti
Lontooseen koulun vankien lapsille sekä työkoulun
naispuolisia vankeja varten. 21 vuotta F.
lakkaamatta työskenteli vankien hyväksi tehden siinä
tarkoituksessa pitkiä matkojakin Ameriikkaan
ja Eurooppaan. Häntä sanottiin yleisesti
„vanki-loiden enkeliksi". [Pitman, „Elisabeth F."]

(O. M-e.)

Fryksdalen
ä-J, pitkä, luonnonihana [-laakso-seutu Ruotsissa, Värmlannissa. Tänne, varsinkin
sen pohjoisiin metsiin, asettui aikoinaan paljon
suomalaisia uutisasukkaita. ks.
Skandinaavi a n metsäsuomalaiset.

Fryxell [-kse’-] Anders (1795-1881), ruots.
historioitsija, kuului värmlantilaiseen sukuun;
siitä yksi haara
1700-luvun alussa erosi
talon-poikaissäädystä ja voitti
papillisella ja
opettaja-toimella ylen huomatun
sijan maansa historiassa.
Frykeu-järven tahi
Fry-kerudin pitäjän nimen
mukaan suku otti nimensä
Fryksell, sittemmin
Fryxell. Anders F.,
sukunsa edustajista etevin,
syntyi Hesselskogin
pappilassa 7 p. helmik. 1795
ja kasvoi varsin köyhissä
oloissa, missä hän
kuitenkin karaistui
ruumiillisesti ja henkisesti
kestäväksi. Ylioppilaaksi
tultuaan 1813 hän ensin saavutti mainetta
uimataidon innnokkaana edistäjänä sekä mestarina sen
ajan urheilussa, mutta myöskin reippainta
elämänvoimaa uhkuvilla kaunokirjallisilla
tuotteillaan (pysyvän maineen sai laulu ,,Ack Vermeland,
du sköna, du herrliga land") ; siveettömyyttä ja
juopumuspahetta vastaan taistellen hän samassa
joutui toveriensa kanssa riitaan. Köyhyys ei
estänyt F:iä suorittamasta papin- ja
filosofian-kandidaattitutkintoja ja 1822 hän pääsi
haluttuun paikkaan Tukholmaan koulunopettajaksi.
Taitavana opettajana esiintyen (hänen
oppikirjansa „Svensk språklära" — ens. pain. 1824 —
pysyi käytännössä puolen vuosisataa) hän
varsinkin tuli kuuluisaksi muutoksia ja uudistuksia
vaatimalla silloisiin vanhentuneisiin
opetusoloi-hin. Erittäin valaisevissa kirjasissa hän 1823 ja
1832 vaati kansakoulujen perustamista, latinan
kielen opetuksen lykkäämistä korkeampiin
luokkiin, äidinkielen huolellista opettamista,
opettaja-toimen jakamista aineitten mukaan y. m.
uudistuksia; perustamalla 1831 erinäisen J. O. Wallinin
nimellä mainitun tyttökoulun F. silläkin alalla
esiintyi tienraivaajana. V. 1836 F. nimitettiin
Sunnen kirkkoherraksi, mutta voidakseen
kokonaan antautua kirjallisiin ja tieteellisiin
töihinsä hän v:sta 1847 asti oli papinvirkansa
toimista vapautettu. Isänmaan historia, johon jo
Upsalassa oli kiintynyt, oli hänen
mieliharrastuksensa, varsinkin sittenkuin hän 1823 oli
ryhtynyt julkaisemaan kuuluisaa sarjaansa
,,Berät-telser ur svenska historien", jotka käsittelevät
Ruotsin historiaa alkuajoista v:een 1772 (46 os.,
viim. os. 1879; useita painoksia; Ruotsin
historiallisen kirjallisuuden enimmin levinnyt
kan-sallisteos). Vaatimattomina sekä etupäässä
elämäkerrallisina kuvauksina esiintyen alkuosat
saivat mitä laajimman lukijakunnan, mutta v.sta
1829 alkaen F. tutkimuksiaan varten kävi
vieraissakin maissa. Suuriarvoinen kokoelma
,,Handlingar rörande Sveriges historia"
(1836-43) oli yhtenä hedelmänä näistä matkoista.
Kertomukset Ruotsin historiasta laajenivat samalla:
Kristiina kuningattaren aikaa esitettäessä on
suunnitelma jo paljoa laajempi, ja sitten se
yhä avartui: Kaarle XI:n aika vaati 8 osaa,
Kaarle XII:n historia esiintyy 9:ssä ja
vapau-denaika 17 osassa. Yhä edistyvä tutkimustyö on

Anders Fryxell.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0679.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free