- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1273-1274

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Frälse ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1273

Frälse—Frölich

1274

Bulgaren aus Ibn-Foszlan’s Reiseberichte"(1823),
„Abulghasi Bahadür Chani historia Mongolorum
et Tatarorum" (1825), „Ein neuerer Beleg, dass
die Gründer des russischen Staates Nordmanneu
waren" (1838), ,.Topographische Uebersicht der
Ausgrabungen von altem arabischen Gelde in
Russlaiid nebst chrouologiseher und
geographi-seher Bestimnmng des Inhalts der verschiedenen
Funde" (1841). (Y. W.)

Frälse ks. Rälssi.

Fränkisclier Jura ks. Jur a.

Frö ks. F r e y r.

Fröbel. 1. Friedrich Wilhelm
August F. (1782-1852), saks. pedagogi, valitsi jo
nuorena kasvatuksen elämäntehtäväkseen ja
Pestalozzis esikuvakseen. Teoksessaan »Die
Meuschenerziehung" (1826) hän asetti ihmisen
kykyjen sopusointuisen kehittämisen
kasvatuksen tärkeimmäksi päämaaliksi. Tähän aatteeseen
perustuvat ne kasvatuslaitokset, joiden luoja
F:stä tuli ja jotka ovat tehneet F:n nimen
kuuluisaksi, n. s. lastentarhat (ks. t.).
Kokoelma F:n kirjoituksia julkaistiin 1862-63 (2:nen
pain. 1874).

2. Julius F. (1805-93), saks. kirjailija ja
politikko, edellisen veljenpoika, tuli 1833
opettajaksi Zürichin teollisuuskouluun ja mineralogian
professoriksi mainitun kaupungin yliopistoon;
1844 F. luopui professorinvirasta ryhtyäkseen
hoitamaan perustamaansa kustannusliikettä, joka
m. m. julkaisi sarjan demokraattisia kirjasia,
joista useimmat Saksassa kiellettiin. V. 1848
F. tuli Frankfurtin parlamentin jäseneksi;
lokakuussa sam. v. hän Wienissä mainitun
parlamentin äärimäisyyspuolueen lähettinä vangittiin
ja tuomittiin kuolemaan, mutta armahdettiin.
Otettuaan osaa Frankfurtin parlamentin
viimeisiin kokouksiin F. siirtyi 1849 Ameriikkaan.
V:sta 1857 hän sanomalehtimiehenä kannatti
Itävallan johtaman »suursaksalaisen"
valtakunnanpolitiikan asiaa. Preussiläis-itävaltalaisen sodan
puhjetessa 1866 hän lähti Wienistä ja liittyi
Preussin saksalaiseen politiikkaan edustaen tätä
1867 Müncheniin perustamassaan lehdessä „Die
siiddeutsche Presse". Sittemmin F. oli konsulina
Smyrnassa ja Algerissa.

Fröding, Gustaf (s. 1860), ruots. runoilija,
kotoisin Värmlannista. Hänen kotinsa oli soi-

tannollisesti ja
kirjallisesti sivistynyt, isä
lauloi ja sävelsi mielellään,
äiti sepitti onnistuneita
runoja. F. tutustui jo
koulupoikana
vanhempaan ruotsalaiseen
kirjallisuuteen, teki
ruuoilu-kokeita varsinkin Fredr.
Dahlgrenin tapaan, tuli
ylioppilaaksi 1880,
oleskeli 1880-83 TJpsalau
yliopistossa, jossa hän
tutustui varsinkin
englantilaisiin kirjailijoihin, Shelleyliiu, Burnsiiu
ja Byroniin. Vv.
1886-96 hän kirjoitteli
arvosteluja ja kronikoita
»Karlstads tidningen" lehteen. Talvella
1889-90 hän oleskeli heikon terveytensä vuoksi Sak-

sassa, ja osaksi juuri ennen matkaansa, osaksi
sen kestäessä hän kirjoitti ensimäiset
kuvauksensa Värmlannista, jotka muodostavat
tärkeimmän osan hänen ensimäisestä
runosikermästään »Guitarr och dragharmonika" (1891). Sen
jälkeen hän julkaisi »Nya dikter" (1894) »Stänk
och ilikar" (1896), kaksi pientä vihkosta
enimmäkseen Värmlannin murteella »Räggler och
paschaser på vårat mål tå en bonue" (1 vihk.
1895, 2 vihk. 1897), »Nytt och gammalt" (1897),
»Gralstänk" (1898) sekä proosatutkielman ,,Om
lifsmonader. Ett lifsförklaringsförsök" (2:nen p.
1S98). — Pitkällinen sairaus on v:sta 1899
pysäyttänyt runoilijan tuotannon. — F:n aikaisempi
runous kuvaa objektiivisesti ja harvinaisella
huomion tarkkuudella, huumorilla ja
myötätunnolla hänen kotiseutunsa tyyppejä. Vuosi
vuodelta hän syventyy yhä enemmän omaan itseensä,
kunnes subjektiivisuus astuu etualalle (»Stänk
och flikar") ja lopulta pääsee kokonaan vallalle
(»Gralstänk"). Mutta kuvatkoon F.
ulkomaailmaa tai sisällistä, rikasta, ristiriitaista ja
raskasmielistä sielunelämäänsä, niin hän on aina yhtä
välitön, yhtä itsenäinen, yhtä monisärmäisen
nerokas. — Muodollisessa suhteessa F:n runous
merkitsee aivan uutta astetta Ruotsin
runollisessa tuotannossa. F:n neljä ensimäistä teosta
ovat ilmestyneet yhdistyneinä kokoelmaan
»Sam-lade dikter" (2 nid. 1901, 3:mas p.). Hänen
runojaan on käännetty suomeksi (Y. Veijola 1895,
Larin Kyösti 1908), norjan, englannin ja saksan
kielille. [G. Streugellin kirjoittama tutkielma
»Ateneumissa" (1901) ; R. G:son Berg: „G. F."
(»Svenska skalder från nittitalet", 1906).]

E. n.

Frölich [frölih], Carl (1680-1754), kreivi,
suom. maaherra. Antautui tarjokkaana
sotapalvelukseen 1695, kunnostautui suuressa Pohjan
sodassa ja oli mukana Norjan retkellä 1718.
Tultuaan 1734 Pohjanmaan maaherraksi F. 1738
vuoden valtiopäiville antoi valaisevan
kertomuksen maakuntansa tilasta ja puolsi entistä
laajempien kauppaoikeuksien myöntämistä
Pohjanmaalle. Puolustusdeputatsionille jättämässään
memoriaalissa F. esitti saman vaatimuksen ja
ehdotti, että Pohjanmaan ensimäinen
tapulikau-punki perustettaisiin Kaskisten satamaan.
Nimitettiin 1739 Turun hovioikeuden presidentiksi,
josta toimesta virkavaihdou kautta 1743 siirtyi
vastaavaan virkaan Svean hovioikeudessa. Toimi
v:sta 1745 lähtien Suomen taloustoimikunnan
puheenjohtajana. (-Iskm-.)

Frölich [frßlihj, L o r e n s (1820-1908), tansk.
maalaaja, opiskeli m. m. Rörbyen ja Eckersbergin
johdolla. Oleskeli vv. 1840-73 enimmäkseen
Münchenissä, Dresdenissä, Italiassa ja etenkin
Pariisissa. Maalasi mytologisia, uskonnollisia
ja historiallisia kuvia, mutta saavutti
suurimman maineensa piirustajana, kirjankuvittajana
ja etsaajana. Piirusti puunpiirräntää varten
pari tuhatta kuvaa lasten elämästä, jotka
erinomaisella menestyksellä julkaistiin Tanskassa,
Ranskassa ja Englannissa, sekä laati
kartonki-piirustuksia Kööpenhaminan uuden
Raatihuoneen koristamiseksi. Kuvitti Andersenin satuja,
Edda-runoja, Fabriciuksen Tanskan historiaa
y. m. sekä julkaisi 30 radeerausta isossa
teoksessaan »Pohjolan jumalat" (1883). F:n
liisto-riamaalauksista mainittakoon Frederiksborgs

l

Gustaf Fröding.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0681.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free