Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Funck ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1281
Tuomiokirkko, useita luostareita. Sataman
turvattomuudesta huolimatta käy siellä läpimatkalla
n. 600 valtamerihöyryä vuodessa. Ilmasto on
erittäin terveellinen ja seutu luonnonihana, joten
rintatautiset paljon käyttävät F:a
toipumis-paikkana. E. E. K.
Funck, ruots. aatelissuku, alkuansa Saksasta
tullut, josta Salan hopeakaivoksen vuorimestari
ja vuorikollegion asessori Johan F. 1672
korotettiin aatelissäätyyn. Suvun jäsenistä on
huomattavin eversti ja valtaneuvos Karl F.
(1708-83), myssyjen johtajia vapaudenajan
valtiopäivillä ja näiden voitolle päästyä vv. 1765-69
ja 1772 jäsenenä valtaneuvostossa, jossa
pontevasti ajoi säästäväisyyden ja järjestyksen
asiaa.
Funck-Brentano. 1. Th éo ph il e F.
(1830-1906). ransk. filosofi ja sosiologi, v:sta 1873
professorina „École libre des sciences politiques"
opistossa: on m. m. kirjoittanut: „La civilisation
et ses lois" (1876), ,,L’homme et sa destinée"
(1895), „La science sociale. Morale politique"
(1897). — 2. Frantz F., edellisen poika,
historiantutkija, v:sta 1885 arsenaalikirjaston
hoitajana Pariisissa : hänen terävällä kritiikillä
kirjoittamistaan tutkimuksista mainittakoon:
.,Philippe le Bel en Flandre" (1897). „Légendes et
archives de Ia Bastille" (1900). J. E.
Funcke, Otto J u 1 i u s (s. 1836), saks. pappi
ja hengellinen kirjailija, ollut suurimman osan
elämästään papinvirassa Bremenissä (1868-1901).
F:lla on erityinen kyky kirjoittaa
uskonnollisista kysymyksistä sellaisella tavalla, että sitä
nykyajan sivistynyt ihminen mielellään lukee.
Raikas huumori tekee esitystavan eläväksi ja
liilpeäksi, ja tekijän suuri ihmistuntemus
ilmenee kaikkialla. F. on julkaissut saarnoja,
tut-kistelemuksia Raamatusta, matkakertomuksia
v. m. laajasydämisessä hengessä. Suomeksi on
ilmestynyt m. m. „Tahdotkos tulla terveeksi?"
f 1887) ; „Usko ja jokapäiväisyys" (1887) ; „Leipä
ja miekka" (1890) ; ,.Kodin hartauskirja" (1900).
E. K-a.
Funckia (Ilosta), liljakasvisuku. 5 lajia
Kiinassa ja Japanissa, korkeahkoja yrttejä, joilla
on isot, leveät, ruodittomat lehdet, kukat
tertussa. Sinikukkainen F. cærulea ja vaalean
sini-punakukkainen F. Sieloldiana ovat meillä
koris-tuskasveja. (J. A. W.)
Fundamentti (lat. fundament uni < fundiis =
pohja), perustus; peruskivi; kanta: kirjap.,
kehilöalusta. ks. Kirjapaino. —
Fundamentaalinen, perustava, jonkin
perustuksena oleva. — Fundatsioni (lat. fundatio),
perustus; säädös.
Funds, nubialaisiin luettu kansanheimo
Koillis-Afrikassa Valkoisen- ja Sinisen-Niilin välissä.
F. harjoittavat maanviljelystä, ovat metsästäjiä
ja seppiä. 1500-luvulla nykyisille
asuinpaikoilleen tultuaan he perustivat suuren Sennaarin
sulttaanikunnan, jonka Egypti 1821 valtasi,
kadottaen sen 1880 Mahdille. Nyt Sennaar kuuluu
Englannin vaikutuspiiriin.
Fundus (lat.), maa, maaomaisuus.
Fundy-lahti [fandi], 300 km pitkä, 50-100
km leveä ja aina 200 m syvä lahti Kanadassa,
Nova Scotian ja New Brunswickin välillä.
Tunnettu korkeasta nousuvedestään, joka kohoaa
8-21.> m:iin, korkeammalle kuin missään muualla.
41. II. PaineUu 3 ,1<>
1282
Funèbre [fync’br] (ransk.), hautaukseen
kuuluva ; m a r c h e f., surumarssi.
Fungeerata (lat. fungi - toimittaa), toimia.
Fungi ks. Sienet.
Fungi iniperfecti, yhteinen nimitys
vaillinaisesti tunnetuille, enimmäkseen homemaisille ja
tavallisesti kuromilla lisääntyville sienimuodoille,
jotka ovat korkeampien sienien alempia
kehitysasteita. Luonnon taloudessa erinomaisen
tärkeitä sekä mädättäjinä että vaarallisina loisina.
J. I. L.
Fungskär [-sär], valkoinen pyöreä johtoloisto
samannimisen saaren pohjoisrannalla Hanko—
Jungfrusundin väylällä. K. S.
Funiculus (lat.) .napanuora, ks. S i k i ö
ja S i e m e n a i h e.
Funk, Franz Xaver (1840-1907), saks.
katol. teologi, v:sta 1870 kirkkohistorian,
patro-logian ja arkeologian professori Tübingeuissä.
Oli parhaita muinaiskirkollisen kirjallisuuden
tuntijoita; on julkaissut perusteellisia
tutkimuksia etupäässä vanhan kirkon historian alalta ja
kirkkohistorian oppikirjan (5:s pain. 1907).
Funktsioni (lat. functi’ö = toimitus).
Muuttuvainen suure, y, joka on riippuvainen toisesta
muuttuvaisesta suureesta, x, siten että jokaista
määrättyyn alueeseen kuuluvaa a::n arvoa
vastaa yksi tahi useampia määrättyjä y:n arvoja,
sanotaan muuttujan x:n funktsioniksi. Jos
määrättyä muuttujan arvoa vastaa ainoastaan yksi
funktsionin arvo, on funktsioni yksikäsitteinen;
muussa tapauksessa se on monikäsitteinen.
Funktsioni määritellään usein matemaattisella
lausekkeella, mikä osoittaa ne laskutoimitukset,
joiden avulla määrättyjä muuttujan arvoja
vastaavat funktsionin arvot lasketaan (x-, y x" 4"
funktsioni sanotaan silloin ratkaistuksi
(cxpli-citej. Jos y.n riippuvaisuus a;:stä tunnetaan
yhtälön kautta, joka vallitsee näiden suureiden
välillä, niin y on ratkaisematon (implicile) j?:u
funktsioni. Erityisesti tärkeillä yksityisillä
funktsioneilla on eri nimensä ja merkkinsä,
niinkuin eksponenttifunktsioni, ex, sini, sinx,
logaritmi, logx, gammafunktsioni, F (x). Milloin
ei tahdota osoittaa mitään erityistä funktsionia,
käytetään funktsionimerkkeinä kirjaimia †, F, (p
y. m. Jos t ja y riippuvat määrätyllä tavalla
toisistaan, niin y.n riippuvaisuus a?:stä määrää
toisen ja x-.n riippuvaisuus j/:stä toisen
funktsionin. Nämä funktsionit sanotaan toistensa
iuverssifunktsioneiksi; niin esim. e3" ja log x ovat
inverssifunktsioneja. Funktsioni on jatkuvaineu,
jos sen arvot muuttuvat ainoastaan vähitellen
sikäli kuin muuttujan arvot muuttuvat.
Jaksolliseksi sanotaan funktsioni, jos sen arvo aina
P.vsyy muuttumatta, kun muuttujaan lisätään
sama määrätty suure. Funktsionit jaetaan
algebrallisiin ja transendenttisiin. Jos x-.n ja y.n
välillä vallitsee algebrallinen yhtälö (a::n ja y.n
polynomi =0), niin y on algebrallinen x:n
funktsioni; muussa tapauksessa se on
transeudeutti-nen. Esim. eksponenttifunktsioni, logaritmi ja
trigonometriset funktsionit ovat
transendentti-set. Tärkeimmän algebrallisten funktsionien
aliryhmän muodostavat ratsionaaliset
funktsionit, jotka ovat kokoonpantuja ainoastaan
yh-teen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskun avulla. —
Funktsionin riippuvaisuus muuttujastaan voi-
Funck—Funktsioni
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
