Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Funck ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1283
Funktsioniteoria —Furumarck
1281
daan graafillisesti esittää käyrällä viivalla. —
Funktsioni saattaa olla riippuvainen myös
useammasta kuin yhdestä muuttujasta ja sanotaan
silloin useamman muuttujan fuuktsiouiksi.
J. L-g.
Funktsioniteoria, funktsionien ja niiden
ominaisuuksien teoria. Se jakaantuu kahteen
pääosaan, joista toinen käsittelee reaalimuuttujain
funktsioueja ja toinen n. s. analyyttisiä
funkt-sioneja. Analyyttiset funktsionit riippuvat
muuttujasta, joka voi saada myös kompleksiarvoja;
lähemmin ne voidaan määritellä seuraavilla eri
tavoilla. Olkoon z = x + iy kompleksimuuttuja
ja u (x y) ja v (x, y) kaksi x:n ja y:u
funkt-sionia. Riemannin määrityksen mukaan 011 f (z)
= u (x, y) -f i v (x, y) analyyttinen
funkt-sioni jos
Du <)v
o.r <)y
dv f) M
r)./’ dy
Cauchyn mukaan taas on se analyyttinen
J f (z)
funktsioni, ios -, jossa J z merkitsee mnut-
J z
tujalle annettua lisäystä ja j f (z) vastaavaa
funktsionin lisäystä, lähenee samaa raja-arvoa,
kun J z kaikilla malidollisilla tavoilla lähenee
arvoa noll. Weierstrass taas ottaa lähtökohdaksi
potenssisarjan ja määrittelee analyyttisia
funkt-sioneja tällaisen sarjan ja sen n. s.
analyyttisten jatkojen avulla. Nämä määritykset ovat
kaikki yhtäpitävät. Eksponenttifunktsioni,
trigonometriset, elliptiset. Abelin funktsionit y. m.
ovat kaikki analyyttisia funktsioneja.
Analyyttisten funktsionien teoria muodostaa
erityisen matematiikan haaran, jolla tosin
pääasiassa on omat tehtävänsä, mutta joka myös
valaisee useita kysymyksiä muistakin
matematiikan aloista, niinkuin integraalilaskusta,
diffe-rentsiaaliyhtälöiden teoriasta ja
lukuteoriastakin. Sen pääluojina voidaan pitää Cauchy, Abel,
Riemann ja Weierstrass. J. L-g.
Fuonos aibmo (myös f u o d n o 1. h u o d n o
a.), vainajien asuntopaikkoja lappalaisilla, ks.
Lappalaisten mytologia.
Furaasi ks. F o u r r a g e.
Furcula ks. Hankaluu.
Furfuraani, f u r a a n i, hiilen, vedyn ja hapen
kem. yhdistys (G,H40), väritön neste, joka
esiintyy männyn tervassa. Kiehumap. 32°.
Furfuroli, öljy, joka syntyy jauhosta ja
liiseistä (liisijauliot lat. = furfur) kuumentamalla
miedolla rikkihapolla, puun kuivatislauksessa
y. m.; kuuluu aldehydeihin. Edv. Ilj.
Furia (lat. < furere = raivota), raivotar,
raivokas nainen, ks. E r i n y s.
Furiiri (ransk. fourier), majoittaja
(sotaväessä) , se alipäällystöön kuuluva henkilö, jonka
hoidettavina ovat majoitus- ja muonitusasiat.
Furioso f-ö’-] (it.), mus., raivoisasti.
Furka (lat. < furca = haarukka), 2.436 m
korkealla oleva alppisola Sveitsissä, erottaa
St. Gotthard- ja Damma-ryhmät. Sen kautta
kulkee 1863-65 rakennettu mainio tie, yhdistäen
Urin ja Vallisin. Matkailijahotelli. (E. E. K.)
Furlaanit ks. F r i u 1 i.
Furneaux-saaret [ransk. äänt. fyrnö’-, engl.
fonou’], saariryhmä Bassin-salmen
kaakkoisim-massa osassa, 2,076 km1, 11. 900 as.
Furneerata (ransk. fournir), varustaa
tarpeellisilla tavaroilla.
Furoori (lat. furor = raivo, haltioituminen),
pauhaava suosionosoitus, riemastus.
Furtwängler, Adolf (1853-1907), Kreikan
muinaisjäännösten ja kreikkalaiseu taiteen
tutkija. Oltuaan 1878-79 mukana Olympian
kaivauksissa F. toimi yliopistonopettajana ja
museo-miehenä, ensin Berliinissä, v:sta 1895
Mtinche-nissä. Teki useita tutkimusmatkoja Kreikassa;
tärkeimmät teokset: (yhdessä E. Löschken
kanssa) „Mykeuische Vasen" (1887) ; „Die
Bronzen von Olympia" (1890) ; „Meisterwerke
der griechischen Plastik" (1893) ; „über
Sta-tuenkopieen im Alterthum" (1896) ; „Die
anti-keu Gemmen" (1900) ; (yhdessä Reichholdin
kanssa) ,,Griechische Vasenmalerei" (1900 seur.) ;
„Ægina. Das Heiligthum der Aphaia" (1906).
O. E. r.
Furuhjelm-s u k u [füruj-J tuli Nauclerus
nimisenä Saksasta Ruotsin kautta Suomeen
1600-luvulla, otti aateloitaessa 1762 Urjalan pitäjässä
omistamansa Honkolan kartanon mukaan nimen
F. 1. Harald Victor Wilhelm F.
(1810-72), valtiomies, tuli 1839 asessoriksi Viipurin
hovioikeuteen. 1S51 hovioikeudenneuvokseksi
Turkuun, 1854 v. t. prokuraattoriksi, 1855
senaatin talousosaston jäseneksi, 1857 kirkollisasiain
päälliköksi, 1868 Viipurin hovioikeuden
presidentiksi ja 1869 senaatin oikeusosaston
jäseneksi; oli niitä, jotka 1861 vaativat
..Tammikuun valiokunnan" valtuuksien supistamista;
F:n nimi liittyy läheisesti Suomen
kansakoululaitoksen perustamiseen ja v:n 1869 kirkkolakiin.
2. Johan Otto Wladimir F.
(1819-83), kenraaliluutnantti; harrasti innokkaasti
Suomen historiatutkimuksen edistämistä.
Toimitti siinä tarkoituksessa Moskovasta Suomen
valtionarkistoon joukon vanhoja asiakirjoja,
tehden myöskin jäljennöksiä ja otteita Venäjällä
löytyvistä Suomea koskevista käsikirjoituksista
ja teoksista. Nämä liitettiin sittemmin
,,Furu-hjelmin kokoelmain" nimellä valtionarkistoon.
Testamenttasi Suomalaisen kirjallisuuden
seuralle 25 tuhatta ruplaa historiallisten
tutkimusten edistämiseksi.
3. Carl Harald Felix F. (1830-71),
edellisen veli, virkamies, lahjoittaja: määräsi
testamentissaan 231,005 mk:n korot valtion
käytettäväksi erinäisiin yleishyödyllisiin
tarkoituksiin, m. 111. köyhien ja lahjakasten koululasten
ylläpidoksi Suomen kunnissa, sekä
ruotsinkielisen Suomen historian kirjoittamiseksi.
Furuholm //ff-/, valkoinen
kahdeksankulmainen johtoloisto samannimisen saaren pohjoisella
niemellä Espskär-Tvärminnen väylällä. K. S.
Furumarck [fürumark], Johan Henrik
(1770-1835). suom. soturi. Otti vänrikkinä osaa
1788-89 vuosien sotaan, mutta joutui Kyrön
kahakassa 1789 venäläisten käsiin ja vietiin
vankina Niznij Novgorodiin, josta vasta rauhanteon
jälkeen palasi Suomeen. Sodan puhjetessa 1808
F. palveli alimajurina Savon
jalkajääkäriryk-mentissä, 3:nnen pataljoonan komentajana.
Liityttyään O. H. v. Fieandtin osastoon hän taisteli
Lintulahdella ja Karstulassa, jossa haavoittui.
Toukokuulla 1809 F., mukanaan 650 miestä, toi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
