- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1287-1288

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Furunculosis ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1287

Futsou—

Fyhrwall

1288

Jälkimäisessä, yksinomaan pohjoismaissa
käytetyssä futharkissa oli vain 16 kirjainta:

f h th n(o) r k h n i a s t b m 1 -r(y).

Tämän sijaan tuli myöhemmin (1000-luvulta
alkaen) kolmas, n. s. nuorin 1. piste e 11
i-nen (ruots. punkterad) riimukirjaimisto. ks.
Riimukirjoitus. R. S.

Futsou (engl. F o o e h o w), kiinalaisen
Fu-kien-maakuunau .pääkaupunki. Sijaitsee
muurien ympäröimänä Minhiang-joen partailla 30
km merestä; n. 650,000 as. Etukaupungeissa
10.000 mantsua ja n. 200 eurooppalaista.
Lautta-asuntojen peittämän joen yli vie n. 300 m pitkä
silta. Kiinan pisin. Silkki-, puuvilla-,
paperitehtaita, laivatelakoita sekä v:sta 1867 suuri
ranskalaisten johtama arsenaali, jossa n. 1,000
työmiestä. — Kiinan suurin, tosin ehtymässä
oleva teekauppa; vientitavaroina myös paperi,
puu. puuvilla, opiumi y. m. Ulkomaankauppa
v. 1899 46,s milj. mk. Eurooppalaisille avattiin
F. 1842. V. 1884 pommitti sitä ranskalainen
laivasto. E. E. K.

Futures [fyty’r] (ransk.), puuvillaa
tarkoittava nimitys, kun pörssikaupassa tehdään
sitoumus vielä kasvavaa tai korjaamatonta satoa
myydessä. Tällöin tapahtuu pörssikeinottelu
edeltäpäin arvioitujen hintojen perusteella.

E. J. S.

Futurum exactum (lat. futü’rum = tuleva,
exa’ctum = päättynyt), päättynyttä tekemistä
tulevassa ajassa ilmoittava verbinmuoto.
Suomen kieli käyttää f. e:n merkitykseen
pääasiallisesti perfektiä (esim. heti huomisaamuna, kun
olen saapunut, tulen luoksesi). A. K.

Futuuri (lat. futüfrum = tuleva), useiden
indoeurooppalaisten y. m. kielten tulevaa aikaa
ilmoittava verbin ajallismuoto. Suomessa
erityistä futuurimuotoa ei ole, vaan tulevaa aikaa
ilmoitetaan preesensmuodolla, ks. Tempo ri.

A. K.

Fuuga, mus., on jäljittelevän sävellystvylin
koi keimmilleen kehittynyt taidemuoto. Pitkin
koko sävellystä eri äänet esittävät samaa
aihetta. kukin alkaen omalta kohdaltaan,
useimmiten kesken edellisen äänen melodista kulkua.
Siten äänet ikäänkuin ajavat toisiaan
pakosalle, kun kuulijain mielenkiinnon vähä väliä
täytyy kohdistua uuteen ääneen, ennenkuin on
saanut seurata edellistä sen päättymiskohtaan
asti. Tästä johtuu myös sävellyslajin nimi (lat.
fuya - pako). F.-sävellysten yleissävy
muistuttaa vesien aaltoilua : sen tunnelmassa on
alinomaisen vaihtelun ohessa myös jotain loputonta,
ääretöntä, ja senvuoksi on fuuga-tyyli päässyt
erityisen runsaasti käytäntöön uskonnollisessa
säveltaiteessa. — Fuugaksi nimitettiin alkuaan,
15:nnellä ja 16:nnella vuosis., tavallista kaanonia
(ks. t.) ; siitä kehittyen se 17:nnen vuosis.
kuluessa vähitellen läheni varsinaista muotoansa.
Korkeimpaan täydellisyyteensä sen saattoi J. S.
Bach. Siitä perin on fuuga-tyyli suuresti
vaikuttanut sinfonisen tyylin kypsymiseen. — Fuugan
rakenteen erikoisena tuntomerkkinä on koko
sävellyksen johdonmukainen kehkiäminen
yhdestä ainoasta aiheesta (tahi aiheparista) ;
muuten se on 3-osainen, kuten tavallinen kehys-

(lied-) muoto ja kuten yleensä kaikki laajemmat
sävelrakenteet. Toinen fuugan erikoisominaisuus
on siinä, että pääaiheen ensin esiinnyttyä yksin
yhdessä äänessä, toinen ääni sitä jäljittelee
pääasiassa kvinttiä ylempänä, niin että aiheen
melodisessa kulussa toonika ja dominantti
säännöllisesti vastaavat toisiansa. Siten pääsee fuugassa,
sen aiheellisen yhtenäisyyden ohessa,
täysivoi-maisesti heti alustapitäen vaikuttamaan myös
sävelten perustavin vastakohtaisuus, nimittäin
toonikan ja dominantin. — Kaksois- ja
kolin o i s-f:ssa on 2 jopa 3 pääaihetta. Ne ovat siis
fuugan laajennusmuotoja. I. K.

Fux [-ks], Johann Joseph (1660-1741),
itävalt. musiikkiteoreetikko, säveltäjä ja urkuri;
nimitettiin 1698 hovisäveltäjäksi ja 1715
hovi-kapellimestariksi. Vielä nykyäänkin moni
opettaja käyttää hänen kontrapunktijärjestelmäänsä
,,Gradus ad Parnassum", joka perustuu
kokonaan kirkkosävellajeihin. Sävelsi
kirkkomusiikkia, oopperoita. 3-äänisiä sonaatteja v. m. I. K.

Fiichsel [fykselj, G. Christian (1722-73).
kokemusperäisen geologiantutkimuksen
ensimäi-siä edustajia, ammatiltaan lääkäri. Teki
tutkimuksiaan kotiseudussaan Thüringenissä ja
lähitienoilla. Havaintojensa perusteella hän jaoitti
maankuoren muodostumat 9:ään
formatsio-n i i n, joista kukin vastasi yhtä maan
kehityshistorian kautta. F. oli ensimäineu, jolla
nämä käsitteet olivat selvillä, joskin
luonnollisesti jaoitukset ovat hänen jälkeensä paljon
muuttuneet. Hän tiesi myös jo, että maan
kehitykseen on kulunut hyvin pitkiä aikoja, sekä
että pystytkin kerrokset alkuaan ovat olleet
vaakasuoria, mutta myöhemmin kallistuneet
maanjäristysten vaikutuksesta, kuten hän uskoi.
— F. teki ensimäisenä Saksassa geologisia
karttoja ja profiileja. — Hänen pääteoksensa
»Historia terræ et maris" (1762) pysyi hänen
eläessään jotenkiu tuntemattomana, mutta vaikutti
sittemmin tieteen kehitykseen suuresti sen
kautta, että siinä esitetty jaoitus oli m. m. A. G.
Wernerin järjestelmän lähtökohta. P. E.

Fyen ks. F y n.

Führich [fyrihj, Joseph v o n (1800-76),
bööm. maalari, kirjankuvittaja ja radeeraaja.
Herätti aluksi huomiota romanttisilla
piirustuksillaan ja radeerauksillaan, kuten kuvituksillaan
Tiec-kin »Genoveva"an (1824). Liittyi Roomassa
1827-29 Overbeckin johdolla ,.Nazarealaisten"
ryhmään, jonka lahjakkain ja teknillisesti
monipuolisin kyky hän oli. F. ei pysty vaikuttamaan
väleillään, vaan hieman ylimalkaisen tyypillis
ten muotojensa puhtaudella ja käsityksensä
vakavuudella. Huomattavimpia ovat F:n
katolilaisen mystiikan läpitunkemat kirkolliset
maalaukset, esim. öljytaulu »Maaria kulkee vuoren yli"
(1841. Wienissä) ja freskot Wienin
Altlerchen-feld-kirkossa (1861). Valmisti elämänsä lopulla
jaksottaisia uskonnollisia piirustuksia puun- ja
vaskenpiirräntää varten (»Tuhlaajapoika",
»Psalttari", Tuomas Kempiläisen »Kristuksen
seuraaminen" y. m.). Oli v:sta 1841 Wienin
taideakatemian professorina. [Oma kirj. elämäk.
1875; kirjeitä 1883.] E. R-r.

Fyhrwall [fyr-J, Karl Oskar (s. 1846),
ruots. historiantutkija, v:sta 1882 lehtorina
Gäf-lessä. Hänen teoksensa käsittelevät Ruotsin
kauppa-lainsäädäntöä, kosketellen läheltä Suo-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0688.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free