Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fyle ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1289
mon historiaa, esim. ,,Tjärhandelskompanierna"
(1880) sekä ,.Om det bottniska handelstvånget"
(1882).
Fyle ks. F h y 1 e.
Fylgjat olivat muinaisten skandinaavialaisten
käsityksessä haltiattaria, joskus eläimen
muotoisia, jotka seurasivat ja vaikuttivat
yksityisten henkilöiden, sotasankarien, tai kokonaisten
sukujen kohtaloihin, milloin onnea, milloin
turmiota tuottavina.
Fylke (mskand. fylki) merkitsi oikeastaan
sotilasparvea, mutta sittemmin myöskin
maakuntaa, joka muodosti yhtenäisen sotilaallisen
ja hallinnollisen kokonaisuuden.
Fylke-kuninkai-den vallasta teki Harald Kaunotukka lopun
Norjassa 9:nnen vuosis. toisella puoliskolla;
Tanskassa Gorm Vanha 10:nnen vuosis. alkupuolella
kukisti viimeiset; Ruotsissa tarinan mukaan jo
Ingjald Pahaneuvo 7:nnellä vuosis. mursi niiden
merkityksen.
Fylke-kuningas, maakuntakuuingas muinoin
Pohjoismaissa (ks. edellistä.)
Fylliitti (kreik. pliyllon = lehti) 1. s a v
i-kiilleliuske. hienoliuskeinen vuorilaji,
jonka kivennäisainekset ovat kvartsi ja kiille.
Viimemainittua on pieninä, liuskeisuuden
suuntaisina suomuina, joista kiven liuskepinnat
saavat silkkimäisen kiillon. F. on metamorfismin
asteeseen katsoen saviliuskeen ja kiilleliuskeen
välimuoto. Kaikki nämä ovat syntyneet
savi-maisista lietekerrostumista. Fvlliitissä näkyy
myöhemmin kehittyneestä liuskeisuudesta
huolimatta usein alkuperäinen kerroksellisuus
selvästi, ja tämä ou usein erisuuntainen kuin
lius-keisuus. F. on yleinen vuorilaji kaikissa niissä
muodostumissa, jotka ovat olleet osallisina
vuo-renpoimuutumisessa, siis vielä tertiäärisissäkin
kerroksissa (esim. Alpeissa). Suomessa f:ejä on
enimmän bothnialaisissa muodostumissa (ks. t.),
ja niissä on monesti kerroksellisuus yhtä selvä
ja muutenkin samanlaatuinen kuin kerrallisessa
savessa. Useissa seuduin ulkomailla käytetään
ohuiksilevyiksi halkeilevaa fylliittiä
katonteko-aineeksi (k a 11 o 1 i u s k e). Bothnialaisista
fyl-liiteistä tehdään paikoin kovasimia. P. E.
Fyllodia ks. E p ä m u o d o s t u k s e t.
Fyllodio (kreik. pliyllon = lehti, ja eidos =
ulkomuoto), laakaruoti (ks. t.).
Fyllotaksia (kreik. phyllon = lehti, ja taksis
-asento), oppi lehtiasennoista. ks.
Lehti-asento.
Fylogenia (kreik. phylon = suku, ja genein =
syntyä), sukukehitys. ks.
Polveutumis-opp i.
Fyn 1. Fyen [-y-] (saks. F ii n e n) kooltaan
toinen Tanskan saarista, 2,990 km2, 249,000 as.
(1906). Rannikot lahtirikkaita, huomattavin
Odense-vuono, josta 8 km pitkä kanava vie
Oden-seheu. Maa on matalaa, aaltomaista, korkein
kohta Frøbjerg Bavnehøj 131 m, hedelmällistä
vierinkivisavea ja hyvin viljeltyä; rautateitä 011
373 km; kahdeksassa kauppakaupungissa on
79,335 as.; kauppalaivastossa on 498 alusta,
yhteensä 28,745 rek. tonnia. E. E. K.
Fünfkirchen ks. P é c s.
Fürbringer, Max Karl Anton (s. 1S46),
saks. anatomi ja eläintieteilijä, professori
Heidelbergin yliopistossa Gegenbaurin jälkeen v:sta
19(H, julkaissut tärkeitä tutkimuksia selkäran-
1290
kaisten vertailevan anatomian alalta. Niistä
mainittakoon vain hänen suuri teoksensa
,,Unter-suehungen zur Morpliologie und Systematik der
Vögel" (2 osaa, 1888). K. M. L.
Fyris-joki
y-J, 72 km pitkä joki. laskee
Mälariiu: laivaliikettä Upsalaan asti. -— F.-joeii
laakso, Fyrisvall, on Ruotsin [-varhaisemmassa historiassa huomattava sivistysseutu.
Fyrisvall oli Islannin tärinäin mukaan kenttä
Fyris-joen rannalla lähellä Upsalaa, kuuluisa
siitä taistelusta, joka 980-luvulla siellä tapahtui
Eerik Voitollisen ja hänen veljenpoikansa
Styrbjörn Väkevän (ks. n.) välillä.
Fyrkki (alasaks. verdink, verink, muin.-tansk.
firik. ferchen), oik. ,,neljäs osa", hopearaha, jota
käytettiin keskiajan lopulla ja 1500-luvulla
Ruotsissa. jossa se oli ~ ’/< äyriä 1. (alkuansa 3/4)
aurtuaa; sen arvo vaihteli 8,i pennistä 4,s penniin.
Fiirst, Julius (1805-73), saks. orientalisti,
oli v:sta 1864 professorina Leipzigissä. F:in
pääteokset ovat „Kultur- und
Litteraturge-schichte der Juden in Asien" (1849).
„Biblio-theca judaica" (1849-63), „Geschichte der
bibli-schen Litteratur und des jiid.-helleuistischen
Schrifttums" (1867-70) ja „Hebräisches und
chaldäisehes Handwörterbuch über das Alte
Tes-tament" (3:s pain. 1876). K. T-t.
Furstenberg [-berhj], monihaarainen vanha
saks. kreivi- ja ruhtinassuku. Tunnetuimmat
jäsenet ovat: Egon VIII (1588-1635), kreivi,
huomattava keisarillinen ja liigalainen
sotapäällikkö 30-vuotisessa sodassa; johti Tillyn oikeaa
sivustaa Breitenfeldin tappelussa (1631). Hänen
poikansa Franz Egon (1625-82) sekä
Wilhelm Egon (1629-1704), olivat piispoina
Strassburgissa ja kannattivat Kölnin
vaaliruhtinaan neuvonantajina innokkaasti Ludvik XIV:n
politiikkaa Länsi-Saksassa.
Furstenberg
lärjj, Pontus (1827-1902),
ruots. taiteensuosija, gööteporilainen kauppias ja
tehtailija. Oli suurin ruots. taiteensuosija [-1800-luvun loppupuoliskolla ja omisti Ruotsin
parhaimman yksityis-taidekokoelman. Rakennutti
Gööteporiin 1S85 n. s. Fürstenbergin gallerian,
joka sisälsi n. 250 uudenaikaista taideteosta
(eniten maalauksia) pääasiallisesti 1800-luvun
viime neljänneksen ruotsalaisilta, mutta myös
ulkomaalaisilta, varsinkin ranskalaisilta
taiteilijoilta. Nämä taidekokoelmansa F. testamenttasi
Gööteporin kaupungille, jonka museoon ne hänen
kuoltuansa liitettiin. [G. Pauli, ,,Ord och bild".
1902.] E. l\’-r.
Fysiikka (kreik. physikë’ = luonnontutkimus.
< pliysis = luonto), alkuaan oppi luonnosta, se
luonnontieteiden haara, jossa tutkitaan sellaisia
elottomassa luonnossa tapahtuvia ilmiöitä, joissa
ei ylimalkaan esineiden aine sisäiseltä
rakenteeltaan muutu toiseksi. Fysiikan eri osat ovat:
mekaniikka, jossa tarkastellaan kappalten
tasapainoehtoja (statiikka) ja liikkeitä
(dynamiikka) , äänioppi (akustiikka), v a 1 o-o p p i
(optiikka), lämpö- ja sähköoppi sekä oppi
magnetismista. F:lla on paljon
kosketuskohtia m. m. kemian, fysikaalisen kemian,
meteorologian ja tähtitieteen kanssa.
Fysikaalisessa tutkimuksessa noudatettu
menettelytapa on lyhyesti kuvattuna seuraava.
Ensimäinen tehtävä on havainnon tekeminen.
Havainto on ollut fysiikan tutkimuksen pohjana
Fyle Fysiikka
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
