- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1295-1296

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fysikaalinen kemia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1295

Fysikoteleologi

nen—Fysiologia

1296

strömin toimesta sai suuren salin ja kaksi suurta
huonetta kemiallisen laboratorin talon
neljännestä kerroksesta ja syksyllä 1893 vieläkin
laajemman huoneiston talossa ITallitusk. 3. Tänä
vuonna (1910) laitos muuttaa omaan, Siltavuoren
törmän koilliskulmaan rakennettuun taloonsa.
Se sisältää m. m. kaksi luentosalia, isomman ja
pienemmän, kojesaleja, työskentelyhuoneita
opiskeleville ja itsenäisiä tutkimuksia varten,
konesalin, työpajan, kirjaston j. n. e. Samalla laitos
saa uudenaikaisia apuneuvoja, joista erikoisesti
mainittakoon sähköopilliset laitteet (suurempi
akkumulaattoriparisto, dynamokoneet ja
moottorit sekä laaja sähköjohtojen järjestelmä
kulloinkin tarvittavan työvirran johtamiseksi
konesalista tai akkumulaattoriliuoneista
luentosaleihin ja työhuoneisiin). Hj. T-t.

Fysikoteleologinen ks. Teleologinen
todistus.

Fysilieerit (ransk. fusiliers < fusil = kivääri),
alkujaan Ludvik XTV:n piilukkopyssyillä
varustettu jalkaväki. Myöhemmin jalkaväen
kevyt-aseisempi osa vastakohtana musketööreille.
Nykyään saksalaisissa ja ranskalaisissa
sotajoukoissa olevat f.-rykmentit ja pataljoonat eroavat
ainoastaan pukunsa puolesta muista. — F y s
i-1 i e e r a u s, ampumalla täytäntöönpantu
kuolemantuomio.

Fysiogenia (kreik. physis = luonto, ja
genein-syntyä), elävän ruumiin toimintojen
kehitysoppi.

Fysiognosia (kreik. physis = luonto, ja gnösis
= tieto), (ruumiillisen) luonnon tuntemisoppi.

Fysiografia (kreik. physis = luonto, ja grafein
-kirjoittaa), luonnonkuvaus. — Fysiografi,
maisemakuvauksien kirjoittaja.

Fysiokraatit (kreik. physis = luonto ja
kra-tein = hallita), 18:nnen vuosis. keskipaikoilla
Ranskassa syntynyt taloustieteellinen
koulukunta, joka sai nimensä siitä että se tahtoi
yhteiskunnallisissa (siis myöskin taloudellisissa)
oloissa saattaa voimaan ,,luonnollisen
järjestyksen" ja joka siitä syystä antoi järjestelmälleen
nimeksi fysiokratia (luonnon valta). Ttse f:t
nimittivät itseänsä ekonomisteiksi
(taloustieteilijöiksi). F:ien oppi oli pääpiirteissään
seuraava: Samaten kuin luonto on
yhteiskunnallinenkin elämä järkähtämättömien luonnonlakien
alainen. Nämä lait ovat ihmisten yhteiselämälle
sopivimmat, minkä vuoksi meidän on päästävä
niiden perille ja saatettava positiiviset lait
sopusointuun niiden kanssa. Myöskin taloudellisen
yhteiselämän alalla vallitsee tällainen
luonnollinen järjestys. Sitä tutkiessamme huomaamme,
että maa (ja vesi) on ainoa rikkauden lähde ja
että niinmuodoin ainoastaan maanviljelys (ynnä
vuorityö ja kalastus) saattaa lisätä
yhteiskunnan rikkautta. Tosin kauppa ja teollisuuskin
ovat hyödyllisiä, jopa välttämättömiäkin
elinkeinoja, mutta niihin pantu työ ei luo uusia
esineitä ja on siis tuottamatonta. Näiden
elinkeinojen tuotto on vain korvausta niistä
elintarpeista ynnä muista esineistä, joita niissä
työskentelevät henkilöt ovat kuluttaneet
toimintansa aikana, ja jotka kaikki maanviljelys
sivu-elinkeinoineen on tuottanut. Mutta
maanvuok-raajan maanomistajalle suorittama vuokramaksu
osoittaa selvästi että maanviljelys tuottaa
enemmän kuin mitä vuokraaja tarvitsee omaksi ela-

tukseksensa, työväkensä palkkaamiseksi ja
käyttämänsä liikepääoman korvaukseksi. Tämä
maanomistajalle menevä ylijäämä on
maanviljelyksen puhdas tuotto (produit net). Tämän
johdosta f:t tahtoivat yhtä ainoata veroa (impöt
unique), joka oli pantava maanomistajain
suoritettavaksi, ja olivat sitä mieltä, että valtion ei
tulisi ehkäisevillä tai rajoittavilla säännöksillä
sekaantua taloudelliseen elämään. Luonnollisen
järjestyksen mukaista on että tällä alalla
vallitsee täysi vapaus. F:t olivat vapaan kilpailun ja
vapaakaupan kannattajia ja ottivat
tunnuslauseekseen ,,laissez faire, laissez passer" (antakaa
asiain mennä menoaan; tätä lausepartta on
kauan, vaikka väärin, sanottu f:eja lähellä
olevan Gournay’n keksimäksi). He vastustivat siis
jyrkästi merkantiilijärjestelmää samalla kuin he
luonnollisen järjestyksen ja vapaakaupan
teoriallansa valmistivat alaa Adam Smithin ja
vapaamielisen koulukunnan mielipiteille. Heidän
suurin merkityksensä taloustieteen kehityksessä on
kuitenkin se, että he ensimäisinä ottivat
taloudellisen elämän koko laajuudessaan tieteellisen
käsittelyn alaiseksi ja siten tulivat varsinaisen
taloustieteen perustajiksi. Paljon ovat heidän
kirjoituksensa myöskin vaikuttaneet Ranskan
vallankumouksen taloudellisiin reformeihin. —
F:ien koulukunnan perustaja oli Ludvik XV:n
henkilääkäri Qtiesnay, joka tosin ei ollut
ehdottoman vapaakauppajärjestelmän kannattaja,
mutta jonka kirjoituksissa f:n oppijärjestelmä
muuten esiintyy pääpiirteissään täysin valmiina.
Hänen oppilaistansa ovat mainittavimmat
Mirabeau (vanhempi), Dupont de Nemours, Le
Mer-cier de la Rivière ja kuuluisa valtiomies Turgot.
Ulkomailla f:ien oppi saavutti vähän kannatusta,
etupäässä vain Italiassa ja Saksassa, missä m. m.
Badenin rajakreivi Karl Fredrik kolmessa
kunnassa teki epäonnistuneen kokeen f:ien
verojärjestelmän toteuttamiseksi. fDaire. „Collection
des principaux économistes", Oncken, „(Euvres
économiques et philosophiques de F. Quesnay".
Sama, „Geschichte der Nationalökonomie", saman
artikkeli ,,Quesnay" teoksessa ,,Handwörterbuch
der Staatswissenschaften", Renvall,
„Fvsiokra-tian vaikutus Suomen kansantaloudelliseen [-kirjallisuuteen".]-] {+kir-
jallisuuteen".]+} J■ F.

Fysiokratia ks. Fysiokraatit.

Fysiologia (kreik. physis = luonto, ja logos =
oppi) tarkoitti alkuaan koko luonnonoppia, mutta
sen käsite on sittemmin supistunut
merkitsemään elävien olentojen normaalisia
elontoimin-toja ja -ilmauksia käsittelevää ja selittävää
tiedettä. Sen ainehiston mukaan, mitä milloinkin
käsitellään, erotetaan, kasvifysiologia, ja
eläinfysiologia. Yhteisesti nimitetään
fysiologiseksi kemiaksi sitä osaa tätä
tiedettä, joka tutkii elollisten olentojen kudosten
ja ainesten kemiallista kokoomusta sekä
fysiologiaan kuuluvissa ilmiöissä esiintyviä
kemiallisia tapahtumia. Fysiologian rajatieteitä ovat
lisäksi fysiologinen psykologia, joka,
ollen fysiologian ja psykologian välillä, tutkii
sielunelämän esiintymismuotoja ja edellytyksiä,
sekä fysiologinen patologia, jonka
alana, normaalisten asemesta, ovat sairaloiset,
epänormaaliset elontoiminnan tilat ja ilmiöt.

Ensimäisenä kokosi Aristoteles (384-322
e. Kr.) kaiken fysiologisen tiedon, mikäli se

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0692.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free