- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1299-1300

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fysiologinen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1299

Fysioterapia

— Fär-saaret

1300

misesta. Näin syntyy nenänkannan yläpuolelle
pystysuoria poimuja ja vaakasuoria niiden
yläpuolelle samalla kuin silmäkulmien sisäkulma
vetäytyy ylöspäin, niin että silmäkulmat
joutuvat alaspäisesti vinoon asentoon ja kulmakarvat
kohoavat pystyyn, sekä suupielet vetäytyvät
alaspäin. Hillittömin n a u r u tapahtuu siten,
että ensin hengitetään syvästi ja äänettömästi
sisäänpäin ja sitten sysäyksittäin ja äänekkäästi
ulospäin; suu pidetään avoinna, niin että
hampaat tulevat näkyviin, suupielet vetäytyvät
ylöspäin, joten suu levenee, silmäluomet hieman
sulkeutuvat, poimuja syntyy nenänkantaan, silmien
alle ja ulkopuolelle, ja nasolabiaalipoimu
(siera-mesta suupielen yläpuolitse kulkeva poimu) käy
hyvin näkyväksi, laihoilla vanhemmilla ihmisillä
kaksinkertaiseksi. Edellä kuvatut voimakkaissa
tunteenpurkauksissa esiintyvät piirteet
kuvastuvat, joskin heikommin, hiljaisemmissakin
mielentiloissa.

Fysioterapia (kreik. physis = luonto, ja
the-rape’uein = parantaa), fysikaalinen hoitotapa,
jossa käytetään kaikenlaisia fysikaalisia ja
mekaanisia menettelyjä, niinkuin kylpyjä,
hierontaa, sähköä j. n. e.

Füssli (engl. Fuseli), Johann
Heinrich (1742-1825), englantilaistunut sveitsil.
maalari; vanhaa ziirichiläistä taiteilija- ja
taide-kirjailija-sukua. Tutki ensin teologiaa ja
kielitiedettä ja tuli 1765 kirjallisia töitä varten
Lontooseen, mutta antautui J. Reynoldsin
kehoituksesta taiteen alalle. Oleskeli 1770-78 Italiassa
joutuen Rafael Mengsin ja Winckelmanuin
tuttavuuteen ja vaikutuksen alaiseksi. Palattuaan
1779 Lontooseen F. tuli pian kuuluisaksi,
valittiin 1799 taideakatemian professoriksi ja 1804
johtajaksi. F. maalasi isoja historiallisia ja
mytologisia sommitteluja, kuten ,,Sveitsiläisteu
valaliitto" (Ziirichin raatihuoneella) ju
,,Haamujen kulku Elysiumissa", osoittaen, samoinkuin
W. Blake, erikoista mieltymystä haavemaisiin ja
kamaliin esityksiin (»Painajainen") ja valiten
usein aiheensa kansansaduista, kummitusjutuista
sekä Shakespearen, Miltonin ja Danten teoksista.
Halveksien luonnontutkimista ja väritystä F.
on tyyliltään leveäpiirteineu, hänen henkilönsä
ovat rotevia, mutta yleensä yksitoikkoisia ja
vailla sisäistä elämää. F. on myöskin tunnettu
kirjailijana (m. m. Shakespeare-käännöksiä ja
„Lectures of painting", 1820). [J. Knowles,
„Life and works of John Fuseli", 3 os.. 1831.]

E. R-r.

Fyt [felt], Jan (1611-61), flaam. maalari ja
radeeraaja, J. van den Bercliin ja Frans
Suy-dersin oppilas. Työskenteli Antverpenissä ja on
tunnettu eläin- ja stillebenkuvistaan. E. R-r.

Fytogeeniset kerrostumat (kreik. phyto’n
-kasvi, ja gcnein = syntyä), kasviaineksista
muodostuneet kerrostumat. Niihin kuuluvat turve,
ruskohiili ja kivihiili sekä merenpohjan
kerrostumista eräät kalkkimuodostumat, jotka ovat
syntyneet kalkinpitoisista leväkasveista. P. E.

Fytopaleontologia (kreik. phyto’n = kasvi, ja
paleontologia) 1. paleofytologia,
myös paleobotaniikka, fossiilisia kasveja
käsittelevä tiede. ks. Paleontologia.

Fyysikko (ks. Fysiikka), henkilö, joka
harjoittaa tieteellisiä opintoja tai tutkimuksia
fysiikan alalla.

Fyysillinen (< kreik. physis = luonto),
luontoon kuuluva eli luontoon perustuva; aineellinen,
ulkonaisilla aisteilla havaittava; myöskin
fysiikkaan kuuluvä.

Fyysillinen maantiede, se maantieteen haara,
joka tutkii ja käsittelee maapallon elottoman
luonnon tilaa ja muutoksia. Sen alajakoja ovat:
maanpinnan muodostu misoppi
(geomorfologia), vuoritiede
(orogra-fia), vesi- ja meritiede (hydrografi a
ja oceanografia), sekä ilmastotiede
(m e t e o r o 1 o g i a ja klimatologia), ks.
M a a n t i e d e.

F. Å. A., lyh. ruots. Finska dngfartygs
alctie-bolaget, Suomen höyrylaivaosakeyhtiön
nimikirjaimet.

Fåhraeus [f ore us], Olof Immanue 1
(1796-1884), ruots. valtio- ja tiedemies. Oli 1840-47
siviiliministerinä, 1847-64 Gööteporiu ja
Bohus-läänin maaherrana, aateloitiin 1842. F. oli
myöskin tuottelias tieteellinen kirjailija, saavuttaen
suuren maineen luonnontieteellisillä, varsinkin
entomologisilla tutkimuksillaan, m. m. ,,Genera
et species eurculionidum" (1833-45), »Insecta
Caffrariae" (1848-57), »Coleoptera Caffrariae"
(1870-72). Hänen valtiollisista kirjoituksistaan
on huomattavin: »Skildringar ur det offentliga
lifvet" (1880). E. E. K.

Fårö [foro], 11.135 ha käsittävä saari
Gotlannin pohjoispuolella. Vv. 1846-47 rakennettu
30.3 m korkea vilkkumajakka.

Fårösund [föro-], mainio, linnoitettu satama
Gotlannin ja Fårön välillä. Se oli länsivaltojen
Itämerenlaivaston asemapaikka vv:n 1854-56
sodassa Venäjää vastaan.

Fählmann [f el-], Friedrich Robert
(1799-1850), virolainen kirjailija ja viron kielen
tutkija. Tuli ylioppilaaksi Tartossa 1818,
valmistui 1827 lääkäriksi, jona hän oli hyvin etevä
ja paljon käytetty. V. 1842 hän tuli Tarton
yliopistoon viron kielen lehtoriksi. F. on
kirjoittanut saksaksi useita tutkielmia viron kielestä:
oikeinkirjoituksesta (hän kannatti
suomenmukaista oikeinkirjoitusta), taivutus- ja johto-opin
alalta. Hän on myös harrastanut virolaista
kansanrunoutta, jota julkaistessaan ja esittäessään
hän kuitenkin on menetellyt runollisella
vapaudella: hänen tarkoituksenaan oli likentää viron
jumaluustarustoa suomalaiseen. Itsekin hän
esiintyi vironkielisenä runoilijana. H. O.

Fämund [fë-], kooltaan toinen Norjan järvistä
(202 km2), Hedemarkenin amtissa. Siitä
lähtevät etelään Tryssil- 1. Klar-joki, pohjoiseen j>ä’:n
on avattu uittoväylä Glommeniin; F. on 663 m
yi. merenp. (E. E. K,)

Färjsundet, salmeksi kapeneva kohta
Lumpa-renista syvälle Ahvenanmaan mantereeseen
pistävän Saltviksfjärdenin ja Kornäsf järdenin välillä :
ikivanha käräjäpaikka ; nyk. laivalaituri;
lauttakulku salmen poikki.

Färla ks. F e r 1 a.

Fär-saaret (paikkakunnallinen nimi F ø r j a r
< Föroyar = lammas-saaret), Tanskaan
kuuluva. meren uurtelema saariryhmä
Atlantin-me-ressä, merenalaisella kynnyksellä, joka yhdistää
Skotlannin Islantiin. Suurimmat, yhteensä 1,399
km2 käsittävistä 18 saaresta ovat: Stromø, Østerø.
Vaagø, Suderø, Sandø ja Bordø. Porfyyristä ja
basaltista syntyneet vuoret täyttävät F.-saaret.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0694.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free