- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1305-1306

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gabel ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1305

Gabel—Gabrieli

1306

taen pahkuja ja pieneulaisia massiiveja. — G.n
käytäntö on sama kuin diabaasin (ks. t.).

P. E.

Gabel [-ä-], Christoffer (1617-73), tansk.
saksalaissyntyinen valtiomies. Kuningas Fredrik
III:u uskottuna oli G:lla. huolimatta alhaisesta
virka-asemastaan kuninkaan kamarikirjurina,
vista 1648 suuri vaikutus Tanskan asioissa.
Kyvykäs ja tarmokas kun oli, häntä käytettiin
useissa valtiollisissa ja taloudellisissa toimissa.
Kuu Kaarle X Kustaa uudelleen aloitti sodan
Tanskaa vastaan (1658), lähti G. Hollantiin ja sai
Hollannin lähettämään laivaston Tanskan avuksi.
Tärkeä oli hänen osansa varsinkin 1660-vuoden
valtiokeikauksessa, jolloin hän toimi kuninkaan
välikätenä salaisissa neuvotteluissa valtiopäiväin
uudistusmiesten kanssa. Fredrik III:n
loppu-hallituskautena G. kohosi sala-, valtio-ja
kamarineuvokseksi ja Kööpenhaminan käskynhaltijaksi,
ja oli 1664-70 kuninkaan jälkeen mahtavin mies.
Järjesti m. m. Tanskan rappeutuneet raha-asiat.
Hallitsijavaihdoksen jälkeen hänet erotettiin
viroistaan 1670. (E. E. K.)

Gabelentz [-a-]. 1. Hans Conon von
der G. (1807-74), saks. valtiomies ja
kielentutkija, 1848-49 Altenburgin
ministeripresident-tinä, 1851-70 Altenburgin säätykokouksen
presidenttinä. Julkaisi suuren joukon arvokkaita
tutkimuksia eri kielikuntiin kuuluvista kielistä,
m. m. myös suomalais-ugrilaisista: „Versuch
einer mordwinischen Grammatik" (,,Zeitsehr. f.
d. Kunde des Morgeulandes" II, 1839).
„Grund-züge der syrjänischen Grammatik" (1841),
,,Ver-gleiehuug der beiden Tscheremissischen
Dia-lekte" (,,Zeitsehr. f. d. Kunde des Morgenlandes"
IV, 1842) ja ,.Die wotjakische Declination"
(,,Zeitschrift f. d. Wissensch. der Sprache" I,
1845) ; G:n muista julkaisuista mainittakoon:
,,über die samojedische Sprache" (,,Zeitschr. der
Deutschen Morgenländ. Gesellsch." I, 1847; V,
1850), tutkimukset mongolin kielestä
aikakauskirjassa „Zeitschr. f. d. Kunde des Morgenlandes",
..Éléments de la grammaire Mandschoue" (1833)
ynnä mantsun-kielinen tekstijulkaisu
mantsulais-saksalaisine sanakirjoilleen (1864), ,,Die
melane-sischen Sprachen" (1860, 1873) sekä kriitillinen.
Ulfilaan goottilaisen raamatunkäännöksen
julkaisu käännöksineen, sanastoineen ja
kielioppei-neen (yhdessä I. Löben kanssa, 2 osaa. 1843-46).
[G. v. d. Gabelentz, „H. C. v. d. G. als
Sprachfor-scher" (.,Bericlite der Sachs. Ges. der
Wissen-sehaften", 1886).]

2. Hans Georg Conon von der G.
(1840-93), edellisen poika, kielentutkija;
opiskeltuaan aluksi oikeustiedettä ja palveltuaan
hallinnollisella virka-alalla, nimitettiin 1878
Leipzigin yliopistoon itäaasialaisten kielten
professoriksi ja 1889 Berliinin yliopistoon itäaasialaisten
kielten ja yleisen kielitieteen professoriksi.
Tutki erityisesti kiinan, japanin ja mantsun
kieliä. Pääteos: käänteentekevä ,,Chinesische
Grammatik" (1881). G:n muista julkaisuista
mainittakoon: ..Die Sprachwissenschaft, ihre Aufgaben,
Methoden und bisherigen Ergebnisse"(2:nen pain.
1901), „Confucius und seine Lehre" (1888), sekä
hänen kuolemansa jälkeen ilmestynyt: ..Die
Ver-wandtschaft des Baskischen mit den
Beiber-sprachen Nordafrikas" (1894). Y. Tl".

Gabelsberger [gä-], Frans Xaver (1789-

Frans Xaver Gabelsberger.

1S49), saks. virkamies, lopulta
sisäasiainministe-ristön sihteeri, erityisen
pikakirjoitusjärjes-telmän keksijä. Jo
varhain G. antautui
m. m. kauno-, sala- ja
pikakirjoitusta
harrastamaan; viimemainitussa hän tuli
uranaukaisijaksi. Ollessaan
Baieriu valtiopäivillä
pikakirjurina hän
perusti 1831 oppilaineen
valtiopäiväin
pikakir-joitustoimiston sekä
julkaisi useita
huomattavia pikakirjoi-tus-oppikirjoja. G:n [-pikakirjoitus-järjestelmä-]
{+pikakirjoitus-
järjestelmä+} on

nykyisin useissa
maissa enimmin käytetty. Sen on suomenkieleen
1870-luvun alkupuolella sovittanut toht. L.
Neovius. ks. P i k a k i r j o i t u s. K. S.

Gabès [-e’-], Aradin provinssin pääpaikka ja
satamakaupunki Tunisissa, G:n-lahdeu
(Vähän-Syrtin) rannalla, keitaassa, muodostaa
El-Men-zelin ja Dzaran kauppaloiden sekä muutamien
kylien, kuten Tacapen kanssa n. 12.000 henkeä
käsittävän asutuksen, (n. 600 ranskal. ja 3.000
juutal.). Ransk. kuvernööri ja varusväki. Iluouo
satama, mutta silti suuri espartoheinän, villan,
taatelin, öljyn, viljan ja vuotien vienti.
Läheisyydessä vanhan foinikialaisen ja roomalaisen
Tacapen rauniot roomalaisaikuisiue
kylpyiai-toksineen. — N. 25 km leveä ja 54 m korkea
maakaistale erottaa G:in luona Sott
el-Fedzed-zin, Sott el Dzeridin suolarämeen itäisimmän
haaran, merestä. W. S-m.

Gabirol ks. Ib n Gabirol.

Gablenz, Karl Wilhelm Ludwig von
(1814-74), vapaaherra, itävalt. kenraali, meni
1833 Itävallan palvelukseen, otti osaa Italian ja
Unkarin sotiin 1848-49, Italian sotaan 1859 ja oli
1864 sen itävaltal. armeiakunnan päällikkönä,
joka lähetettiin Tanskaa vastaan; tuli 1865
Itävallan hallittavaksi jätetyn Holsteinin
käskynhaltijaksi, jossa toimessa ollessaan lempeydellään
saavutti väestön suosion, oli Preussin ja
Itävallan välisen sodan syttyessä 1866 pakotettu
poistumaan Holsteinista, saavutti 2 p. kesäk.
Böömissä Trautenaun voiton (joka oli
itävaltalaisten ainoa voitto tässä sodassa), mutta joutui
jo seur. päivänä tappiolle; tuli 1867 Itävallan
herrainhuoneen jäseneksi. Ampui
hermostumisen kohtauksessa itsensä Zürichissä.

Gabriel (hepr. = ,.mieheni on El"), juutalaisen
ja muhamettilaisen mytologian mukaan yksi
neljästä ylienkelistä (Dan. 816; Luuk. 11B, OT).
Tavallinen henkilönnimi. K. T-t.

Gabrieli /-ë’-/. 1. A n d r e a G. (1510-86),
venetsial. kuoro- ja urkusäveltäjä,
Markus-kirkon urkuri, VVillaertin oppilas. Hänen
oppilaitaan olivat Hans Leo Hassler sekä hänen
veljen-poikansa: 2. Giovanni G. (1557-1612), joka
myös tuli Markus-kirkon urkuriksi (1585),
toimittuaan sitä ennen Münchenin hovissa
(1575-79). Säveltäjänä hän kehitti edeltäjäinsä
alkuun-panemaa monikuoroista tyyliä, johon
ulkonaisena aiheena oli se seikka, että Markus-kirkossa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0699.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free