- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1309-1310

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gaddi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1300

Gaddi—

Gadolin

1310

beskrifning öfver Satacunda häradens norra del"
(1751) ja ..Uiidersökiiing om Nyland och
Tavastehus län" (1789), joita aikoinaan käytettiin
pitäjän-kertomusten mallina.
Kansantaloudellisellakin alalla hän on julkaissut kirjoituksia m. in.
siirtolaisuudesta ja elinkeinojen yhteydestä ja
vaikutuksesta toisiinsa. Monipuolisena ja
innokkaana taloudellisen kehityksen edistäjänä ja
suuren kirjallisen tuotantonsa vuoksi G. saavutti
suurta tunnustusta sekä kotimaassa että
ulkomailla. Edv. Hj.

2. Carl Pehr Edvard G. (1800-83),
prokuraattori, tuli ylioppilaaksi 1815 ja meni Turun
hovioikeuteen, missä yleni
hovioikeudenneuvokseksi 1849. V. 1856 hänet kutsuttiin senaatin
oikeusosastoon ja nimitettiin sam. v.
prokuraattoriksi. Erittäin huomatuksi G. tuli
esiintymisestään, kun oli kysymys n. s. Tammikuun
valiokunnan toimivallasta. Huhtik. 10 p:nä 1861
annetun arm. julistuksen johdosta senaatti päätti
kiitosadressin lähettämisen ja tähän
liittämäs-sään lausunnossa G. (yhtyen siinä senaatin
vähemmistöön) lausui että valiokunnan toimivalta
oli rajoitettava, jottei säätyjen perustuslaissa
säädettyä lainlaatimisoikeutta loukattaisi.
Myöhemmin annettu julistus selittikin. että
valiokunnan tehtävä vain olisi ehdotusten tekeminen.
V. 1863 G. nimitettiin Viipurin hovioikeuden
presidentiksi, josta toimesta hän otti eron 1868.

G. R.

Gaddi, firenzeläinen maalaajasuku 1300-luvulla.
1. Gadd o G. eli 1300-luvun vaiheilla ja on
luultavasti tehnyt osan mosaiikkikuvista Rooman
S. Maria Maggiore kirkon fasadissa. — 2. T a
d-d e o G. (n. 1300-66), edell:n poika, on Giotton
lähimpiä oppilaita ja hieman kaavamainen,
mutta koristeellista kykyä osoittava seuraaja.
Pääteos: Maarian elämää y. m. kuvaavat freskot
Firenzen S. Croce kirkossa. Pieniä taulu- ja
siipialttarikuvia Berliinissä, Firenzessä ja
Sie-nassa. — 3. A g n o 1 o G. (k. 1396), ed:n poika.
Firenzen S. Crocessa pyhän ristin legendaa ja
Praton tuomiokirkossa Maarian elämää
kuvaavat freskot. Madonnataulu sekä Berliinissä että
Firenzessä. [O. Sirén, ..Giotto" (1906).]

E. R-r.

Gade, Niels Wilhelm (1817-90), tansk.
säveltäjä, Weysen ja Berggreenin oppilas,
Men-delssohnin ja Schumannin ystävä, ensimäinen
..pohjoismaisen" tyylin edustaja Keski-Euroopan
musiikkielämässä. Opiskeltuaan Leipzigissä ja
Italiassa 1843-44 hän tuli Leipzigiin
Mendels-sohnin sijaiseksi, apulaiseksi ja vihdoin
seuraajaksi Gewandhaus-konserttien johtajana; palasi
Tanskaan sodan syttyessä 1848 ja tuli
Kööpenhaminassa urkuriksi ja konsertinjolitajaksi; sai
yliopistolta kunniatohtorin arvonimen ja
vaikutti elämänsä loppuun saakka uupumatta sekä
säveltäjänä että opettajana ja johtajana. — G:n
tyyli lähenee melkoisesti Mendelssohnia.
Kuitenkin se on täysin itsenäinen, etenkin
pohjoismaiselta erikoisväritykseltään, joskaan se ei
hänellä esiinny täydessä omituisuudessaan, vaan
ainoastaan kainona lisävivahteena. Yleisesti
tunnettu on hänen nuoruudentéoksensa,
,,Ossian"-uvertyyri; Helsingissä on esitetty myös 2 hänen
suurista kuoroteoksistaan, ,,Korsfarerne" ja
„Elverskud". Hänen muista sävellyksistään
mainittakoon: S sinfoniaa, 8 kuoroteosta, 4 uvertyy-

riä, 2 viulukonserttoa, 2 orkesterisarjaa,
jouhi-kvintetti, -sekstetti ja -oktetti, 3 viulusonaattia,
lauluja, pianokappaleita y. m. [Dagmar Gade,
,,N. W. Gade" (1894).] I. K.

Gadebusch, pikkukaupunki
Mecklenburg-Scliwerinissä, 2,402 as. (1905). Sen lähettyvillä,
G:n taistelussa jouluk. 1712 ruotsalaiset saivat
Magnus Stenbockin johdolla loistavan voiton —
viimeisen Pohjan sodan aikana -—
saksilais-tanskalaisesta armeiasta.

Gades ks. Cadiz.

Gadolin (-i’-J-suku on lähtöisin
Varsinais-Suomesta. Uudenkirkon pitäjän Halliin kylän
Maunulasta (Maguulasta), jonka
omistajana 1600-luvulla oli suvun kantaisä A n 11 i.
Hänen poikansa J a a k k o, sittemmin
Mynämäen kirkkoherra (k. 1758), otti, opintielle
aiitauduttuaan nimen Gadolin (liepr. gad oi
= lat. magnus = iso). Tämän poika oli

1. Jaakko G. (1719-1802),
matemaatikko, luonnontutkija, valtiomies ja piispa,
syntyi "/,«1719
Sträng-näsissä Ruotsissa,
jonne hänen
vanhempansa olivat paenneet
ison vihan ajaksi.
G. kävi koulua
Porissa ja tuli Turun
yliopiston
ylioppilaaksi v. 1736. Aikoi
papiksi, mutta mieltyi
sittemmin
matemaattisiin opintoihin, tuli
filos. maisteriksi v.
1745 ja sam. v.
matematiikan dosentiksi.
V. 1747 G. harjoitti
tähtitieteellisiä
opintoja Upsalassa. Seur.
v. hän taas toimi Suomen
maanmittauskomis-siouin havaintojentekijänä, suorittaen m. m.
suurella huolella ja tarkkuudella Turun
saaristossa Ahvenanmaalle ja edelleen Grisslehamniin
kolmiomittauksia. Nämät havainnot ovat sen
arvoisia, että Suomen tiedeseura julkaisi ne v.
1895 (Acta XX). V. 1748 G. nimitettiin myös
tähtitieteen ylimääräiseksi professoriksi Turun
akatemiaan. V. 1752 hän sai valtakirjan Turun
suomalaisen tuomiokirkkoseurakunnan pastorin
toimeen, seur. v. hän nimitettiin vakinaiseksi
fysiikan professoriksi. 1762 teologian
professoriksi, 1781 ruotsalaisen tuomiokirkkoseurakunnan
kirkkoherraksi ja v. 1788 Turun hiippakunnan
piispaksi ja akatemian sijaiskansleriksi. —
Ahkerana kirjailijana hän julkaisi m. m.: ,,Om Äbo
slotts belägenhet öfver vattenbrynet" (1751),
(joka on ollut tärkeä maankohoomistutkimuksille)
,,Om Åbo städs belägenhet, bestämd ge.iom
observationer" (1753), ,,Observationer om
Vene-ris inträde i solen d. 3 juni 1769 anstälda
i Åbo" (1769). Myöskin valtiollisella alalla G.
sai tilaisuutta osoittaa terävää älyään ja käyL
tännöllisyyttään. Turun hiippakunnan papistoa
hän edusti valtiopäivillä 1755-56, 1760-62 ja
1771-72 ollen hattupuolueen huomatuimpia ja
toimeliaimpia jäseniä. 1772 v:n
vallankumouksen aikana elokuun 19-21 p. hän istui kuten
salaisen valiokunnan muutkin jäsenet kuninkaan
vastustajana lukkojen takana. Valtiopäivillä

Jaakko Gadolin.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0701.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free