- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1311-1312

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gaddi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1311

Gadolin

1:512

Juhana Gadolin.

1786. 1789 ja 1792 G. oli muuttanut suuntaa,
lähenteli kuningasta ja toimi hänen etujensa
hyväksi. — G. otti osaa moneen ajan
isänmaalliseen yritykseen. Ollen esim. Suomen
talousseuran perustajia ja sen olemassaolon ensimäisenä
puolivuotiskautena seuran puheenjohtajana hän
otti tehokkaasti osaa sen perustamishankkeisiin
ja järjestelypuuhiin ja koetti tutustuttaa
papistoa sen tarkoitukseen. — G. kuoli Turussa
M/„ 1802.

U. S:n.

2. Juhana G. (1760-1852), kemisti ja
fyysikko. Suomen etevimpiä tiedemiehiä, edellisen

poika, synt. 5 p. kesäk.
1760 Turussa. Tuli 1775
ylioppilaaksi, opiskeli
Torb. Bergmanin luoua
Upsalassa 1779-83, tuli
siellä maisteriksi 1782.
Oleskeli 1786-88
ulkomailla, m. m.
Englannissa. Kotiin tultuaan
hän nimitettiin yliopiston
apulaiseksi ja kohta sen
jälkeen kemian
professoriksi Turkuun, minkä
viran hän vakituiseksi
kuitenkin sai vasta 1797
P. A. Gaddin kuoltua.

G. erosi yliopistosta 1822 ;
kuoli 15 p. elok. 1852 maatilallaan Sunilassa
Mynämäell. — Niihin aikoihin, jolloin G.
parhaat miehuudenvoimansa omisti
tutkimuksilleen, tapahtui kemiassa suuri mullistus. Koko
kemian alaa tähän asti hallinnut oppi
palamisesta (flogiston-teoria) sai väistyä uuden,
pääasiassa ransk. kemistin Lavoisier’11 esittämän
käsityksen tieltä, jonka lähtökohtana oli
happi-kaasun merkitys palamis- ja muille
senkaltaisille kemiallisille ilmiöille. G:n aikaisemmista
kirjoituksista suuri osa keskittyy mainittuihin
sen ajan kemian elinkysymyksiin. Tärkein
niistä on „Bemerkungen tiber die Natur des
Phlogistons" (1788). Loogillisella terävyydellä
ja harvinaisen selvästi hän esitti käsityksiään,
jotka olennaisesti olivat yhtäpitäviä Lavoisier’11
ja ranskalaisten kemistien esiintuomain kanssa,
mutta samalla ovat todisteena hänen
itsenäisestä arvostelukyvystään tieteen
syvimmissä-kin kysymyksissä. G:n monista tärkeistä
kokeellisista tutkimuksista mainittakoon ne, jotka
koskivat kappaleiden ominais- ja sidottua
lämpöä (,.De theoria caloris corporum speciflci",
1784 ja 1792, sekä ,,Om kroppars absoluta
värme" 1784) ja ne jotka selvittivät raudan
suhteet verilipeäsuolaan ja berliininsinen
kokou-musta (1788). Viimemainitussa hän ensi kerran
saattoi mitta-analyysin käytäntöön tieteellisessä
kemiassa. V. 1794 hän julkaisi tutkimuksen
eräästä Ytterbyssä Ruotsissa esiintyvästä
mineraalista (gadoliniitti), jossa hän löysi uuden
maalajin, mikä sitten nimitettiin „yttermaaksi",
ja josta metalli ytriumi myöhemmin erotettiin.
Melkein sata vuotta myöhemmin (1886) on G:n
muistoksi eräs samaan luokkaan kuuluva, silloin
löydetty uusi harvinainen metalli nimitetty
gadoiiniumiksi. V. 1798 G. julkaisi
oppikirjan ,,Inledning tili chemien", joka oli
ensi-mäinen alkuperäinen Lavoisier’n järjestelmän

m.ikaan sovitettu ruotsinkielinen oppikirja.
Hänen myöhemmistä suuremmista teoksistaan
mainittakoon „Historia doctrinæ de affinitatibus
chemicis" (15 väitöskirjaa 1815-19), „De
limi-tatis in salium compositione proportionibus"
(1818) sekä „Systema fossilium" (1825). — G.
oli etevä opettaja ja järjesti ylioppilaille
säännöllisiä laboratoriharjoituksia, mikä siihen
aikaan kemian opetuksessa ei ollut tavallista.
Tieteellisen ja opettajatoimensa ohella G:lla oli
muitakin yleisiä harrastuksia. Hän oli Suomen
talousseuran varsinainen luoja ja innokas jäsen.
Erään hänen kirjoituksistaan, vastauksen
kysymykseen ,,Mitkä käsi- ja tehdasteollisuuden
haarat ovat Suomen kaupungeissa kannattavimmat
ja edullisimmat?", seura palkitsi kultamitalilla.
Valtion ja yliopiston puolelta hän sai monta
luottamustointa. G. oli useain ulkomaan
aka-temiain ja tieteellisten seurojen jäsenenä. V.
1804 hänelle tarjottiin kemian professorin virka
Göttingenissä. — Suomen tiedeseura, jonka
kunniajäsen hän oli, on kunnioittanut hänen
muistoansa julkaisemalla uudestaan hänen
tärkeimmät tieteelliset kirjoituksensa. (,,Johan Gadolin.
In memoriam. Wissenschaftliche Abhandlungen
Joh. Gadolins in Auswahl", julk. Edv. Hjelt ja
Rob. Tigerstedt, 1910). [R. Tigerstedt, „Joh.
Gadolin. Ett bidrag tili de induktiva
vetenska-pernas historia i Finland" (1877) ; Sama, „Åbo
universitets lärdomshistoria. 8. Kemien" (1899) ;
Edv. Hjelt, ,,Len kemiska institutionen vid det
fmska universitetet 1761-1890" (1890).]

Edv. Hj.

3. Kustaa G. (1769-1843), professori ja
tuomiorovasti; yliopp. 1782, dosentti 1790,
itämaisten ja kreikan kielten 1795 ja jumaluusop.
professori 1805, Turun tuomiorovasti 1812.
Yliopiston siirryttyä Helsinkiin G. jäi Turkuun.
Hän otti osaa Norrköpingin (1800) ja Porvoon
(1809) valtiopäiviin sekä oli jäsenenä siinä
komiteassa, jonka tuli antaa ehdotus Suonien
halli-tuskonseljin perustamisesta. G. oli useamman
kerran yliopiston rehtorina sekä kahden
osakunnan inspehtorina. K. S.

4. Axel G. (1828-92), mineralogi, sai
soti-la^kasvatuksen Venäjällä, tuli 1847 venäläisen
tykistökaartin vänrikiksi.
1856 Pietarin teknillisen
tykistökoulun johtajaksi
sekä 1867 Mihailovin
ty-kistöakatemian professoriksi. Sam. v. G.
nimitettiin arsenaalien
tarkastajaksi, aateloitiin
Suomessa 1871 ja sai
kenraaliluutnantin arvon
1876. Professorinvirasi
G. erosi täysinpalvelleena
1878. Virkatoimiensa
ohella G. harjoitti
mineralogian ja
kristallogra-fian tutkimuksia ja on
niillä tehnyt nimensä

kuuluisaksi tiedemaailmassa. Paitsi Venäjän
mi-neralogi-sen seuran julkaisuissa olleita
kirjoitelmia G. on kirjoittanut teoksen „Mémoire sur la
déduction d’un seul prineipe de tous les systèmes
cristallograpliiques" (Suomen tiedeseuran Acta,
T. 10, 1867, julkaistu saksaksi Ostwaldin toiniit-

Axel Gadolin.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0702.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free