- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1315-1316

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Gadoliniitti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

I3ir>

Gagern -Gaisa-muodostuma

1316

Gagea miniraa.

nima on hyvin yleinen pelloissa
Etelä- ja Keski-Suomessa.

(J. A. W.J

Gagern
ä-J, Heinrich
Wilhelm August von
(1799-1880), vapaaherra, saks.
valtiomies, oli 1815 mukana
Waterloon tappelussa, rupesi
1821 virkamieheksi [-Hessen-Darmstadtissa, valittiin 1832
suurherttuakunnan maapäiville,
liittyi vapaamielisenä
vastustus-puolueeseen ja erotettiin sen
vuoksi 1833 virastaan. Vv. 1848
-49 tapahtumiin G. otti erittäin
huomattavaa osaa. Oltuaan
mukana Heidelbergin
kokouksessa hän maalisk. alussa 1848
nimitettiin Hessenin
pääministeriksi, mutta luopui pian tästä
toimesta antautuakseen kokonaan toimimaan
Saksan yhteyden hyväksi; oli jäsenenä Frankfurtin
esiparhimentissa ja Frankfurtin
kansalliskokouksessa, jonka puheenjohtajaksi hänet valittiin
(19 p. toukok. 1848). Hänen toimestaan kutsuttiin
valtionhoitajaksi itävaltal. arkkiherttua Johan.
Tultuaan 16 p. jouluk. 1848 valtakunnan
ministeristön johtajaksi G. ehdotti, että Saksasta
muodostettaisiin Preussin johdon alainen
liittovalta-kunta, josta Itävalta oli suljettava pois. Mutta
kun aikaa myöten kävi selväksi ettei
kansalliskokouksen toiminta veisi käytännöllisiin
tuloksiin ja kuu Preussin kuningas kieltäytyi
ottamasta vastaan hänelle tarjottua
keisarinkruu-nua, erosi G. keväällä 1849 kokouksesta; oli
tämän jälkeen vielä mukana Gothan
kokouksessa (kesäk. 1849) ja Erfurtin parlamentissa
(1S50) ; lähti 1850 Holsteiniin ottamaan osaa
Tanskaa vastaan käytyyn sotaan. V. 1862 G.
asettui julkisesti Itävallan puolelle ja liittyi
suursaksalaiseen puolueeseen; oli 1864-72
Hessen-Darmstadtin lähettiläänä Wienissä. [G.
Kauf-mannin kirjoittama elämäkerta teoksessa
„A11-gem. deutsche Biographie" XLIX nid.] J. F.

Galim-Persson [gäm-pärsson], Sigfrid
Lo-rens (1725-94), ruots. keräilijä ja virkamies,
koonnut historiallisia asiakirjoja sekä niiden
jäljennöksiä, jotka »Gahmin kokoelmain" nimellä
säilytetään 60 paksuna nelitaitteisena niteenä
Upsalan yliopiston kirjastossa. G. on myös
julkaissut sotalaitosta koskevia asetuksia. K. S.

Galin [(jän], Johan Gottlieb (1745-1818),
ruots. vuoritieteilijä, v:sta 1784 asessori
vuori-kollegissa Tukholmassa, tehnyt lukuisia tärkeitä
havaintoja sekä mineralogian että kemian alalla,
ja kehittänyt puhallusputken käyttöä. G. ei
itse julkaissut tutkimuksiaan, mutta toiset kuten
Bergman ja Scheele sekä myös Berzelius ovat
saaneet käyttää niitä perustuksena omilleen.

Gahniitti [gan-J (nimitetty J. G. Gahnin
muk.), sinkinpitoinen, spinelleihin kuuluva
kivennäinen. ks. S p i n e 1 1 i.

Gaia 1. G e [gë] (kreik.), maa, jumalattareksi
olennoituna maaemo. G. edusti maassa piilevää
kasvullisuuden ja hedelmällisyyden voimaa; hän
oli kaikkien olevaisten äiti. Mutta samalla hän
myös edusti vainajien maanalaista mahtia. Hän
oli ennustusjumalatar, vaikka nuorempien
jumalien, varsinkin Apollonin luultiin häntä jossakin

määrin syrjäyttäneen (niin Delphoissa). G:n
palveluksen pääpaikkoja oli Ateena; siellä m. m.
Ge Olympialla oli pyhäkkö Zeus Olympioksen
temppelialueella, Ge Kurotrophoksella (poikia
elättävällä) temppeli Akropoliin juurella; siellä
häntä myös palveltiin samana kuin Themis (Ge
Themis). — Hesiodoksen jumalaisgenealogisen
järjestelmän mukaan G. syntyi Khaoksen
(aiku-kuilun) jälkeen ja synnytti itsestään Uranoksen
(taivaan), vuoret ja Pontoksen (meren); sitlen
hän Uranokselle synnytti Okeanoksen,
Kronok-sen ja muut titaanit, Kyklopit ja
Hekatonkhei-rit; Uranoksen vuodatetusta verestä liän
synnytti Erinykset. Gigantit ja eräät nymfit;
Pon-tokselle useat merenhaltiat; vihdoin hänestä
syntyi Typhoeus-hirviö. O. E, T.

Gaillard [gajä’r ], Claude Ferdinand
(1834-87), ransk. vaskenpiirtäjä ja maalari.
Tunnettu erittäin hienotekoisista ja luontehikkaista
muotokuvistaan (esim. Pius IX ja Leo XIII),
jotka ovat milloin maalauksia, milloin
piirustuksia, etsauksia tai vaskipiirroksia.
Renesanssi-mestarien sekä van Eyckien, Ingresin y. m.
teoksista G. sitäpaitsi laati vaskipiirroksia, joiden
tekijänä hän oli aikansa etevimpiä. [Elämäk.r
Guillemin’in kirjoittama (1890).] E. R-r.

Gainsborough [geinzbard], Thomas
(1727-88), engl. maalari, synt. Sudburyssä (Suffolkissa),
tuli 14-vuotiaana Lontooseen vaskenpiirtäjä
Gra-velot’ 11 1 il myöhemmin historiamaalari Haymanin
oppilaaksi. Työskenteli jälkeen v:n 1744
Ipswi-chissä ja Bathissa sekä v.sta 1774 Lontoossa,
jossa hänestä Reynoldsin rinnalla tuli
ylimystö-piirin ja aikakauden kuuluisuuksien
muotokuvaaja. G. kuuluu Englannin kansallisen
maalauksen perustajiin ja erittäinkin hän on engl.
maisemamaalauksen luoja, jonka vaikutus
ulottuu nykyaikaiseenkin maisemakäsitykseeu. G:n
soitannollisen runollisessa taiteessa yhtyy
rokoko-ajan henki englantilaisen maalaiselämän
tuoreuteen. Hänen koloristiset värinsä ovat viileitä ja
vaalean hopeahohteisia. Hänen naisellisen hento
ja ylimyksellinen luonteensa muistuttaa van
Dyckiä ja Watteau’ta, ja parhaiten hän onnistuu
nuorten miesten ja naisten muotokuvissaan (esim.
näyttelijättäret mrs Siddons ja mrs Robinson
,,Perdita"na sekä siniseen silkkipukuun puetun
pojan kuva „The blue boy"). G. on parhaiten
edustettuna Lontoon »National gallery"ssä ja
»Wallace collection"issa sekä yksityisissä engl.
kokoelmissa. [Atrhur Bell (1897). W. Armstrong
(1898, loistoteos) ja Gower (1903).] E. R-r.

Gairdner [gääna], suuri suolajärvi
Etelä-Austraaliassa, 112 m yi. merenp., 200 km pitkä
ja 15-50 km leveä.

Gairdner [gädnd], James (s. 1828), engl.
historioitsija, oli v:sta 1846 virkamiehenä
Englannin valtionarkistossa; on julkaissut
asiakirjakokoelmia 1400- ja 1500-luvuilta : hänen
teoksistaan mainittakoon »The liouses of Lancaster and
York" (1874), »The early Tudors" (1902),
„Hi-story of the life and reign of Richard III"’
(1878), »Henry VII" (1889), ,,A history of the
English church in the sixteenth century to the
death of Mary" (1902). " J. F.

Gaisa-muodostuma (< lapin kiel. kaisa t.
gaisa = korkea tunturi), kerrosryhmä, joka
todennäköisimmin kuuluu eokambrisiin
muodostumiin (ks. t.). Toiset tutkijat ovat arvelleet

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0704.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free