- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1321-1322

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Galbanum ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1321

Galbanum —Galeopithecus

1322

seksi valitsemansa L. Galpurnius Piso Frugi
Licinianuksen kanssa. K. J. E.

Galbanum, kumihartsi, jota saadaan
muutamista vielä tarkkaan tuntemattomista
Transkas-pian erämaaseuduissa ja Pohj.-Persiassa
kasvavista sarjakukkaisista, joista useimmat
kuulunevat Ferulu-sukuun; n. herneenkokoisia,
val-keankellahtavia rakeita, joissa on kumilaastarin
haju. G. sisältää haihtuvaa öljyä, hartsia ja
kumia, on aineksena kumilaastarissa ja
gummi-gutta-aloe-pillereissä (pilulce guttce aloëticæ).
2 Moos. 303, kerrotaan g:sta pyhänä
suitsukkeena. (J. A. W.J

Galdhöpiggen, Jotunfjwldene tunturiryhmään
kuuluva vuorenhuippu Norjassa, todennäköisesti
Skandinaavian ja koko Pohjois-Euroopan
korkein. 2,468 m yi. merenp.; kohoaa jyrkkänä ja
jylhänä ympäröivien jäätikkökenttien yli, joista
Styggebræ on suurin. Ensimäisen kerran
noustiin G:lle 1850; Norjan tunturihuipuista se
nykyään vetää luokseen enimmät
tunturimatkaili-jat. G:n huipulta on joka suunnalle mitä ihanin
ja valtavin näköala. W. S-m.

Galdos, BenitoPérez (s. 1845), esp.
ro-maaninkirjoittaja, syntvisin Kanarian-saarilta,
asunut v:sta 1863 Madridissa. V. 1871 G.
julkaisi ensimäiset romaaninsa ,,La fontana de oro"
ja „E1 audaz". Romaanit „Dona Perfecta",
„Glo-ria" ja „La familia de Leön Roch" (1876-78)
astuvat tendenssiromaanin alalle; „Gloria" esim.
kuvaa uskonnollista fanatismia, kertoen, miten
muuan juutalainen viettelee erään katolisen
piispan tyttären; tytön perhe kärsii ennemmin
häväistyksen, kuin myöntyy avioliittoon. V. 1879 G.
alkoi Erckmann-Chatrianin tyyliin kirjoittaa
historiallista romaanisarjaa ,,Episodios naeionales",
joka kuvaa Napoleonin Espanjaan tunkeumista,
ja jossa etevään kertomataitoon yhtyy suuri
kuvattavan ajan tuntemus. Probleemianalyyseihin
palaa G:n laaja, Balzacin ja Zolan tapaan
kirjoitettu perhekronikka, romaanisarja „Novelas
espafiolas Contemporäneas". Mainittavimmat
tämän sarjan romaaneista ovat ,,Fortunata y
Jacinta" ja ,,Angel Guerra" (1891). Hiljattain
on väsymätön runoilija alkanut kolmannen
sarjan ,,Episodios naciouales"-kuvauksiaan. G. on
myös kirjoittanut näytelmiä, joista kuuluisin
..Electra" (1901) ; sen esittäminen kiellettiin
ensin, mutta saavutti sittemmin pauhuisan
menestyksen. [Tutkielmia G:sta ovat julkaisseet
De Toulouse-Lautrec (1883), M. Landau (1885),
G. Dierc-ks (1887) ja Alas („Celebridades" 1891).]

J. E-l.

Galeeri ks. Kaleeri.

Galeia (ruots. galeja, engl. galley), kaleerin
vanha nimitys.

Galen, Christoph Bernhard von
(1606-78), Miinsterin ruhtinaspiispa, otti
tuomiokapitulin jäsenenä ja itse sotajoukkoja johtaen
osaa jo 30-vuotiseen sotaan. Tultuaan 1650
Miinsterin ruhtinaspiispaksi G. teki itsensä
tunnetuksi sotahalustaan Ludvik XIV: n sodissa,
joissa ensin oli Ludvikin puolella, mutta 1674
teki sovinnon keisarin kanssa ja sen jälkeen
valloitti Bremenin Ruotsilta, Ludvikin liittolaiselta.

Galeniitti (lat. galë’na) 1. 1 y i j y h o h d e,
tärkein lyijymalmikivennäinen. tavataan
regulää-risinä kiteinä tai kiteisinä massoina
malmijuo-nissa. G. lohkeaa erittäin helposti kolmeen toi-

siaan vastaan kohtisuoraan suuntaan, joten siitä
särjettäessä aina syntyy kuutiomaisia muruja.
Mineraali on lyijynharmaa ja vahvasti
metalli-kiiltoinen, kokoomukseltaan lyijysulfidia, PbS,
sisältäen 86,« "JQ lyijyä ja 13,4 % rikkiä.
Tavallisesti g. myös sisältää jonkun verran hopeaa,
useimmiten 0,oi-0,os %, mutta toisinaan paljon
enemmän; se on sentähden myös tärkeä
hopea-malmi. Om.-p. 7,8. G. on erittäin yleinen
juoni-mineraali. Iveski-Euroopan kaivosalueista, joissa
työ pääasiallisesti perustuu tähän mineraaliin,
ja sekä lyijy että hopea otetaan talteen,
mainittakoon Freiberg Saksissa, Clausthal Harzissa ja
Pribram Böömissä. Paljon lyijymalmikaivoksia
on myös Espanjassa ja Englannissa. Ruotsissa
on mainittavin Salan hopeakaivos, jossa g.
sisältää keskimäärin n. 0,7s % hopeaa. Suomessa on
lyijyhohdetta saatu Pitkästärannasta,
Orijär-veltä, Pernajan Forsbystä, Degerön saarella
Helsingin lähellä olevasta Stansvikin kaivoksesta
y. m., kaikkialta kuitenkin verraten vähissä
määrin. P. E.

Galenos [-ë-] (lat. Gatënus), Klaudios,
yksi muinaisaikojen etevimpiä ja vaikuttavimpia
lääkäreitä ja sielutieteellisiä kirjailijoita. G.
syntyi Pergamossa n. 130 j. Kr. ja harjoitti
aluksi lääketieteellisiä opintoja Smyrnassa,
Korintissa ja Aleksandriassa asettuen sitten
lääkäriksi synnyinkaupunkiinsa. Rauhattomien
sota-aikojen pakosta G. siirtyi sittemmin Roomaan.
G:n kirjallinen tuotanto on tavattoman suuri ja
monipuolinen (paitsi lääketieteellisiä, 125 muita
aloja käsittelevää teosta ; tunnetuin hänen
teoksistaan on „Tekhne hiatrike" („lääkitsemistaito").
Se sisältää koko hänen lääkitsemisjärjestelmänsä,
jonka perusajatuksena oli se, että kaikissa
luonnonilmiöissä, taudit niihin luettuina, vallitsee
kumoamaton tarkoituksenmukaisuus. G:n
ajatustapa tuli sitten läpi vuosisatojen aina lähes
1500-luvun vaiheille saakka painamaan leimansa koko
lääkitsemistaitoon, kunnes vihdoin tieteellisten
tutkimusten varassa uusi aika alkoi koittaa
näillä kuten muillakin aloilla. — G:n teoksia on
vielä tallessa lähes sata. Hän lienee kuollut 201
j. Kr. M. O-B.

Galeobdolon luteum, keltapeippi, meillä
ainoastaan Karjalan kannaksella hyvin
harvinaisena kasvava, korkeahko, keltakukkainen
La-ftiaioe-heimoon kuuluva yrtti. (J. A. W.J

Galeopithecus, omituinen, hyönteissyöjiä,
puoliapinoita ja siipijalkaisia muistuttava
eläin-suku. G. volans,
lentävä maki,
kaguanki 1. k
u-b o n k i elää
Taka-Intiassa ja
Sunda-saarilla: Sumatralla,
Jaavalla ja
Bor-neossa. Se on n.
kissan kokoinen ;
tummanharmaa ja
kastanjanruskea väri
suojelee sitä hyvin
vihollisilta. Pitkiä
ja hoikkia raajoja
ja häntää yhdistää toisiinsa jo kaulasta lähtevä
nahka, jonka avulla eläin voi tehdä leijailevia
lentohyppyjä puusta toiseen. Se on yöeläin,
asustaa puissa, joiden lehtiä ja hedelmiä käyttää

Galeopithecus.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:40 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/2/0707.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free