- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1323-1324

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Galbanum ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1323

ravinnokseen. Filippiineillä on toinen laji, G.
philippinensis. E. TF. S.

Galeopsis ks. P i 1 1 i k e.

Galerius
C-J (Gaius) G. Valerius
Maximianus (k. 311 j. Kr.), Rooman [-keisarina 305-311, kotoisin Serdicasta (nyk. Sofia).
Alhaisesta asemasta G. kohosi korkeimpiin
sotilasarvoihin, taisteli menestyksellä persialaisia
v astaan ja tuli Diocletianuksen vävyksi sekä
ali-keisariksi 293. Diocletianuksen ja
Maximianuk-sen (ks. n.) luopumisen jäljestä 305 G. hallitsi
valtakunnan itäosaa yhdessä cæsarinsa
Maxi-minus Dazan kanssa. Ollen luonteeltaan raaka
ja hurja G. julmasti vainosi kristittyjä v:sta 303
melkein kuolemaansa saakka. K. J. H.

Galesaurus, Theromorpha (ks. t.)
lahkoon kuuluva matelijaeläin, jonka jäännöksiä on
löydetty Etelä-Afrikan triasmuodostumista.

Galette [gale’t] (ransk., oik. = ohut leipä),
virheellinen tai toukan vioittama silkkikokouki.
Nämä kokongit revitään rikki, karstataan ja,
kehrätään langaksi samantapaisesti kuin
puuvillakin. Niistä valmistetaan kudelankaa sekä
kerrattua neulomasilkkiä (tunnetaan lankana
nimellä chappe-silkki). E. J. S.

Galiani
ä’-J, Fernando (1728-87), ital.
valtiomies ja taloustieteilijä, oli 1760-69 [-virkamiehenä Napolin lähetystössä Pariisissa, jolloin
tutustui Ranskan ensyklopedisteihin; hänen ja
näiden välinen sivistyshistoriallisesti mieltä
kiinnittävä kirjeenvaihto on julkaistu nimellä
„Correspondance inedite de G. 1765-83 avec M.
d’Épinay etc." (1818). Hänen tärkein teoksensa
on ,,Dialogues sur le commerce des blés (1764),
jossa hän kääntyy fysiokraatteja vastaan ja
puolustaa viljanviennin kieltoa ja viljakaupan
saattamista valtion valvonnan alaiseksi. [Mattei,
„G. ed i suoi tempi"; hänen luonnontieteellisistä
mielipiteistään, ks. Du Bois-Reymond, „Darwin
versus G."j

Galicia [-H’p-] (esp., room. Calaicum),
maakunta Espanjassa, käsittää Pyreneitten
niemimaan luoteisimman osan, Atlantin valtameren,
Asturian, Leonin ja Portugalin välissä; 29,154
km2 ja 2,090,541 as. (1907) 1. 77 kmMlä.
Maakunta käsittää nykyiset Corufian. Lugon,
Oren-sen ja Pontevedran provinssit. Se 011 jokien
uurtamaa vuorimaata (G:n pengermää), jonka
maakunnan pääjoki, Minho, alijuoksussaan
erottaa Portugalin vuorimaasta. Rannikolla on
hyviä luonnollisia satamia, jommoisia muualla
Pyreneitten niemimaalta puuttuu. Ilmanala
rannikolla on leuto ja tasainen, ylänkömailla
vaihteleva. Sademäärä on erittäin runsas. Maa
on hedelmällinen ja sen metsät upeat. Rehevät
niityt ja laidunmaat tekevät karjanhoidon
tuottavaksi. Lukuisat satamat ja verrattain hyvät
liikeneuvot edistävät kauppaa, mutta teollisuus
on vähäpätöinen, huolimatta maan
malmirikkau-desta. Asukkaat (gallegos) ovat sukua
portugalilaisille; he ovat karaistua, rehellistä ja
uutteraa, mutta köyhää ja henkisesti vähälahjaista
kansaa. Talonpojat ovat vuokratilallisia, suuren
verotaakan rasittamia. Siirtolaisuus on senvuoksi
hyvin suuri. — G. muodosti erityisen
kuningaskunnan sveevieu vallan aikana (v:een 585) sekä
1060-71; tämän jälkeen se yhdistettiin
Kasti-liaan ja Leoniin, joihin se jo aikaisemmin oli
kuulunut, W. 8-m.

1324

Galilea (kreik. Galih\’ia, aram. gälilä = piiri,
alue; täydellisenä „gelil haggoijim" s. o.
pakanain alue; Jes. 823 ; vrt. 1 Makk. 51S), Palestiinan
pohjoisin osa Jordanin länsipuolella, vuorimaa,
jonka muodostavat useat yhdensuuntaiset,
lännestä itään kulkevat kukkulajonot, joidenka
välissä on vähäisiä viljavia tasankoja. G:u
vaihtelevat maisemat ovat Palestiinan kauneimpia.
Maaperä, joka on osaksi vulkaanista laatua, on
hedelmällisempää ja sateet ovat runsaammat
kuin muualla. Eteläisimpään kukkulasarjaan
kuuluvat Natsaretin vuoret, joiden keskellä
muutamassa viehättävässä notkelmassa Jeesuksen
kotikaupunki sijaitsee. Kukkulajonon itäisenä
huippuna on Tabor-vuori, joka kohoaa Jisre’elin
tasangon koillisesta kulmasta ja jonka juurella
on Nainin kaupunki. Pohjois- 1. Ylä-Galilean
vuoret ovat Jordanin länsipuoleisen maan
korkeimmat; korkein huippu on Dzebel Dzermak
(1119 m). — G. oli Naftalin heimon alueena
(Jos. 20,; 2 Kun. 1529). Mutta niinkuin sen
nimikin ilmaisee, oli sen väestö sekarotuista.
Niin jo ammoisista ajoista. Senkin jälkeen kuin
israelilaiset olivat näillä seuduin voittaneet
varman jalansijan (Jos. 1 ja seur.; Tuom. 42 ja
seur.; 18), asui siellä edelleen maan
alkuasukkaita, kanaanilaisia, sekä sitäpaitsi amorilaisia
ia lieviläisiä, jotka olivat sinne tunkeutuneet
pohjoisesta jo ennen israelilaisten tuloa. Salomo
luovutti 20 kaupunkia Galileassa Tyyron
kuninkaalle Hiramille (1 Kun. 910 ja seur.).
Myöhemmin, aramealais-sotien aikana, Damaskos
valtasi nämä seudut. Jerobeam II:n onnistui
jälleen yhdistää ne Israelin valtakuntaan, mutta
ne menetettiin jo 734, jolloin Tiglatpileser III
ne valloitti muodostaen niistä assyrialaisen
maakunnan. G. tuli siten aivan eristetyksi Israelin
uskonnon ja kansallisuuden vaikutuksesta, joka
aikaisemminkin näkyy olleen näillä seuduin
varsin heikko. Maanpaon jälkeisinä aikoina ruvettiin
vähitellen jälleen rakentamaan yhteyttä
Jerusalemin kaussa. Mutta vielä 165 oli juutalaisten
lukumäärä G:ssa niin vähäinen, että Simon
Makkabealainen eräällä sotaretkellään voi
kuljettaa heidät kaikki sieltä mukanaan Judeaan
(1 Makk. 5H-28). Aristobulos I valloitti 104-3
Galilean ja pakotti sen pakanalliset —
iturealais-arabialaiset, foinikialaiset ja kreikkalaiset —
asukkaat tunnustamaan juutalaisten uskontoa ja
lakia. Judean puhdasveriset juutalaiset
halveksivat galilealaisia (Joh. 146; 752), jotka helposti
tunnettiin heidän huolimattomasta, leveästä
kielimurteestaan (Mark. 1470 ; Matt. 26„).
Yhtäkaikki tuli G:sta, erittäinkin Tiberiaan
kaupungista, 2:sella vuosisadalla j. Kr. juutalaisen
oppineisuuden ja laintutkimuksen keskuspaikka.
G., jonka asukkaiden urheutta ja
vapauden-rakkautta Josephos kiittää, oli usein
kapinaliikkeiden temmellyspaikkana viimeisellä
vuosisadalla ennen ja ensimäisellä vuosisadalla j. Kr.

Ar. H.

Galilei [-?-]. 1. Vincenzo G. (n.
1533-1600), it. matemaatikko, musiikkikirjailija,
luutun- ja viulunsoittaja, huomattava jäsen siinä
firenzeläisessä piirissä, jossa tietoisesti
kehitettiin uutta n. s. monodista sävellystyyliä. Tähän
tyyliin hän sävelsi Ugolinon laulun Danten
Divina commediasta sekä Jeremiaan
valitusvirren. Paitsi vallitsevaa polyfonista tyyliä vas-

Galeopsis—Galilei

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0708.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free