- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1327-1328

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Galilei ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1327

Galilein luvut—Galitsia

1328

oli umpisokea ; tähän liittyi lopulta myös
täydellinen kuurous. Oppilaittensa Torricelli’n ja
Vi-viani’n hellää huolenpitoa nauttien G. kuoli 8 p.
tammik. 1642. Hän on haudattuna Firenzen
Santa Croce nimisessä kirkossa, jossa monet
Toscanan suurmiehet lepäävät, ja hänen
kiviarkkunsa jalustassa on m. m. sanat: „Æternum
patrice decus" (isänmaansa ikuinen kaunistus).
V:sta 1890 ilmestyy Italiassa A. Favaron
toimittama G:n koottujen teosten laitos „Edizione
nazionale". [Martin, ,.Galilée, les droits de la
science et la méthode des sciences physiques"
(1868).] ’ U. S-ti.

Galilein luvut 1, 3, 5, 7..... ilmoittavat

missä suhteessa vapaasti putoavan kappaleen
perättäin seuraavina sekunteina
(aikayksikköinä) kulkemat matkat suhtaantuvat toisiinsa.
Koska nimittäin G:n keksimän lain mukaan
vapaasti putoavan kappaleen matkat 1, 2, 3, 4 ....
sekunnissa suhtaantuvat kuten aikojen neliöt
1, 4. 9, 16...., niin ovat l:sen, 2:sen, 3:nnen,
4:nnen... sek. matkat suhteelliset lukuihin 1, 3
(4-1), 5 (9-4), 7 (16-9).....

G:n luvuksi nimitetään myös vapaasti
putoavan kappaleen ensimäisenä sek. kulkeman
matkan pituutta. U. S-n.

Galimatias (ransk.), hölynpöly, sekasotku,
„puuta heinää".

Galitsia (saks. Galizien), Itävallan
kruu-nunmaa; virallineu nimitys: G:n ja Lodomerian
kuningaskunta ynnä Krakovan suurherttuakunta
sekä Auschwitzin ja Zatorin herttuakunnat;
sijaitsee Itävallan- ja Preussin-Sleesian, Venäjän,
Bukovinan ja Unkarin välissä, alaltaan 78,532
km2; avarin Itävallan kruununmaista. G. ou
Karpaattien pohjoisrinteellä; nämät täyttävät
maan eteläosan kulkien luoteesta kaakkoon ja
kohoavat aiua 2,000 m yi. merenp.
Pohjoisosassaan maa viettää Veikseliä ja Dnestriä kohti
ja muodostaa n. 200 m yi. merenp. olevan
laajan tasankoinaan. Näitten välillä n. 500 m yli
merenp. kohoava matalakukkulainen suola- ja
vuoriöljy-kerrostumia sisältävä maa-alue käy
koko G:n läpi. Lännessä on kivihiili- ja
vuori-kaivoksia. G:ssa ou kolea mannerilmasto, sillä
maa on kylmille koillistuulille avoin; talvi on
pitkä ja ankara, kesä lyhyt ja kuuma
(Lembergin keskilämpö 7,5°). — V. 1907 G:n
asukasluku arvioitiin 7,908,504:ksi, 1. 101 km2:llä.
Äidinkieleltään n. 55 % on puolalaisia (vars.
länsiosassa) ja 42 % ruteeneja 1. vähävenäläisiä
(vars. idässä) ; saksalaisia on n. 200,000;
uskonnoltaan n. 3,350,000 on roomal.-katolilaisia
(enimmäkseen puol.), 3,104,000 kreik.-katolilaisia
(enimmäkseen ruteeneja), yli 800.000 on juutalaisia
ja 45,000 protestantteja. G:n molemmat
yliopistot, Krakovassa ja Lembergissä, ovat
puolalaisia; viimemainittu kuitenkin myös osaksi
vähä-venäläinen. Muita korkeampia oppilaitoksia:
Lembergin teknillinen korkeakoulu, useita
opettaja* ja pappisseminaareja sekä lukioita, metsä-,
maanviljelys- ja kauppakouluja sekä vuorikoulu;
yleisestä koulupakosta huolimatta käy vain n.
80 % kouluiässä olevista lapsista kansakoulua.
— Maanviljelys ou tärkein elinkeino. Suurin osa
G:n alaa, yli 96 %, on tuottavaa maata, n. 50 %
on viljeltyä ja tuottaa, epätäydellisestä
viljelystavasta huolimatta, sadon, josta useimmiten
myös riittää vientiä muuanne. Viljalajeista ruis,

vehnä, ohra ja kaura ovat tärkeimmät, niitten
ohella viljellään maissia, tattaria ja hirssiä sekä
paljon perunoita, sokerijuurikkaita, turnipsia,
rapsia, pellavaa, hamppua, humaloita, tupakkaa
y. m. Karjaa ja kotieläimiä ei pidetä varsin
paljon, enimmin hevosia (pienikasvuinen, mutta
kestävä rotu), sikoja ja nautakarjaa. Metsät, n. 26 %
pinta-alasta, tuottavat puutavaroita, joita myös
viedään maasta suuret määrät. Wieliczkan ja
Bochnian kaivoksista louhitaan vuorisuolaa ja
suolatehtaista saadaan keittosuolaa, yhteensä n.
150.000 tonnia v:ssa, arvoltaan yli 18 milj. mk:aa.
Vuoriöljyä saadaan n. milj- tonnia ja
kivihiiltä 1 milj. tonnia v:ssa. Vuorityö tuottaa sen
lisäksi vähän lyijyä, sinkkiä ja rautaa.
Teollisuus ei ole erityisen huomattava. G:ssa on
polttimoja ja olutpanimoja, vuoriöljyn-tislauslaitoksia,
sahalaitoksia, sokeri-, tupakka-, kone-,
kutoma-y. m. tehtaita. Kauppa on vilkas, suureksi osaksi
juutalaisten käsissä. Rautatieverkko on n. 4,000
km, vesiteitä n. 2,000 km. — Hallinnollisesti G.
on jaettu 79 aluepäällikkökuntaan. Kahdella
kaupungilla, Lembergillä ja Krakovalla, on oma
hallitus-sääntönsä. G:n maapäiviin kuuluu 1 «»1
jäsentä, joista 149 valittua edustajaa.
Valtioneuvostossa on kruununmaalla 106 edustajaa. —
Pääkaupungissa Lembergissä asuva
käskynhaltija hoitaa maan hallitusta. W. 8-m.

Historia. Nimi johtuu Halicz-kaupungin
ja -linnan nimestä ja tarkoitti aikaisemmin vain
San-virran itäpuolista, myöhemmin myös
länsipuolista aluetta. G. nyk. merkityksessä käsitti
alkuaan useampia itsenäisiä alueita, jotka olivat
slaavilaisten heimojen hallussa. Länsi-osa maata,
jossa Krakova kohosi pääkaupungiksi, kuului
800-luvulla Svatoplukin Suur-määriläiseen
valtakuntaan, joutui n. 1000 Puolan yhteyteen ja
nimitettiin siitälähin Vähäksi-Puolaksi. Itä-osa taas
tuli useiden vaiheiden jälkeen 1000-luvun lopulla
Venäjän yhteyteen erityisenä ruteenilaisena 1.
venäläisenä ruhtinaskuntana. Pääkaupunkina
siinä oli ensin Przemysl, sittemmin Halicz ja
viimein Lemberg. — 1100-luvulta Puolan
valtakunnan hajaantuessa Krakova tuli
suuriruhtinaan asuinpaikaksi, ja muut puolal. ruhtinaat
olivat hänen alaisiaan. Oltuaan jonkun aikaa
Böömin ja Saksan yhteydessä Vähä-Puola jälleen
joutui Puolalle, kun tämä valtakunta
1300-lu-vulla uudistettiin, ja Krakova tuli sen
pääkaupungiksi. Puolan Kasimir Suuri valloitti lisäksi
1340-luvulla itäiset alueet, alkuperäisen G:n ja
Lodomerian (Volhynian Vladimir kaupuugin
nimestä; Lodomeria oli aikaisemmin G:aan
yhdistetty) . Näissä alueissa oli tätä ennen käyty
vaihtelevia taisteluja eri sukujen kesken ja
niihin olivat myös Unkarin hallitsijat
sekaantuneet ; joksikin ajaksi maat sitten olivat
joutuneet tataarien valtaan. 1200-luvulla oli
perustettu Lemberg 1. Lvov. — Kasimirin jälkeen
hänen sisarenpoikansa Ludvik Suuri, Unkarin ja
Puolan kuningas, yhdisti G:n ja Lodomerian
Unkariin, mutta hänen tyttärensä Hedvigin,
Puolan perijän, mentyä naimisiin Liettuan
suuriruhtinaan Jagellon kanssa 1386, nämä maat
joutuivat pysyväisesti Puolalle ja sulivat
Vähä-Puolan kanssa yhteen samaksi valtiolliseksi
kokonaisuudeksi. — Puolan ensimäisessä jaossa
1772 tämä alue 1. nykyinen G. joutui (G:n
kuningaskunnan ynnä Lodomerian nimisenä) Itä-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Oct 11 13:38:49 2022 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0710.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free