- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1331-1332

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Galitsin ... - Gallén-Kallela, Akseli

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

I3:u

Gallas—Gallén-Kallela

1332

laten Delurocheii tapaan historiakuvia, jotka ovat
loisteliaan koloristisia ja realistisen tarkkoja
tekotavaltaan. Saavutti maineensa isolla
taululla »Kaarle V:n hallituksesta-luopuminen"
(1841, Brysselissä), joka oli näytteillä
Saksassakin, missä se herätti suurta huomiota. G:n
varsinainen pääteos on iso ja kaamea kuva
»Brysselin ampujakimta viimeisellä
kunniatervehdyk-sellä Egmoutin ja Hoornin ruumisten ääressä"
(1851, Tournai’ssa, toisinnos Antverpenissa). G:n
nykyään jo vanhentuneen historiamaalauksen
seuraajaksi Saksassa tuli Piloty. G. oli myöskin
ansiokas muotokuvaaja. E. R-r.

Gallas, Matthias (1584-1047), Campon
kreivi, Luceran herttua, itäv. sotamarski
kolmikymmenvuotisessa sodassa. Oli ensin liigan,
sitten keisarin palveluksessa, otti osaa m. m.
Niirn-bergin taisteluihin, tuli Wallensteinin murhan
jälkeen 1634 uuden ylipäällikön, arkkiherttua
Ferdinandin lähimmäksi apulaiseksi ja sai sam.
v. Nördliugenin suuren voiton herttua Bernhard
Weimarilaisesta ja Kustaa Hornista.
Myöhemmin G. ei kuitenkaan täyttänyt häneen
liittyneitä toiveita, vaan kärsi tappioita sekä
ranskalaisia että varsinkin ruotsalaisia vastaan ja
pantiin viralta. Hän sai kyllä jälleen päällikkyyden
parikin kertaa esim. 1643 Torstensonia vastaan,
voimatta kuitenkaan mitään toimittaa; hänen
sotajoukkonsa joutui puutteesta melkein häviöön
ja hänen ratsuväkensä voitettiin Jiiterbogkin
luona. Onnettoman sodankäyntinsä tähden G.
kutsuttiin sotajoukkojen tuhoojaksi. G. R.

Gallatin [gälotin], Albert (1761-1849),
poh-jois-amer. valtiomies; synt. Genövessä, matkusti
1780 Ameriikkaan, ottaakseen osaa vapaussotaan ;
oli 1795-1801 kongressin edustajahuoneen
jäsenenä, 1801-13 finanssiministerinä osoittaen tässä
virassa suurta taitoa, 1814 Yhdysvaltain
edustajana Yhdysvaltain ja Englannin välisissä
rauhanneuvotteluissa: 1816-23 lähettiläänä
Pariisissa ja 1831-39 New Yorkissa sijaitsevan
Kan-sallis-pankin johtajana. G. oli federalisti ja
vapaakauppamies. Hän on myöskin tullut
tunnetuksi kansa- ja muinaistieteellisistä
intiaani-tutkimuksistaan, joista arvokkaimmat ovat
»Synopsis of the Indiau tribes etc" (1836),
»Semicivi-lized nations of Mexico, Yucatan and Central
America" (1845). [J. A. Stevens, »Albert G."]

E. M-a.

Gallé [gal?]. Émile (1846-1904), ransk.
taiteilija, tunnettu värillisistä lasiteoksistaan, joissa
koristeet (enimmäkseen kasviaiheet) ovat
japanilaisten tapaan käsitellyt naturalistisestä ja
erittäin hienosti. G. valmisti myös
huonekalu-sommitteluja. Hänen kirjoituksiaan »Écrits pour
1’art" ilm. 1908. [L. Fourcaud, 1903.] E. R-r.

Gallé, Juhana (1614-76). soturi, tuli 1633
kornetiksi Uudenmaau ratsuväen rykmenttiin,
1648 majuriksi, 1657 rykmentin everstiksi. Otti
kunniakkaasti osaa Kaarle X:n Kustaan sotiin,
esim. Puolassa Varsovan taisteluun 1656 sekä
Tanskassa Fredriksodden valloitukseen ja 1658
menoon Beltien yli. Määrättiin 1673 jäseneksi
erääseen komiteaan »sotalaitoksen uudistamiseksi
Suomen suuriruhtinaskunnassa". Suomen
ratsuväen etunenässä G. saapui 1676 Skånen
sotatanterelle, ja kaatui Lundin taistelussa 4 p.
jouluk. luodin lävistämänä yhdessä vanhimman
poikansa Klaus G:n kanssa. Hänen ruumiinsa

Gallén-Kallela.

tuotiin Suomeen ja haudattiin Sauvon kirkkoon.
Nuorempi poika everstiluutnantti Juhana G.
kuoli samalla tavalla sankarikuoleman Pultavan
luona 28 p. kesäk. 1709 ja häneen sammui
miehenpuolelta Gallen soturisuku. K. G.

Galleeraus, jacquardi-niisien jakaminen ja
pujottaminen tiuhtalautaan sekä niisinauhojen
si-tomineu itse niisiin ja niidensilmiin. E. J. S.

Gallegos [galje’gos], G a 1 i c i a n (ks. t.)
asukkaat.

Gallen, St. ks. St. Gallen.

Gallén-Kallela, Akseli Valdemar <s.
1865), suom. taidemaalari, syutyi 26 p. huhtik.
1865 Porissa, jossa isä
Peter Wilhelm Gallén oli
Suomen Pankin
kasöö-rinä; äiti oli
merikapteenin tytär Anna Mathilda
Wahlroos. Suvun esi-isät
olivat talonpoikia
Lemulla, vielä iso-isällä oli
suvun suomalainen nimi
Kallela. Äidinäidin
kantaisän kerrotaan olleen
ranskaa puhuva lapsi,
joka mustalaisten
mukana oli joutunut
Ruotsiin. Varhaisimmat
lap-suusvuoteusa tuleva
taiteilija vietti Tyrväällä,
isänsä Vänni ja Jaatsi
nimisillä maatiloilla,

kävi 4 luokkaa ruots. normaalilyseota ja tuli
1881 oppilaaksi Taideyhdistyksen
piirustuskouluun nauttien samalla S. A. Keinäsen ja
A. v. Beckerin yksityisopetusta. Lähti 1884
Pariisiin ja opiskeli »Académie Julien"issä
melkein yhtämittaa v:een 1889, saaden erinäisiä
valtion matkarahoja. Pariisissa olivat hänen
opettajinaan Bouguereau. Cormon ja Tony Robert
Fleury, mutta eniten hänelle antoi herätteitä
Jules Bastien-Lepage (ks. t.). — Hänen
ensimäi-nen öljyvärimaalauksensa oli »Poika ja varis"
v:lta 1884, seur. v. valmistui Pariisissa »Akka
ja kissa" (Turun taidemuseossa). V. 1887
hänellä oli erikoisnäyttely Helsingissä. Tältä
ajalta on m. m. »Hämäläistuvan sisusta" (18S7),
kauppaneuvos G. A. Serlachiuksen muotokuva
(1888), »Matkalla Tuonelaan" (sam. v.),
»Haava-kuume" (1889), jonka johdosta G.-K. kutsuttiin
pariisilaisen ..Société nationale des
beaux-arts"-yhdistyksen jäseneksi; »Ettone" (1889,
Gööte-porin museossa) ja ,,Ensi opetus" (1889, myyty
Lontooseen, josta T.-yhdistys sen osti
kokoelmiinsa 1908), »Madonna" (1891, taiteilijan
vaimon kuva). Samalta ajalta on
Talonpoikaissää-dyn puhemiehen C. J. Slotteli muotokuva
(Säätytalolla). Vv. 1890 ja 1892 G.-K. oleskeli kesän
ja syksyn Kuhmoniemellä, Venäjän Karjalassa
ja Kuusamossa, maalaten maisemia ja
kansan-elämänkuvauksia, kuten taulut »Kesäyö
Kuusamossa", »Koski Kuusamossa", »Paimenpoika
Paanajärveltä" (kaikki v:lta 1892). Sam. v.
hän sai valtion palkinnon henkilömaalauksessa
ensimäisestä Kalevala-aiheisesta teoksestaan,
kolmiosaisesta Aino-taulusta (ostettu yleisillä
varoilla ja talletettu T.-yhdistyksen kokoelmiin;
ks. Aino). Sitä seurasi »Sammon taonta"(1893)
ja »Imatra talvella" (mol. T.-yhdistyksen omia).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0712.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free